Kaunis tyttö ikkunassa
ikkunani alla
aina auliina kuuntelemaan,
kertomaan kuinka,voisin
elää toisin tai jatkaa
näin,ei sylikkäin mutta
kuitenkin yhtä matkaa.
ikkunani alla
aina auliina kuuntelemaan,
kertomaan kuinka,voisin
elää toisin tai jatkaa
näin,ei sylikkäin mutta
kuitenkin yhtä matkaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ikkunasi alla
odottaa sinua
ja kuuntelee ja
vastaa, mutta ihme
hän ystäväsi haluaa
olla, sinä rohkene ja
kysy suoraan, liekö sama
ajatus kuin sinulla..?
Sa anna tytön kertoa
Han kertoo kuitenkin
ja kuunneltuaan kertoo taas
Sun sielus haluavans
Siis ikkunas Sa sulje
ja seinäs tiivistä
Hän antaa muutoin Sulle
sen kuurankukkasen
En oikein ymmärtänyt tätä "vastarunoa",miten kuurankukkanen sitten sopii tulkinnaksi;eikö tulkinnassa ole kysymys kylmyydestä.Varoitus?Onkohan tässä nyt kaunis alkuruno -olettaen että tässä haluttiin vastata jotenkin siihen-kyynistetty ja vedetty lokaan?
Itse en kyllä ymmärtänyt kumastakaan runosta oikein mitään mitä sillä haluttiin sanoa.Hienosta nimestäni huolmatta ole aina kannattanut selkeitä sanontoja kuka niitä kaikkia tulkintoja sitten ymmärtää tai haluaa?Panempa tähän esimerkiksi itseni riimittemän runon vaikken runoja juuri kirjotakaan vaan sillä mielellä ettei tartte selvää juttua verhota.
Rakastuin suhun kuin hullu puuroon
meni ihan sekaseks kun sut näin
ja hetken päästä jo olimme sylikkäin
suudelmat seurasi toisiaan
kuu loisti taivaalla
me olimme kuutamolla
voiko ihanampaa tunnetta olla
kun toista näin rakastaa?
Myönnän että tässäkin oli vähän sympolikieltä mutta jäikö sanoma tajuamatta?
Samaa mieltä olen rakkausrunon sanoma on tietysti rakkaus.Tosin itse olen,vähän moderniakin kirjallisuutta lukeneena,hienostanut tyyliäni pois ihan ,sanosko pollemaisesta (ei ole tarkoitus ketään loukata) sanonnasta kiteytyneempään suuntaan.Kukin tyylillään.
Kuin hiekanjyva
olit silmissäni,
veit näön
Kuin paineaalto
olit korvissani,
veit kuulon
Kuin marjapuuro
olit vatsassani,
veit nälän
Olit,veit,voitit!
On ilahduttavaa tämä pohdiskelu sanonnan selkeydestä ja symböliikasta.Kovin vähän tosiaan periimäisistä kirjallisista kysymyksistä näin käytännön runoilijoiden tasolla on käyty keskustelua.Itse pidättä'isin kuitenkin vapauden subjektivismiin.Mutta on niin monta mieltä.On tietysti otettava huomioon,että kuitenkin ns. amatööritasolla ehkäpä on jopa helpompi pitäytyä subjektivismissa-näinhän voimme sanoa vain sen veran kuin haluamme ja sitten jopa kiistää ns. objektiivisen tulkinnan.Kirjallisissa kamareissa myös vetää.
Totta on,runous on osa elämää ja onko aina niin helppo sanoa,mikä on totuus?Enempi tosiaan tämänkaltaista teoreettista pohdiskelua saisi olla.Tajunnanvirta,onko subjektiivia vai objektiivia,monia on kysymyksiä,helppo olisi vain kirjoittaa,mutta moniko jaksaa teoriaa pohtia niinkuin nyt on tehty?
lähentää ihmisiä,tämän ketjun asioista on tullut kommunikoitua naapurien kanssa ja erään läheisen kerrostalon jepen kanssa tuli kommunikoitua,vaikkei muuten ole kanssakäymistä.Odotan innolla työtoverien käytäväkeskustelua .
171-161