minigallup..

tähän tietysti kaikki vastaa että "snape´s worst memoryn aikana itkin niiiiiiiin paljon. vieläkin kun ajattelen sitä niin tulee tippa linssiin. *nyyh* ja *snif" äyks. miten omaperäistä. itse kyseisessä kohdassa pompin huoneesta toiseen ja huusin "go james! go james! go james!" haa! ironista, eikö? olen kyllä aika sadistinen mielipuoli...kjäh kjäh kjäh...

1.itkin juu, en oo varmaan koskaa parkunu nii paljon..
2.onks toi nyt joku aiheellinen kysymys? siriuksen kuolemassa tietty... byääh!
3.niitä oli tosi paljon.. mut yks paras oli kun dracoliini napsi harrylt&kumppaneilt pisteit syistä "en pidä sinusta" ym.

1. en, mutta hirveen ahdistunu olin. Eikä se itku ollu kaukana välillä(mut ei Siriuksen kuolin kohassa. Se oli lähinnä tylsä, ehkä harmittava)
2.
3. Ne Missä se kamala Dolores sai neniinsä oli hauskoja kohtia, mut suosikit oli ehkä se Dumbledoren ja Vodkamortin kaksintaistelu sekä kaikki kohat missä oli Severus

1. ja 2. En
3. Riemastuttavimpia kohtia on Fudgen yritys pidättää Dumbledore. D:n sarkastinen kommentointi sai hekottelemaan ääneen.

1. joo tosi useasti
2. Lopussa, alussa, koko ajan..
3. Mä rakastan siinä kirjassa kaikkea, kaikki kohdat oli parhaita..

ihana kirja

1. kuin niagaran putous x).
2. lopussa, kun sirius kuoli.
3. koko kirja oli huippu, mut jos joku hyvä kohta pitää sanoa niin Ferdin ja Georgen ilotulitus ja se kun ne lähti.

1. No en. En yleensä itke lukiessani kirjoja (en muista koskaan itkeneeni lukiessani kirjoja; pienenä tosin sain pahoja unia ja itkinkin kun olin lukenut scifi-kirjoja, joista alle 10-vuotiaana tykkäsin...). Tunnen itseni jotenkin tunnevammaiseksi kun luen viestejä: "...kun luin sen kohdan missä sirius kuolee niin aloin itkeä hulluna ja kirosin rowlingin alimpaan helvettiin..." Minua kun ei itketä tuommoinen ollenkaan.
Tai no hetkinen, Snape's worst memory oli kyllä aika liikuttava. Mutta varsinkaan Siriuksen kuolema ei hirveästi hetkauttanut. Siinäpähän potkas tyhjää. Ja tuskinpa Sirius haluaisi että sitä mäyrytään täällä oikein olan takaa.
2. -
3. Mä en osaa vastata tämmösiin kysymyksiin... apua, mieleen on jäänyt vain kun ne siivos niitä hutsuja niistä verhoista.

1. Valu kyyneleet poskille, vaikka koitin estää...Mut en varsinaisesti itkeny...
2. Siinä, ku Harry huus Ronille ja Hermionelle, koska se tuntu niin sairaan kipeeltä. Ja siinä ku luultiin et Voltsu ois kironnu Harryn(tiiän. Tyhmää, mut en voi sille mitään, mua itkettää enemmän ahistus ja viha ku jonkun kuolema, ehkä mä oon tunne vammanen). Muuten en itkeny, mut mones kohas oli aika kurja olo.
3. Jaa, siin oli paljon hyvii kohtii, mut Harry on niin utelias, et Snape ois saanu könittää sitä ihan kunolla...

1. Noh, en ainakaan vielä (olen vasta jollain 170 sivulla)
2. -Kato edellinen vastaus-
3. Noh, tossa alussa hyviä kohtia olivat se kun Dudley äksyili Harrylle :D

1: Itkin aika paljonkin.
2: Tietysti Siriuksen-kuolema-kohdassa ja paljon sen jälkeenkin. Siinä missä Harry raivos Dumbledorelle ja paisko sen tavaroita. Itseasiassa itkin JA nauroin siinä kohdassa samaan aikaan (olin aika hysteerinen).
3: Voi veljet, se kirja (kuten yleensä Potterit) oli yhtä hyvää kohtaa. Tää oli kuitenkin jotenkin erityisen sähköinen: se kun Severus ja Sirius otti yhteen Orderin päämajassa. Ihan niinkun kaks petoa (vaikka sutta?) kiertämässä kehää ja valmistautumassa hyökkäämään toistensa niskaan!
Sitten oli tietysti Occlumency-tunnit ja yleensä kaikki kohdat missä oli Snape.