Joudutaanko jaoissa lphkomaan mikäli jako onnistuu
ilmankin. Tarkoitan jos joku vaatii lohkomista
vaikka se ei olisi välttämätöntä.
Missä tapauksissa joutuu ostamaan osuutensa (kiinteistöstä)?
ilmankin. Tarkoitan jos joku vaatii lohkomista
vaikka se ei olisi välttämätöntä.
Missä tapauksissa joutuu ostamaan osuutensa (kiinteistöstä)?
Vastaukset 8
Vanhimmat
1. Jaosta sovittaessa kannattaa lohkoa vitsejä, niin ei tarvitse lohkoa maita ja mantuja.
2. Kullekin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta ja jos tässä oikeudessa roikutaan kiinni, niin sitten lohkotaan.
3. Osakkaat voivat sopia jaon tehtäväksi toisin kuin kohdasta 2. ilmenee, jolloin lohkomista ei tarvitse tehdä.
4. Osakas voi lunastaa toiset pois, jolloin lohkomista ei tarvitse tehdä, jos toiset tyytyvät kauppahintaan. Omaa osuuttaan ei tietenkään joudu ostamaan, vaan ainoastaan toisten osuudet. Joitakin kuriositeetteja ja erikoistilanteita on luonnollisesti saatettu yrittää kehitellä, joilla hinta peritään moneen kertaan.
Perinnönjaossa ei suoriteta lohkomista, vaan kiinteistö jaetaan osuuksin perillisille, jolloin heistä tulee kiinteistön yhteisomistajia.
Jos sitten tämän jälkeen joku vaatii lohkomista eli omaa palaansa siitä kiinteistöstä, hän myös maksaa lohkomisensa kulut. Muiden ei tarvitse osallistua lohkomiseen (jolloin jäävät yhteisomistajiksi jäljelle jäävään osaan kiinteistöä).
"Missä tapauksissa joutuu ostamaan osuutensa (kiinteistöstä)?"
Koskaan ei tarvitse ostaa/lunastaa osuuttaan, ellei halua. Joissakin tilanteissa lopputulos voi kuitenkin olla se, että kiinteistö joudutaan myymään, jos muuta vaihtoehtoa jaon kustannusten maksamiseen ei ole. Myynnin voi välttää, jos joku/jotkut perillisistä lunastaa kiinteistön itselleen.
>Jos sitten tämän jälkeen joku vaatii lohkomista
>eli omaa palaansa siitä kiinteistöstä, hän myös
>maksaa lohkomisensa kulut. Muiden ei tarvitse
>osallistua lohkomiseen (jolloin jäävät
>yhteisomistajiksi jäljelle jäävään osaan
>kiinteistöä).
Yhteisomistusta ei pureta lohkomisen kautta vaan halkomisella. Halkomisen kustannuksiin osallistuvat kaikki osapuolet, vaikka vain yksi pesän osakas haluaa saada osuutensa erotetuksi (myös toimitus lähtee käyntiin tämän yhden(kin) hakemuksesta). Eri asia on, jos osakkaat pääsevät sopimukseen, kuka ottaa mitkäkin osat kiinteistöä. Tällöin laaditaan jakokirja ja sen perusteella jokainen voi lohkoa oman osuutensa kiinteistöstä. Tässäkin tapauksessa lohkottavien alueiden tulee ainakin suunnilleen vastata pesän omistussuhteita. Tämä kaikki ns. perustapauksessa, poikkeuksia ja erilaisia variaatioita on useita. Lisää tietoa toimituksista ja kustannuksista saat osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi ja sieltä kohta maanmittaustoimitukset.
Eri asia on, jos sovitte perinnönjakoa tehdessänne, kuka saa maat ja kuka esim. rahat. Tällöin lohkomista tai mitään muutakaan toimitusta ei tarvita, vaan ainoastaan lainhuutohakemus käräjäoikeuteen, jolloin omistusoikeutesi kyseiseen kiinteistöön vahvistetaan.
:).......................
Käsittäkseni jakokirjalla tässä tarkoitetiin sopimusta sopimuskumppaneiden osoituksen mukaan. Kiinteistö ( ennen tila ) on syytä arvioida ja sopia eli jakaa keskenään niin, että kukin saa sellaisen osuuden kuin sopimus edellyttää. Osakkaiden tulee sopia siitä mitä maata ja mistä aivan konkreettisesti kullekkin tulee. Kaikki pesän osakkaat osallistuvat tähän sopimukseen. Sopimus voidaan tehdä kartalla tai- ainakin ennen-maanomistajan osoituksen mukaan maastossa osoittaen.
Halkomisessa maanmittari tutkii ja arvioi tilukset ja mahdolliset rakennukset sekä jakaa sitten virallisesti maat. Tällöin laaditaan kartta alueesta ja jakoon voi tehdä muistutuksia ja valituksia.
Helpointa on sopia kaikkien kesken mikäli ei tarvita asiantuntija-apua maan arvojen suhteen.
Perinnönjako on sidoksissa tehtyyn sopimukseen ja se on osa perinnönjakoa.
On mahdollista myös ostaa pesäosuuksia, jolloin on kyseessä irtaimen kauppa, vaikka osuudessa on kiinteistökin ... näin olen itsekkin tehnyt.
Varainsiirtoveroa määrätään tällöin jos käytetään pesän ulkopuolisia varoja. Pesäosuuden ostaminen on kyllä omassa tapauksessani ollut vähän hankala viranomaisten suhteen sillä verottaja vaati minua hakemaan lainhuutoa pesäosuudelle ( jossa oli kiinteistö ). Muistelen kuitenkin, että lainhuutoa ei tarvise hakea ennen kuin pesä puretaan, mikä tapahtuu niin, että tultuaan yksin pesän omistajaksi vain päättää purkaa pesän hakemalla lainhuutoa.
jaottelu pesänjakajan tehtäviin ja lohkomiseen on lähinnä sen erottelua, mistä pesä vastaa ja mistä ei sekä mistä pesänjakajalle maksetaan ja mitä hän ei enää kyseisellä palkkiolla tee ja hoida. Riidattomaan tai lähes siihen pääseminen edellyttää yhteisomistuksen purkamista tavalla tai toisella.
Yhteisomistussuhteeseen ei käytännössä ole riitaisten osakkaiden osalta toimiva, vaan riita jatkuu määrättömän ajan.
Jaon seuraukset tulee esiin. Yhteisomistus
on mielestäni sama kuin jakoa ei olisi ollutkaan.
Entä jos metsäpalstat menevät yhdelle sillä perusteella, että muiden osien arvo on
paljon suurempi ja niitä ei ole itua jakaa
(okt ja huoneisto).
Perinnönjaossa pyritään luonnollisesti pesän esineistön osuuksien mukaiseen jakoon mahdollisimman tarkasti sopimuksen mukaan. Yleensä käy niin, että joudutaan korvaamaan rahalla jos on joku saanut vähemmän esineistöstä kuin kuuluisi. Pesät sisältävät yleensä rahaa ja se on oiva tasauskeino,kuten jokainen voi päätellä itse. Pesän ulkopuolista rahaakin joudutaan joskus käyttämään.