Ohut pilvierso vaeltaa kuun eteen,
sillä aikaa Veikko menee rautakauppaan vinkkelit jalassa.
Mä tapasin eilen Hitlerin,
ei sille mitään kuulunu,
ei eläkeläisille mittään kuulu.
Mä en aio sinne asti.
Pena kävi tänään ulkona,
ihme.
Mersuni meni paskaks,
ku yks saatanan mulli seiso keskellä tietä
ja mun piti ajaa penkkaan 110 mittarissa.
Autosta päästyäni vinttasin mullia kivellä,
ohi.
Koiratkin kuorsaa,
minä en.
Suru tuottaa epäonnea, kai.
Kongo on kaukana.
Köyhyys on huono naapuri,
vielä huonompi isäntä.
Paska haisee ja balalaikka soi,
ja muutenkin on itämainen tunnelma.
Muuten,
hovimestari on murhaaja.
sillä aikaa Veikko menee rautakauppaan vinkkelit jalassa.
Mä tapasin eilen Hitlerin,
ei sille mitään kuulunu,
ei eläkeläisille mittään kuulu.
Mä en aio sinne asti.
Pena kävi tänään ulkona,
ihme.
Mersuni meni paskaks,
ku yks saatanan mulli seiso keskellä tietä
ja mun piti ajaa penkkaan 110 mittarissa.
Autosta päästyäni vinttasin mullia kivellä,
ohi.
Koiratkin kuorsaa,
minä en.
Suru tuottaa epäonnea, kai.
Kongo on kaukana.
Köyhyys on huono naapuri,
vielä huonompi isäntä.
Paska haisee ja balalaikka soi,
ja muutenkin on itämainen tunnelma.
Muuten,
hovimestari on murhaaja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
siis vinkkelit jäi tästä nyt rautalangasta vääntämättä taas, mutta runoa pukkasi, joten laitan vastavuoroisesti.
nämä kovat ja hankalat tuulet
tyypillinen lomakeidas
kaikilla mausteilla
marketit
torit tavernat
aallonmurtajan suojaama
huvivenesatama
vanhat linnat
rauniot ja luolat
jo jääköön rauhaton satama
veneen tankki täyteen
edessä
merikilpikonnat
pienet karikot
riutat
kovat ja hankalat tuulet
odysseia
pidin tuosta runosta, Vaapula. Traagillisen koskettavaa?
- - -
Sanomattakin on selvää, että
kosketus.
Kuinka se menikään?
Ratiritirallaa.
Siteeraan itseäni:
ah maine dissen fiibel wumbrain main sten?
Iholla
tuottaa sanoja,
jotka taas tuottavat
uusia kosketuksia?
Grok!
Mmmmmmmmmmm... tai että
sanat iholla tuottavat kosketuksia
jotka ajatuksiksi assosioituessaan taas.
Äh. Kuinka se meni,
ja sanomattakin on selvää
että puut muodostuvat metsistä?
Ei kun. Heikunkeikun,
metsät muodostuvat puista, ja oravat asuvat puissa.
Plörö Plörö , Töööt.
Sanomattakin tiedän
että halla vie pelloilta viljan
ja että
puhuminen on tärkeää
ja oravat asuvat
puissa.
Juu.
Sanomattakin tiedän
että kosketus toisen iholla
saa aikaan assosiaatioita
jotka sanoiksi muuntuessaan
tuottavat uusia kosketuksia.
Juhuhuhuu.
Puut ovat metsän reunassa ja metsät muodostuvat puista,
ja rakkaus
on ennen sanoja
jo ennen kuin sanotaan olevan niin
tulee sellaiseksi vasta sanojen kautta,
mutta sitä en tietäisi sanomatta
sillä rakkaus on.
Sanojen tuolla puolen
ja pellot vielä hallan jälkeenkin kasvavat viljaa,
eivätkä oravat asu puissa.
Näin se on nähtävä, sanoi räpätäti
ja kissa kun mummolla pöytää pyyhki, vaihtelu
virkistää, you see.
ice E.
Sanomattakin on selvää,
että kaikki on selvää sanomatta:
Sanomattakin on selvää.
Mum. x 10.
Kiitos äitipartaa, yksinkertaisen traagista, voisi sanoa.
Auto ajoi päälleni,
käteni meni poikki.
Ajaja oli pahoillaan,
pyyteli anteeksi.
Sanoin:
Ei se mitään.
Auto jatkoi matkaansa.
Minä huutokauppasin käteni,
sen vasemman.
Sain rahat,
olin iloinen.
Lähdin tieheni,
verta valuvana.
tuli tuohon äskeiseen yksi a liikaa nimimerkkiin mutta se olen silti minä.
pop.
Ja hyvää yötä OIKEASTI.
Moiks. -parta
Piti jo eilen laittamani tähän, mutta ehdin viskaista vain pari ”runoa” ja kiireesti baanalle, että netistä löysin sitten ne ihmettelemäni
vinkkelit = huopatossut.
Joka päivä oppii jotakin uutta.
Ja äitiparta
kiitos terveisistä,
ja sitäpaitsi Isoäidilläni oli tapana sanoa
”... sanoi mummo kun kissalla pöytää pyyhki...”
Ja nyt jäin vähän mietiskelemään,
että pitäiskö taas muutama
murreruno värkätä.
Voi vinde!