NÄIN

Vuonna 2002 arvioitiin, että 10 kaloria fossiilisia polttoaineita tarvittiin tuottamaan 1 kalori USA:ssa nautittua ravintoa. Lähde. Tämän suhteen suuruus on peräisin jokaisesta modernin ruokatuotannon vaiheesta, jotka kaikki ovat fossiilisen polttoaineen ja petrokemian voimalla tehtyjä.

Torjunta-aineet ja agro-kemikaalit ovat öljyperäisiä.

Kaupalliset lannoitteet ovat tehty ammoniakista, mikä taas puolestaan on valmistettu luonnonkaasusta , joka myös on saavuttamassa tuotannon huippunsa lähitulevaisuudessa.

Useimmat maatalouden tekniikkasovellutuksista kuten traktorit ja vetovaunut ovat rakennettu öljyperäisten polttoaineiden avulla ja käyttävät niitä voimanlähteenä.
Ruoan varastointijärjestelmät ovat tehty öljyä käyttävissä tehtaissa, toimitettu asiakkaille käyttäen öljyyn perustuvia kuljetusverkostoja ja tavallisesti toimivat sähköllä, joka usein tuotetaan luonnonkaasulla tai hiilellä. Kuten öljy ja luonnonkaasu myös hiilentuotanto osoittaa tuotantohuippua lähitulevaisuudessa. Lähde.

Yhdysvalloissa keskimääräinen yksittäinen ruoka kuljetetaan 1500 mailia ennen kuin se on päätynyt tuottajalta kuluttajalle.

Luonnonmukaisen Kaupan Liiton mukaan yhden tavallisen puuvillafarkun tekeminen vie kolme neljäsosaa paunaa lannoitteita ja torjunta-aineita.

Lyhyesti sanottuna ihmiset ahmivat fossiilipolttoaineita kuin olisivat kaksijalkaisia kaupunkimaastureita.....
olisikohan ruoan hinta nousemassa ja jyrkästi??
7578
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ruuan hinta ei olennaisesti nouse, vaikka raaka-aineiden hinta nousisikin muutamia kymmeniä prosentteja.

Ihmisen kulutustottumukset muuttuvat nopeasti ja sellaisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa, joiden valmistukseen ei kulu energiaa niin paljon kuin nykyisten.

Esim. kala on tälläinen elintarvike, yhtä kalaa kohti energiakulut on varsin vaatimattomat, kun ne suhteutetaan kalan arvoon.

Äänestä
  • Ja kalaa riittää kaikille, luokkaa kaksi kalaa ja vettä ja rukoillaa et ne monistuu ja muuttuu viiniksi vai?

    Äänestä

  • eli tuolla konstilla ei saada lisää halpaa safkaa. Kalakannat mualiman meristä on ylikalastettu, eikä tosiaan pyynnin lisääminen juuri auta muutakuin tuhoamaan loputkin kannat.
    Halvan safkan aika oli ja meni, mistään ei juuri apuja löydy.

    Äänestä

  • kara vaanii kirjoitti:

    eli tuolla konstilla ei saada lisää halpaa safkaa. Kalakannat mualiman meristä on ylikalastettu, eikä tosiaan pyynnin lisääminen juuri auta muutakuin tuhoamaan loputkin kannat.
    Halvan safkan aika oli ja meni, mistään ei juuri apuja löydy.

    Väärin, kalakannat on kehitysmaissa ja vapailla merialueilla pienentyneet, mutta suurissa kalastusmaissa, kuten Norja, Tanska ja Islanti, kalakannat on suuremmat kuin kahdeksankymmentä luvulla ja nousevat koko ajan.

    Samoin on myös Itämerellä, lohta ei ole koskaan saatu niin hyvin, kuin on saatu viimeisen kymmenen vuoden aikana, johtuu toimenpiteistä mitä on tehty Ruotsissa ja Suomessa.

    Merien kalakannat voidaan kymmenkertaistaa hyvin yksinkertaisin toimin, tietotaito on jo olemassa.

    Kala on vain yksi esimerkki tuotteesta, joka ei ole niin energiaintensiivinen, kuin on esim. kasvihuonetalous Suomessa.

    Äänestä

  • ninin kirjoitti:

    Ja kalaa riittää kaikille, luokkaa kaksi kalaa ja vettä ja rukoillaa et ne monistuu ja muuttuu viiniksi vai?

    Kala on vain yksi esimerkki, onhan noita muitakin.

    Monet meren-elävät ja hyönteiset soveltuvat sellaisenaan, esim. broilerien ja sikojen rehuksi, eikä tarvita energiaa kovin paljon.

    Äänestä

  • Vara Kaani kirjoitti:

    Väärin, kalakannat on kehitysmaissa ja vapailla merialueilla pienentyneet, mutta suurissa kalastusmaissa, kuten Norja, Tanska ja Islanti, kalakannat on suuremmat kuin kahdeksankymmentä luvulla ja nousevat koko ajan.

    Samoin on myös Itämerellä, lohta ei ole koskaan saatu niin hyvin, kuin on saatu viimeisen kymmenen vuoden aikana, johtuu toimenpiteistä mitä on tehty Ruotsissa ja Suomessa.

    Merien kalakannat voidaan kymmenkertaistaa hyvin yksinkertaisin toimin, tietotaito on jo olemassa.

    Kala on vain yksi esimerkki tuotteesta, joka ei ole niin energiaintensiivinen, kuin on esim. kasvihuonetalous Suomessa.

    pistähän jotain kättäpidempää linkkiä tai muuta asiasta. Ei kalakantojen laajamittainen lisääminen hetkessä käy, siinä määrin vallankaan että sillä ruokittais pallon 77 miljoonaa vuodessa kasvava populaatio edes osittain.

    Äänestä

  • kara vaanii kirjoitti:

    pistähän jotain kättäpidempää linkkiä tai muuta asiasta. Ei kalakantojen laajamittainen lisääminen hetkessä käy, siinä määrin vallankaan että sillä ruokittais pallon 77 miljoonaa vuodessa kasvava populaatio edes osittain.

    Islanti ja Norja laajensivat jo 1970 luvulla merialueensa 300 meripeninkulmaan ja ottivat kalakannat säätelyynsä, käytiin ns turskasodat mm Englantilaisia vastaan, mutta nämä maat pitivät pintansa ja ottivat haltuun kaikki kalastusalukset, jotka tulivat niiden kalastusalueelle.

    Samalla aloitettiin laajamittainen tieteellinen tutkimustyö, turskakantojen palauttamiseksi, nyt jo tiedetään se miten homma toimii ...

    Turska elää blankotoneista, joiden määrän säätelee osittain merilintujen ulostuksen määrä, se rehevöittää vesiä, kun kalaa on paljon niin lintupopulaatiot kasvaa ja se lisää lintujen ulostamista, joka taas lisää blantonin määrää, joka vastaavasti lisää kalakantoja, josta seuraa että lintujen määrä lisääntyy jne ...

    Kun yksi tekijä romahtaa, kuten kävi seitkytluvulla turskan kanssa, niin siitä seuraa että myös muiden tekijöiden määrä laskee voimakkaasti ja tästä seuraa, ettei kalakannat voi elpyä kun ei ole ravintoa, eli blanktoneita tarpeeksi.

    Tilanne korjattiin aikanaan täysrahoituksella, aluekohtaisesti.

    Tänä päivänä Norjan ja Islannin meribiologit ottavat näytteitä kalojen kutuaikana ja tekevät niistä tarkat arviot, kuinka hyvin kutu onnistui, tämä taas määrää sen, kuinka paljon turskaa voidaan kuuden vuoden kuluttua pyytää, ettei kalakannat laske liikaa, tämä kiintiö jaetaan kalastajille.
    Eli Turskan pyyntimäärät on määrätty kuudeksi vuodeksi eteenpäin koko ajan, tämä takaa kalakantojen tasaisen kasvun, liikakalastusta vältetään, jottei kalakannat ala laskea.

    Rannikkokalastus on troolareilta kielletty kokokaan, ne on pienten kalastusveneiden aluetta, koska troolarit vievät kaiken mitä alueella on.

    Tänä päivänä Norja myy kalaa paljon enempi, mitä myi seitkytluvulla ja määrät kasvaa koko ajan, eikä kalakannat ole uhattuna vaan voi paremmin kuin vuosikymmeniin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ON ASIA !!! kirjoitti:

Vuonna 2002 arvioitiin, että 10 kaloria fossiilisia polttoaineita tarvittiin tuottamaan 1 kalori USA:ssa nautittua ravintoa. Lähde. Tämän suhteen suuruus on peräisin jokaisesta modernin ruokatuotannon vaiheesta, jotka kaikki ovat fossiilisen polttoaineen ja petrokemian voimalla tehtyjä.

Torjunta-aineet ja agro-kemikaalit ovat öljyperäisiä.

Kaupalliset lannoitteet ovat tehty ammoniakista, mikä taas puolestaan on valmistettu luonnonkaasusta , joka myös on saavuttamassa tuotannon huippunsa lähitulevaisuudessa.

Useimmat maatalouden tekniikkasovellutuksista kuten traktorit ja vetovaunut ovat rakennettu öljyperäisten polttoaineiden avulla ja käyttävät niitä voimanlähteenä.
Ruoan varastointijärjestelmät ovat tehty öljyä käyttävissä tehtaissa, toimitettu asiakkaille käyttäen öljyyn perustuvia kuljetusverkostoja ja tavallisesti toimivat sähköllä, joka usein tuotetaan luonnonkaasulla tai hiilellä. Kuten öljy ja luonnonkaasu myös hiilentuotanto osoittaa tuotantohuippua lähitulevaisuudessa. Lähde.

Yhdysvalloissa keskimääräinen yksittäinen ruoka kuljetetaan 1500 mailia ennen kuin se on päätynyt tuottajalta kuluttajalle.

Luonnonmukaisen Kaupan Liiton mukaan yhden tavallisen puuvillafarkun tekeminen vie kolme neljäsosaa paunaa lannoitteita ja torjunta-aineita.

Lyhyesti sanottuna ihmiset ahmivat fossiilipolttoaineita kuin olisivat kaksijalkaisia kaupunkimaastureita.....
olisikohan ruoan hinta nousemassa ja jyrkästi??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu