Mulla on tämmönen juttu, tai itse asiassa tarviisin vinkkejä tms....
Elikkä, viime loppukesänä olin reissussa etelässä ja tutustuin yhteen mieheen siellä. Meillä oli joku lomaromanssin tapainen juttu, miehen puolelta taisi olla enemmänkin tunteita mukana, minulla ei niin voimakkaita tunteita kuin hänellä. Olin kyllä ihastunut häneen jollain tavalla ja ne muutamat päivät minä näimme lomallani oli mahtavia ja koki kaikkea unohtumatonta. Ja olihan se todella surullista lähteä kotiin sieltä mutta toisaalta helpottavaa. Molemmat itkimme erotessamme. Me oltiin niin erilaisia kaikin tavoin ja mies vähän liian innokas. Tiedättehän noi etelän miehet ;)
Toisaalta onhan se imartevaa saada niin paljon huomiota ja lässynlässyn puhetta mutta kun se ei tunnu niin "normaalilta" jotenkin, jossain vaiheessa se menee ns.överiksi.
Paluuni jälkeen suomeen, pidettiin yhteytttä meilillä ja tekstareilla muutama kuukausi. Ja muutama puhelukin. Täytyy myöntää että aluksi oli tosi ikävä mutta kuukausia kului ja tunteeni eivät olleet enää niin voimakkaita. Enää ei päivittäin laittanut meilia tai tekstaria, ei ollut mielessä päivittäin. En mä silti ollut unohtanut mitä kaikkea noita ihanina päivinä tapahtui, nyt se oli vaan ihana muisto jota voi muistella. Ja olihan noissa lomapäivissä meillä jonkun verran jo ristiriitojakin. Mutta kaiken kaikkiaan oli unohtumaton juttu.
Nyt kun tästä erosta (tai siis siitä kun lähdin takaisin suomeen sieltä) on kulunut jo yli 5 kk. Ja meiliä ei olla lähetelty pariin kolmeen kuukauteen oikeestaan. Tai muutenkaan pidetty yhteyttä.Niin mies soittaa tai siis tekee ns. hälärin aina silloin tällöin vieläkin(niin kuin meillä oli tapana alussa tehdä, mikä oli silloin ihanaa, tiesi että toinen ajattelee). Mua on alkanut ahdistamaan tms. nämä hälärit. Ja nyt tuli tekstari pitkästä aikaa että hän ei voi koskaan unohtaa mua.
Tää juttu on ihan hiipunut mun osalta ja luulisi hänenkin sen ymmärtävän kun en oikeastaan pidä mitään yhteyttä koska haluan "unohtaa" hänet, sillä jos pidettäisiin yhteyttä taasen niin se repisi vanhat haavat auki. Haluan jatkaa eteenpäin. Ja kun seuraavan kerran menee kyseiseen paikkaan lomalle toivon että en näe häntä sillä parempi meille molemmille että emme tapaa vaan pidämme tämän jutun ihanana muistona jota on mukava joskus vanhana muistella (niin kuin silloin kun tapasimme sanoimmekin). Sillä meistä ei voi tulla mitään yhdessä, mahdoton yhtälö.
Onko jollain vastaavia kokemuksia, antakaa vinkkiä. Ja hei, idiootin älkää vaivautuko v....lemaan.
Elikkä, viime loppukesänä olin reissussa etelässä ja tutustuin yhteen mieheen siellä. Meillä oli joku lomaromanssin tapainen juttu, miehen puolelta taisi olla enemmänkin tunteita mukana, minulla ei niin voimakkaita tunteita kuin hänellä. Olin kyllä ihastunut häneen jollain tavalla ja ne muutamat päivät minä näimme lomallani oli mahtavia ja koki kaikkea unohtumatonta. Ja olihan se todella surullista lähteä kotiin sieltä mutta toisaalta helpottavaa. Molemmat itkimme erotessamme. Me oltiin niin erilaisia kaikin tavoin ja mies vähän liian innokas. Tiedättehän noi etelän miehet ;)
Toisaalta onhan se imartevaa saada niin paljon huomiota ja lässynlässyn puhetta mutta kun se ei tunnu niin "normaalilta" jotenkin, jossain vaiheessa se menee ns.överiksi.
Paluuni jälkeen suomeen, pidettiin yhteytttä meilillä ja tekstareilla muutama kuukausi. Ja muutama puhelukin. Täytyy myöntää että aluksi oli tosi ikävä mutta kuukausia kului ja tunteeni eivät olleet enää niin voimakkaita. Enää ei päivittäin laittanut meilia tai tekstaria, ei ollut mielessä päivittäin. En mä silti ollut unohtanut mitä kaikkea noita ihanina päivinä tapahtui, nyt se oli vaan ihana muisto jota voi muistella. Ja olihan noissa lomapäivissä meillä jonkun verran jo ristiriitojakin. Mutta kaiken kaikkiaan oli unohtumaton juttu.
Nyt kun tästä erosta (tai siis siitä kun lähdin takaisin suomeen sieltä) on kulunut jo yli 5 kk. Ja meiliä ei olla lähetelty pariin kolmeen kuukauteen oikeestaan. Tai muutenkaan pidetty yhteyttä.Niin mies soittaa tai siis tekee ns. hälärin aina silloin tällöin vieläkin(niin kuin meillä oli tapana alussa tehdä, mikä oli silloin ihanaa, tiesi että toinen ajattelee). Mua on alkanut ahdistamaan tms. nämä hälärit. Ja nyt tuli tekstari pitkästä aikaa että hän ei voi koskaan unohtaa mua.
Tää juttu on ihan hiipunut mun osalta ja luulisi hänenkin sen ymmärtävän kun en oikeastaan pidä mitään yhteyttä koska haluan "unohtaa" hänet, sillä jos pidettäisiin yhteyttä taasen niin se repisi vanhat haavat auki. Haluan jatkaa eteenpäin. Ja kun seuraavan kerran menee kyseiseen paikkaan lomalle toivon että en näe häntä sillä parempi meille molemmille että emme tapaa vaan pidämme tämän jutun ihanana muistona jota on mukava joskus vanhana muistella (niin kuin silloin kun tapasimme sanoimmekin). Sillä meistä ei voi tulla mitään yhdessä, mahdoton yhtälö.
Onko jollain vastaavia kokemuksia, antakaa vinkkiä. Ja hei, idiootin älkää vaivautuko v....lemaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
voisitko lähteä sokkoreissulle viikoksi Kanarialle tms. kunnollisen miehen kanssa ?
[email protected]
aviovaimosi?
hyvä kysymys. ajattelin sitä itsekin. joka tapauksessa olen eronnut ja menneisyys on takana. Jotain on tulevaisuudessakin. Mitä lieneekin.
voinet antaa sähköpostiosoitteesi, jotta asiassa päästään eteenpäin !!
mitä tuumit ?
[email protected]
helsingistä
aviovaimosi?
uusi avioliittokin on mahdollista.....
eräs kaverini meni kahden viikon tutustumisen jälkeen vihkipallille.
Tämä ei nyt ole kuitenkaan ensisijainen tavoitteeni. Elämä on kompromisseja täynnä.
[email protected]