olen lähiaikoina myöntänyt itselleni, että minulla on ongelmia ja haluaisin tehdä niille jotain. ne eivät ole vielä kovin vakavia, mutta en jaksa enää padota näitä asioita sisälleni. kavereille tai perheelle en halua puhua, he luulisivat minun vain kerjäävän huomiota, enkä halua tuottaa heille ylimääräistä huolta.
olen miettinyt, että menisin puhumaan terveydenhoitajalle, mutta pelkään, että hän kertoisi asioistani vanhemmille tai yrittäisi saada minut terapiaan tms. onko hänellä ehdoton vaitiolovelvollisuus (ongelmiani lähinnä surkea itsetunto, mielialan ailahtelut, viiltely, syömättömyys, oksentelu, ahmiminen, turhautuminen)? olen 17. kuulemani mukaan terkkari voi kertoa huoltajalle, mikäli katsoo, että terveyteni on vaarassa. mikäli tämä on totta, en halua ottaa sitä riskiä ja täten terveydenhoitaja ei tule kysymykseen.
kysynkin siis, onko olemassa mitään sellaista tahoa, jolle voisin puhua asioistani ilman, että kukaan ulkopuolinen saa tietää eikä se halutessani velvoita minua jatkossa mihinkään?
olen miettinyt, että menisin puhumaan terveydenhoitajalle, mutta pelkään, että hän kertoisi asioistani vanhemmille tai yrittäisi saada minut terapiaan tms. onko hänellä ehdoton vaitiolovelvollisuus (ongelmiani lähinnä surkea itsetunto, mielialan ailahtelut, viiltely, syömättömyys, oksentelu, ahmiminen, turhautuminen)? olen 17. kuulemani mukaan terkkari voi kertoa huoltajalle, mikäli katsoo, että terveyteni on vaarassa. mikäli tämä on totta, en halua ottaa sitä riskiä ja täten terveydenhoitaja ei tule kysymykseen.
kysynkin siis, onko olemassa mitään sellaista tahoa, jolle voisin puhua asioistani ilman, että kukaan ulkopuolinen saa tietää eikä se halutessani velvoita minua jatkossa mihinkään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
minä ainakin kävin terkan luona ja hän ei kertonut kenellekkään, koska he eivät saa puhua muiden asioista. Terkalle pitää sanoo ettei se saa kertoa eteenpäin kenellekkään..
terveydenhoitajat eivät käsittääkseni voi kertoa vanhemmille, ellei kyseessä ole itsemurha yrityksiä tai ajatuksia. En kuitenkaan aivan varma ole, mutta kysy hei suoraan siltä terveydenhoitajalta. Ei siinä mitään menetä. Tsemppiä!
Koulun terveydenhoitajat ovat saaneet kolutuksen, jonka mukaan heidän tulee sinua auttaa kaikissa terveyden ja hyvinvoinnin asioissa. Niissä mihin hän ei kykene ammattitaitonsa puolesta tarjoamaan apua, hän ohjaa eteenpäin. Aika todennäköistä on että hän suosittelee että hakeudut terapiaan. Toki, mikäli hän ammattitaitoinen ja empaattinen ihminen on, haluaa hän yhdessä sinun kanssasi pohtia sinulle parhaita ratkaisuja. Jotenkin en jaksa uskoa, että kukaan th kertoo asioistasi vasten tahtoasi, varsinkin kun olet lähes täysi ikäinen!
Varmaan tuntuu, että olet asioidesi kanssa yksin, vaikkakin todella monella nuorella on vastaavan laisia huolia ja uskaltaisin väittää että teidänkin koulunterveydenhoitajan tykö hakeutuu yhä useampi nuori. Ei ole häpeä, jos voi huonosti tai ahdistaa, ennemminkin häpeää luo se jos ei itseään hoida. Älä todellakaan jää asioidesi kanssa yksin.
Lain mukaan sinulla on oikeus kieltää terveydentilaasi koskevan tiedon anto vanhemmillesi. Vaitiolovelvollisuus koskee myös koulun terkkaria.
Sanot, ettei ongelmasi vielä ole kovin vakavia. Minusta ne kuitenkin vaikuttavat melkoisen huolestuttavilta. Mielenterveysongelmat eivät ole mikään pikku juttu. Rohkeasti vain juttelemaan terkkarin kanssa! Kerrot myös, että mikäli terveytesi on vaarassa, et halua ottaa riskiä kertoaksesi terveydenhoitajalle pulmistasi. Käsittääkseni asia on kuitenkin toisin päin: mikäli et ota "riskiä", terveytesi voi olla hyvinkin suuressa vaarassa, jos ongelmasi pitkittyy. Kukaan ei voi sinua auttaa, jos et itse sitä tahdo.
Ymmärrän, että omista aroista asioista puhuminen askarruttaa ja pelottaa. Siitäkin huolimatta puhuminen auttaa. Sinun ei tarvitse jäädä yksin ongelmiesi kanssa.
Rohkeutta ja voimia sinulle!
nuorten auttavaan puhelimeen, niitä on monenlaisia. tietoa lyödät lisää netistä. ei velvoita mihinkään jatkossa, ja puhuminen auttaa. viiltely on hätähuuto. tarvitset apua. hyvää jatkoa sinulle!! :)
Minusta viiltely on vakava juttu, kuten nuo muutkin... Ja kyllä - sama juttu on myös psykologeilla. Terveydentilaan liittyvistä jutuista kerrotaan vanhemmille. Huoh... en tiedä... itse painaiskelen sen kanssa, että voinko saada otetuksi selvää siitä olenko masentunut niin, etteivät vanhempani sitä tietäisi. En kyllä usko sitä mahdolliseksi... Mutta tsepmmiä. Koitahan pärjätä...