Kuvitellaanpa seuraava tilanne:
Metsää 5 hehtaaria
Metsää 22 hehtaaria.
Nämä halutaan jakaa ennakkoperintönä siten, että toinen lapsi saa toisen metsätilan ja toinen toisen. Käytännöllisyys- ja tarvesyistä jaetaan siis siten, että toinen saa isomman ja toinen pienemmän. Tämä tilanne sopii sinänsä molemmille perinnönsaajille.
Mutta perintö pitää jotenkin arvottaa. Millä tavalla lähtisitte arvioimaan metsäpalstojen arvoa, ja miten nämä arvot pitäisi jaossa ottaa huomioon? Tilanne on se, että pienemmän palstan saajalle ei voida heti maksaa hyvitystä kokoerosta. Miten tällainen tilanne papereihin kirjataan tai mikä olisi ratkaisuna?
Olisiko ajatuksia?
Metsää 5 hehtaaria
Metsää 22 hehtaaria.
Nämä halutaan jakaa ennakkoperintönä siten, että toinen lapsi saa toisen metsätilan ja toinen toisen. Käytännöllisyys- ja tarvesyistä jaetaan siis siten, että toinen saa isomman ja toinen pienemmän. Tämä tilanne sopii sinänsä molemmille perinnönsaajille.
Mutta perintö pitää jotenkin arvottaa. Millä tavalla lähtisitte arvioimaan metsäpalstojen arvoa, ja miten nämä arvot pitäisi jaossa ottaa huomioon? Tilanne on se, että pienemmän palstan saajalle ei voida heti maksaa hyvitystä kokoerosta. Miten tällainen tilanne papereihin kirjataan tai mikä olisi ratkaisuna?
Olisiko ajatuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
-mhy auttaa metsän arvon määrityksessä
-jos omaisuutta jaetaan ennakkoperintönä, se huomioidaan lopullisessa perinnönjaossa, jolloin tuo perintöjen ero tasataan. Ennakkoperintö huomioidaan myös lopullista perintöveroa määrättäessä.
Arvota molemmat palstat samalla tekijällä, esimerkiksi MHY:llä. Lahjoita palstat perijöille niin kuin haluat. Lahjan saajat joutuvat verotuksessa anatamaan lahjan arvotiedon verottajalle.
Kuolemasi jälkeen lahjojen arvot huomioidaan ennakkoperintönä, ja muu omaisuus jaetaan siten, että molemmat saavat lopulta saman verran.
et 22 5=27 sit jakolasku ,mikä opetettiin koulussa 27 jaetaan kahdela, tulos 13,5 , eli molemmille metsää 13,5 hehtaaria, molemmat tekee osuudellaan hyvän tilin , muuten toinen jymäyttää toista.
Olisko kannattanut ensin miettiä mitä vastaa ... ettet olis tehny pelleä ittestäs!
Alkuperäisessä viestissä sanottiin että hyväksyvät erisuuruiset osat. Eli kysyttiin aivan muuta kuin sinun neronleimausta miten koulussa opetettiin jakolasku.
missä olis pitänyt käyttää laskutapoja ,mitä koulussa opetettiin, ei menis siten jaot ihan niin paljoa metsikköön,eikä tarvis kysellä jälkeenpäin maamiehen tietolaarista.
Vaihtoehto toki jos lapset hyvissä väleissä on niin pitää tilat yhdessä ja yhteisomistus. Tietääkseni valtiolta saa joitain etujakin tällaisessa tilanteessa.
Entäs minkälaista puustoa tiloilla on? Voiko isompaa hakata jo etukäteen niin paljon, että arvot tasottuu?
Ja kuten joku mainitsi niin metsänhoitoyhdistys tosiaan tekee tila- arvioita tollasiinkin tapauksiin.. Eikä tietääkseni mitenkään mahdottoman hintaisia ole. Muuten vaikea arvioida.
Kyllä kai tälläisessa tapauksessa puun määrä ja laatu ratkaisee niiden palstojen arvon, mikäli jompikumpi palstoista ei ole esim. rantamaata, jolloin maapohjankin arvokin muuttuu.
Ulkopuolinen arvioija antaa puolueettoman arvion ja sitten vaikka pitkää tikkua vetämällä sovitta, kumpi ottaa kumman palstan, erotus arvoissa huomioidaan lopullisessa perinnössä, mikäli asiaa ei toisin sovita.
Metsänhoitoyhdistykset omissa kunnissaan ovat tällä hetkellä arvioimassa palstoja, joten eiköhän arvoihin jokin selvyys saada. Lohkomiseen ei tosiaan halulta ryhtyä, sillä isompikin metsä on jo sinänsä turhan pieni alue pilkottavaksi.
Pienemmällä palstalla tulee olemaan lähinnä tunnearvoa, kun taas isommasta saadaan polttopuita ja ihan sahatavaraakin joskus tulevaisuudessa.