Olipas koskettava jakso 2.lla tänään tuo ed.mainittu ohjema, jaksolla ; pitkät jää- hyväiset,(klo.16.15-17.00) . En voinut olla itkemättä , eikä loppua meinannut tulla poraamisesta. Todella hyvin kirjoitettu ja esiintäjät löivät suoraan sydämeen , ah niin surullista.
Koskettava McLeodin tyttäret
Itkevä
10608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Liipasi niin läheltä, lähimmäinen kuoli viime viikolla. Olipas koskettavaa katsottavaa.
Olen pahoillani puolestasi ja toivon , että jaksat silti jatkaa. Suru ottaa aikansa , mutta sanonta ; aika parantaa haavat.? ehkä se pienentää surun taakkaa , muttei suru koskaan katoa kokonaan. Siirtyy hieman taka-alalle , ehkä. Itkemme illalla yhdessä! Voi hyvin.
Haavoista jää silti arvet, jotka kiristäessään muistuttavat mistä ne ovat tulleet.Erään laulun sanat soi mielessä; ikävä viiltää..syvään..syö unia pois..syvälle viiltää..jne. Itkemme siis yhdessä.
telkkua ei.
Mutta kyllä tällainen telkkariin samaistuminen saa minulekin pahan olon aikaan.
Mutta nauttikaa tytöt. Se on ehkä teille tarpeellista, opittehan sitten "roolinne".
:)
Mä oon oppinut roolini savottametästä ja naistenlehdistä.
Ei sentään...kaikesta siltä väliltä. :)
aina luullut sinua naiseksi.
No, täällä on helppo erehtyä, nin sukupuolesta kun kiitoksistakin.
Missäs olit kun järkeä jaettiin? Mietis nyt oikein kunnolla, mitä tuli kirjoiteltua ja oliko tuo asiallista? Jos sul ei ole muuta sanottavaa,mee nyt jo nurkkaan häpeemään hymiöines. Voi jestas kun olet arvaas mikä,kuka ny surusta nauttii ja ottaa oppia "rooliin"..heh!! Voi elämän kevät!!!!!!
...mutta kun meillä ei ollut telkkua silloin kun opettelin rooliani.
että täällä on paljon sellaisia jotka tietävät minun paikkani järjenjaossa.
Kirjoitukseni takana seison.
Ja omista suruistani kirjoitin.
Niin kuin muutkin.
Harmi että ne eivät aina osu muitten surujen kanssa yksiin.
Kiitti palautteesta.
uskoakseni.
Pääasia on että ihminen kehittyy, vaikka telkkarillakin.