Moi! Meillä on 10kk vanha poika, hänen hankkimisensa oli pitempi aikainen urakka. Siitä kun pillerit jätin pois, niin siihen kun plussasin, niin 1v ja 10kk. Siinä ajassa kerkesi jo monta kertaa toivoa ja pettyä...
Nyt meillä olisi toinen pikku kaveri toiveissa. jätin pillerit pois noin 2kk sitten ja sen jälkeen ai ole menkkoja kuulunut, ehdin jo toivoa, että jos tämä tällä kertaa olisi ollut näin helppoa. Kunnes sitten tänään alkoi ne niin ei toivotut vuodot :( On varmaan van vielä edellisestä raskaudesta kierto sekasin..
Noh ei kai se auta kun vaan jatkaa yrittämistä.
Miten muilla joilla ensimmäisen hankkiminen on kestänyt kauan, niin kuinka nopeasti toisen kanssa on tärpännyt?
Nyt meillä olisi toinen pikku kaveri toiveissa. jätin pillerit pois noin 2kk sitten ja sen jälkeen ai ole menkkoja kuulunut, ehdin jo toivoa, että jos tämä tällä kertaa olisi ollut näin helppoa. Kunnes sitten tänään alkoi ne niin ei toivotut vuodot :( On varmaan van vielä edellisestä raskaudesta kierto sekasin..
Noh ei kai se auta kun vaan jatkaa yrittämistä.
Miten muilla joilla ensimmäisen hankkiminen on kestänyt kauan, niin kuinka nopeasti toisen kanssa on tärpännyt?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moro! En osaa vastata tuohon esittämääsi kysymykseen, koska itsellä ei ole vielä ensimmäistäkään, mutta kun luin tuosta teidän 1v10kk kestäneestä ensimmäisestä yrityksestä, niin halusin kirjoitella sulle kuitenkin.
Eli meillä on siis sellanen tilanne, et oon lopettanu pillerit huhtikuussa -07 eli melkein vuos sitten ja yritystä on siis sen verran takana. Tämän kierron jälkeen ois tarkoitus mennä testeihin ja sit mahdollisesti aloittaa hoidot, jos nytkään ei tärppää (tällä hetkellä kp25). Miten teillä onnistui rasakautuminen sitten loppuen lopuksi? Ihan luomustiko yrititte koko ajan vai saitteko jotain hoitoja tms.? Muutitko elämäntapoja tms.?
Mulla on tällä hetkellä sellanen fiilis, et vauvakuume ja pahin hössötys on väistynyt taka-alalle ja oikeastaan uskon, että meillä tärppää vasta kun asialle tehdään jotain enemmän... Siis itellä on kuukautiskierto ollu ihan sekaisin viimesen vuoden, kp:t 32-81, joten kait sitten pitää turvautua niihin hormonikuureihin jne... Onks sulla niistä mitään kokemusta? Tai oisko sulla antaa jotain vinkkejä tähän meiän tilanteeseen? Ikää mulla on 24 ja miehellä 25 vuotta, joten ei tässä nyt ihan hirveetä hoppua kuitenkaan ole...
Kiitos hirveästi, jos jaksat vastata, vaikka ei tämä asia nyt ihan sinun toivomasi varmastikaan ole. Sen verran voin kysymykseesi vastata, et tutuilla oli ensimmäistä yrittäessä takana kolme keskenmenoa ennen kuin lopulta onnistuivat saamaan ihanan tytön ja toista yrittäessä tärppäsi muistaakseni toisesta kierrosta ja raskaus sujui hyvin loppuun asti. Ilmeisesti toisen raskauden alkuun saaminen on yleensä helpompaa, tai näin olen ainakin kuullut. Tsemppiä teille ja toivotaan hiukan nopeampaa onnistumista! :)
Eli meillä meni silleen että mies ei halunnut lähteä tutkimuksiin, eli siis luomuna ollaan yritetty!
Ainut mitä käytin niin niitä ovulaatiotikkuja, koska itselläni on kanssa kierto hyvin epä säännöllinen. Mutta minä koin sen tikuttelun jotenkin ahdistavaksi, tulee sellanen fiilis että touhu menee pakko pullaksi.
Ensimmäinen vuosi oli ihan pahin, sitä toivo ja petty joka kk. Uskon että se oli aika paljon stressistä johtuvaa, että ei onnistanut. Sitä vaan toivoo niin kovasti. Rupes siinä vaihees jo tuntuu että kohta tulee hulluks, et pakko lopettaa miettiminen. Koko ajan sitä ootti et millon, mut rupes uskomaan että kyllä se ajallaan tulee..
Elämän tapoja en hirveemmin muuttanut, ainut että lopetin lähes kokonaa alkoholin käytön ( en nyt hirveesti ennenkään käyttänyt) Mutta luin jostain, että alkoholi heikentää raskaaksi tulon mahdollisuutta.
Mut sieltä se loppujen lopuksi sitten tuli :)
Tsemiä teillekkin yritykseen. Kyllä se tulee, kun sen aika on
että. Kävin tänään lääkärillä runsaitten vuotojen takia, niin se samalla kirjoitti minulle kuurin keltarauhashormoonia, kierron säännöllistämiseksi, että jos se vaikka helpommin onnistuisi :)
Kiitos vastauksesta! Oli jotenkin helpottavaa kuulla, et ihan luomustikin voi onnistua, vaikka se veiskin vähän pitempään. :) Mä luulen, et mun on kuitenkin haettava itelleni kans joku kuuri jossain vaiheessa ihan vaan epäsäännöllisen kierron takia... Se on meinaa vaivannu mua koko ikäni (paitsi ei pillereitten aikaan), niin ihan vaan sen takia uskon, et mun on vaikeempi tulla raskaaks... Ovistikkuja kokeilin joskus ennen joulua, mut se meni just sellaseks pakkopullaks, etten oo enää sitä touhua kokeillu uudestaan... Parempi olla tarkkailematta itteensä liikaa.
Oon itekin sellanen stressaaja-tyyppi, joten varmaan sen takia meillekään ei oo omaa pikkuista vielä suotu. No yritä sä kuitenkin olla nyt toisella yrittämällä heti alusta alkaen stressaamatta, koska sä kuitenkin tiedät, et voitte saada lapsia. :) Teillä ei oo siis mitään hätää, otatte rennosti vaan!