Hei,
Kertokoon ken tietää:
Olen riitaantunut ex-miehen kanssa lapsen huoltajuudesta. Ex-mies on ollut käytännössä koko lapsen 3-vuotisen elämän ajan pois lapsen elämästä ja yli kolmasosan ulkomaillakin. Tällöin hain avioeroa jossa yksinhuoltajuus oli määrätty äidille yksin. Isä allekirjoitti. Millaiset mahdollisuudet isällä on saada muutettua yksinhuoltoni yhteishuolloksi? Hän aikoo haastaa oikeuteen minut. Olen työssäkäyvä ja siis en käytä alkoholia yms ja hoitanut lapsen pääosin yksin. Lastenvalvojalla mies sanoi vievänsä asian oikeuteen kun sanoin etten halua yhteishuoltajuutta, eli siis lastenvalvoja ei sanonut mitään muuta kuin suositteli ottamaan asianajajan. Vastauksista kiitollinen...!
Kertokoon ken tietää:
Olen riitaantunut ex-miehen kanssa lapsen huoltajuudesta. Ex-mies on ollut käytännössä koko lapsen 3-vuotisen elämän ajan pois lapsen elämästä ja yli kolmasosan ulkomaillakin. Tällöin hain avioeroa jossa yksinhuoltajuus oli määrätty äidille yksin. Isä allekirjoitti. Millaiset mahdollisuudet isällä on saada muutettua yksinhuoltoni yhteishuolloksi? Hän aikoo haastaa oikeuteen minut. Olen työssäkäyvä ja siis en käytä alkoholia yms ja hoitanut lapsen pääosin yksin. Lastenvalvojalla mies sanoi vievänsä asian oikeuteen kun sanoin etten halua yhteishuoltajuutta, eli siis lastenvalvoja ei sanonut mitään muuta kuin suositteli ottamaan asianajajan. Vastauksista kiitollinen...!
Vastaukset 5
Vanhimmat
...joten aloin etsimään täältä tietoa, kyselemään neuvoja,mutta huomasin kirjoituksesi..
Mulla 2 lasta ja 1 nykyisen avomiehen kanssa.
Kahden vanhemman lapsen isä on alkanut juttelemaan lapsille, että kun täyttävät 12v, he voivat itse päättää kumman luona haluavat asua!!
Hieman taustaa:
Olen lasten yksinhuoltaja vuodesta 2000. lasten isä toisinaan väkivaltainen(ainakin silloin kun asuimme yhdessä)ja yleensä kaljaan menevä.
Muutin Vantaalle 2 lapseni kanssa -02. Lapset tapasivat isäänsä koulujen lomien mukaan, koska väkimatka n400km. Isä ei pitänyt lapsiin yhteyttä juuri ollenkaan. Kun alkoi koulusta loma minun piti soittaa ja kysyä haluaako lapset loman ajaksi luokseen.Tapasi vain lomilla lapsia, muulloin ei yhteyttä pitänyt heihin.
Muutimme pois Vantaalta n.25 km päähän lasten isää, jolloin isä alkoi tapaamaan lapsiaan joka toinen viikonloppu. Isä alkoi samantien puhumaan lapsille, että jospa muuttaisivat hänen luokseen!!Saavat isän mukaan kuulema päättää itse kumman luona haluavat asua, kun täyttävät 12 vuotta.. Isää on myös alkanut kovasti kiinnostamaan lasten terveys ja koulumenestys ym, joista ei ole koskaan ennen ollut kiinostunut.Koskaan hän ei ole kysynyt mitään lapsista, ei yhtään mitään! Tämä kiinnostus johtuu nyt varmaan hänen uudesta naisystävästään..en tiedä..? Ihmettelen vaan..
Minä myös tarvitsisin tähän samaan asiaan neuvoa, kuten keskustelun aloittajakin!
Voimia sinulle keskustelun aloittaja!! Älä anna periksi,en minäkään.
Nyt olen miettinyt jos muuttaisin takaisin Vantaalle, koska täällä ei ole töitä.. Lasten isä uhkaa hakea lasten huoltajuuden jos muutan takaisin vantaalle!!
Ei käynyt ilmi miksi kumpikin vastustatte lapsen isän mukaan tuloa huoltajaksi?Onko pelkoa että hankaloittaisi jotenkin elämäänne?Miten?
Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä että kummallakin osapuolella oikeus seurata lapsensa elämää ja osallistua siihen.Lapsi tarvitsee myös isäänsä.Ellei isä sitten ole todellinen lapsien hakkaaja,tai täysin syrjääntynyt.
Kuinka paljon tilanteeseen vaikuttaa oma suhtautumisesse exään?Pystyisittekö vaan iloitsemaan siitä kun lapsen isä,aikaisemmasta poiketen onkin alkanut kiinnostua lapsen elämästä.
Joskus on todella vaikeaa mieltää sitä,että lapsi on se joka kärsii,kun häntä käytetään henkilökohtaisen katkeruuden välikappaleena."Jos en enää muuten voi exän elämää hallita,niin lapsen avulla voin"
Yllättävän pienikin lapsi osaa kertoa mitä hän itse haluaisi.Onko teistä kummallakaan kykyä kuunnella lasta?Ilman että oma mielepiteenne vaikuttaa asiaan.
Ymmärrän että se kiusantekijä voi myös olla isä joka haluaa hallita sinun elämääsi.Mutta jos vain on kykyä olla välittämättä,putoaa toisen osapuolen käytökseltä pohja pois.Vaikeata se on myönnän toki,mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa että onnistuu.Minä ainakin sain todellisen rauhan elämääni ja mieleeni kun jaksoin toimia noin.
Kyllä, juuri lapsen etua tässä koetan ajatella. Lapsi nimittäin itkee ja kirkuu kun pitäisi lähteä isälle, koska ei ole viettänyt isän kanssa aikaa. Ehdotin että aloittaisimme päivätapaamisilla ja kun lapsi alkaa tottua isäänsä niin sitä aikaa pidennettäisiin. Tähän isä ei suostunut. Omassa tapauksessani on niin, että isä nimenomaan haluaa kiusata elämäämme... ulkomaillaolon aikana ei kiinnostanut lapsen asiat juurikaan, mutta nyt joka päivä kyselee vointia ja soittelee useita kertoja, tekstailee ym. Lähes kotirauhan häirinnäksi asti.
Hei sinä, joka kirjoitit tuon ensimmäisen vastauksen, olisi mukava vaihdella ajatuksia. Jos sopii niin ilmoittele e-mailia?
Hei,Äityliini!!
Tässäpä e-mail : [email protected] , näin alkuun..
Otappa yhteyttä niin jutellaan lisää!!1
..en uskalla näillä sivuilla julkaista, joten jos otat yhteyttä tähän meidän [email protected] niin voidaan jutella lisää aiheesta ja sit voisin myös antaa oikean e-mailini,jota yleensä käytän..
Keskustelisin mielelläni lisää aiheesta.