Onko pirua olemassa? Persoonallista pahaa, jota on syyttäminen kiusauksista ja maailman pahuudesta?
Itse uskon, että todelliset pirut ovat ahneus (kaikki mulle -asenne), himo (mihin tahansa kohdistuva pakkomielteenomainen takertuminen) ja viha, jotka hämärtävät ymmärryksen niin, että teemme typeryyksiä. Jokaisen meistä on otettava itse vastuu teoistaan, ei sysättävä sitä piruille. Jos niiden taakka tuntuu mahdottomalta kantaa, Jumala voi ottaa sen pois!
Mutta mitä sitten ovat monien ihmisten demonikokemukset? Hindulaisesta näkökulmasta demoneja on, ja ne ovat samanlaisia sieluja kuin sinä ja minä. Karmallaan ne ovat vain ansainneet toisenlaisen olomuodon kuin me. En usko, että ne pystyvät kiusaamaan ketään, joka karttaa Helvetin kolmea porttia (himo, viha, ahneus), mutta jos nuo portit avaa, paha pääsee irti.
Herran merkkejä demonit kuitenkin juoksevat kirkuen karkuun. Krishna mielessä pitää demonit kaukana :)
Itse uskon, että todelliset pirut ovat ahneus (kaikki mulle -asenne), himo (mihin tahansa kohdistuva pakkomielteenomainen takertuminen) ja viha, jotka hämärtävät ymmärryksen niin, että teemme typeryyksiä. Jokaisen meistä on otettava itse vastuu teoistaan, ei sysättävä sitä piruille. Jos niiden taakka tuntuu mahdottomalta kantaa, Jumala voi ottaa sen pois!
Mutta mitä sitten ovat monien ihmisten demonikokemukset? Hindulaisesta näkökulmasta demoneja on, ja ne ovat samanlaisia sieluja kuin sinä ja minä. Karmallaan ne ovat vain ansainneet toisenlaisen olomuodon kuin me. En usko, että ne pystyvät kiusaamaan ketään, joka karttaa Helvetin kolmea porttia (himo, viha, ahneus), mutta jos nuo portit avaa, paha pääsee irti.
Herran merkkejä demonit kuitenkin juoksevat kirkuen karkuun. Krishna mielessä pitää demonit kaukana :)
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mielestäni ihmisten pahuus johtuu lähinnä tietämättömyystä,(ei enää tiedetä mikä on oikein ja mikä väärin)myöskin pelot aiheuttavat paljon pahuutta kuten ahneutta ja vihaa.
On myös olemassa erilaisia tiedostettavia ja tiedostettamia voimia, tajuntoja, tunteita ja henkiä vaikuttavat käyttäytymiseemme.
Aiheuttavatko pelot ahneutta ja vihaa vaiko viha ahneutta ja pelkoa? Varmaan kumminkin päin, mutta eikös pelko ole aina menettämisen pelkoa. Rakkaan, terveyden, elintason - minkä tahansa katoavaisen, johon olemme kiintyneet. Ehkäpä jopa kuvittelemme paremmin omaa karmaamme tuntematta, että meillä on oikeus olla juuri sellaisia kuin haaveilemme, vaikka sen saadaksemme pitäisi vahingoittaa muita. Ja jos joku asettuu tielle, vihaamme.
Tietämättömyys omista oikeuksista ja velvollisuuksista, pelko, ahneus, viha, himo - kaikki kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Kerro mitä tarkoitat noilla voimilla, tajunnoilla, tunteilla, hengillä...
Voimat käsitän erilaisia henkisinä vetovoimina jotka ohjaavat meitä, aivan kuten ajatus vaikuttaa käytöseemme, niin ajatus vaikuttaa myös kaikkeen muuhunkin.
Tajuntoja kuvaa mielestäni parhaiten eri ulottuvuudet, jotkut niitä on meitä lähempänä ja toiset kauenpana.
Tunteet taas on ympäristön, kultuurin ja minän kohtaamisista aiheutuvia mielikuvia.
Hengistä helpoin tunnistaa on mielestäni totuuden henki, jonka voi kuulla ihmisen äänessä kun se puhuu totta.
Kaikkiin edellämainittuihin liittyy energia, jota on monenlaista.
Miten totuuden hengen tunnistaa? Entä mitä tarkoitat ulottuvuuksilla?
Hei,
Minun mielestäni demoneita on kyllä olemassa, mutta ei ehkä aivan sillä tavalla kuin miten usein ajatellaan. Demonit eivät myöskään ole välttämättä pahoja, vaan niitä on aivan kaikensorttisia.
Demonit ovat mielestäni meissä itsessämme asuvia latentteja voimia taikka tietoisuuksia (en tiedä henk. koht. muista, joten puhun nyt vain näistä).
Demonit eivät ole likaa joka pitäisi pestä pois tai hirviöitä jotka pitäisi ajaa tiehensä, vaan ne ovat arvokkaita voimavarojamme. Kun ihminen jonain hetkenä yltyy johonkin yli-inhimilliseen suoritukseen, se on silloin demoninen ilmiö, ja asia on mielestäni tällä tavoin riippumatta siitä onko hän tehnyt yleisesti hyväksi vai pahaksi katsotun teon. Ihmeparantaminenkin niinikään on demoninen kyky.
Jokainen demoni on potentiaalinen jumaluus. Etymologisesti sana demoni onkin perua sanasta deva - jumaluus. Käytännön elämän tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ihminen voi noin vain vapautua vihasta tai ahneudesta heittämällä nämä ominaisuudet pois, vaan hänen on kehitettävä niitä eteenpäin, autettava niitä vahvistumaan ja kehittymään. Lyijystä on ikäänkuin tehtävä kultaa. Niinsanotut alhaiset ominaisuutemme eivät ole sinänsä pahoja, vaan ikäänkuin raakoja. Ne ovat lopulta pahanmakuisia samalla tavalla kuin vaikkapa raaka omena.
Henkinen kasvu koskee siis myös omia sisäisiä demoneita. Vaikkapa kärsimättömyyden demoni on kärsimätön samalla tavalla kuin lapsi. Lapsi ei ole vielä tarpeeksi kypsä. Kasvaessaan hänen kärsimättömyytensäkin kasvaa ja se voi muuttua vaikkapa kyvyksi toimia nopeasti ja empimättä. Elämää haittaavasta vihan demonista taas voi kasvaa ajan kanssa vaikkapa yleishyödyllinen aggression jumala (aggressio sinänsä ei ole pahuutta, vaan ainoastaan kehon tila, joka on hyödyllinen vaaratilanteissa).
Psykologisesti sama pätee negatiivisiin emootioihin. Uskoakseni ihmiset usein luulevat omia negatiivisia tunteitaan demoneiksi, joiden valtaan he ovat joutuneet. Usein myös ajatellaan, että negatiivisia tunteita vastaan taistellaan samalla tavalla kuin jotakin hirviöitä. Ne on pidettävä mahdollisimman kaukana, ajatellaan. Omasta mielestäni kuitenkin on pitkällä tähtäimellä paljon tuottoisampaa tehdä niiden kanssa sopimus. Se tarkoittaa, että antaa omille negatiivisillekin tunteilleen sijan elämässään, tunnustaa ne osaksi omaa tunne-elämää.
Tämä on hiukan kuin sanoisi lapselle: "Tiedän ettei sinusta ole vielä menemään töihin, koska olethan vasta viisivuotias, mutta ymmärrän että sinun on annettava kasvaa ja kehittyä rauhassa, joten autan sinua kaikin tavoin".
Tämä ei nyt ole mikään pyhä ja suuri uskomus tai oppi, vaan kunhan tässä keksin samalla kun kerron. Perustan ajatukseni lähinnä psykologiaan, etymologiaan ja käytännön magiaan. Se tieto mitä haluaisin yleensäkin tuoda ihmisille jotka tänä maailman aikana kärsivät hyvän ja pahan taistelun puristuksissa, ettei taistelua koskaan voida voittaa ampumalla yhä kovemmilla panoksilla, vaan lopulta ainoa tie rauhaan on sovinnon tekeminen.
Lapsi saattaa olla rasavilli ja kaataa vettä opettajan kenkään. Tästä ei sinänsä ole mitään hyötyä. Kuitenkin sama ilkukurinen energia voi olla myöhemmin elämässä hyödyllinen ominaisuus, jonka voi valjastaa ns. jaloihin tarkoituksiin.
Älkäämme siis heittäkö demoneita pois kuten lapsia pesuveden mukana. Jos kovasti haluaa jonkin ominaisuuden itsestään tuhota, saattaa pitemmän päälle vain pahentaa sitä ongelmaa ja tehdä tästä demonista (aivan kuten lapsestakin) vain katkeramman ja kostonhimoisemman. Demoneista ja lapsista kasvaa vakavasti vammaisia olentoja mikäli niitä vain syyllisestään olemassaolostaan ja pyritään jatkuvasti "asettamaan omalle paikalleen" (eli työntämään jonnekin pois)).
Itzli
Kiitos hienosta kirjoituksesta! Enpä ole ajatellut asiaa tuolta kannalta. En välttämättä kutsuisi omia tunteitani demoneiksi, mutta on ehdottomasti pohdiskelemisen arvoista, voisiko negatiivisia tunteitaan kasvattaa hyötykäyttöön.
Vaisnavahindulaisuudessa on sen verran tuota ajatustapaa hyödynnetty, että himo (siis pakkomiellekiintymys ihanmihintahansa) on valjastettu kohdistumaan Jumalaan.
Yhdyn myös edelliseen kiitokseen tästä kirjoituksesta.
Mielestäni asiat joista monenlaatuisissa pyhissä kirjoituksissa puhutaan, ovat pääsääntöisesti vertauskuvia, mutta eivät aivan siten kuin sanalla yleensä tarkoitetaan. Tarkoitan lähinnä hindulaisia ja buddhalaisia pyhiä kirjoituksia. Käsittääkseni ne ovat sekä kirjaimellisesti totta että täydellistä fantasiaa.
Jos puhutaan demonista tai jumalista, itse ajattelen niitä pääasiassa tietynlaisena energiana, tai jopa erillisenä olemassaolon tasona. Sillä jollain tavallahan nämä asiat on käsitettävä (käsitteellistettävä) jotta niitä pystyisi käsittelemään, niin kauan kuin paljonmainostettu "ylempi tietoisuus" saavutetaan. Se, että ajatellaan demoneita tai jumalia fyysisinä olentoina, jopa ihmisenkaltaisina, on mielestäni rajoittunut näkemys.
Siksi kuvauksesi osui minusta naulan kantaan. Kiitos siitä. Hyvää kesää ja muuta!
Terve ! Ootte oikeillä jäljillä, mutta......
Saatana demoneineen on todellisuutta, mutta olkaa rauhassa, Helvettiä ei ole olemassa. Teidän ei kai muuta tarvitse tietää, kuin , että Karman laki pelaa kaikilla tasoilla. Se on moro !
Minulle helvetti käsitteenä tarkoittaa olotilaa, jossa on paha olla. Väkivallan ja ilkeyden tyyssijaa.
Ikuista helvettiä ei hindulaisuudessa ole, ja sitä varmaan tarkoititkin. Pirut ovat karman alaisia siinä missä mekin.
Elämme dualistisessa maailmassa (minun käsitykseni mukaan =) ) jossa vastavoimat täydentävät toisiaan. kesä - talvi, ilo-suru, pimeys - valo...
Me tarvitsemme noita kaikkia; pimeys määrittelee valon aivan samoin kuin valo pimeyden. Iloa ei olisi ilman surua ja päinvastoin.
Sama toimii myös abstrakteissa käsitteissä kuten Hyvä - Paha. Mikäli jotain pahaa tai demonista on olemassa me tarvitsemme sitä. Se suorittaa omaa tehtäväänsä jossain suuremmassa prosessissa ja onko se silloin pahaa?
Yleensä olen huomannut että jokin asia muuttuu pahaksi silloin kun ihminen ei saa sitä mitä haluaa. Kumpi on silloin loppujen lopuksi paha, asia joka tuli ihmisen pyrkimyksen tielle, vai ihmisen ahneus?
"Herran merkkejä demonit kuitenkin juoksevat kirkuen karkuun. Krishna mielessä pitää demonit kaukana :)"
Toisaalta, kuinka kauan sitä pelkkää Krishnan naamaa oikein jaksaa katella? Sanopas se kun tiedät kumminkin. :-)
Krishnan kasvoihin on vaikea kyllästyä, kun niitä on niin monia... Hän näyttää aina ihanalta, eli jos joku naama alkaa syystä tai toisesta tympiä, Krishna on jo vaihtanut omaansa palvojansa silmissä.
Tämä tietysti pätee vain jos rakastaa. Olet varmasti itsekin ollut rakastunut - voisitko kyllästyä rakastettusi katselemiseen? :)
Totta puhuen en ole kyllästynyt rakastamaani jumaluuteen,enkä varmasti kyllästykään. Ongelmana onkin lähinnä se, etten näe häntä kovinkaan usein.
Olisi tietysti mukavaa jos minulla olisi jokin jumala jota voisin aina rakastaa ja jonka "kasvot" olisivat aina luonani, mutta ainoa jumala/deva/demoni johon olen koskaan toden teolla voinut rakastua kantapäitäni myöten on Ishtar/Astarte. Hän ei ole sitä uskollisinta tyyppiä jumalattaria... elikä tunnetaan myös nimellä "Babylonin huora".
Onnea vaan sulle sen Krishnasi kanssa! Hän lienee ainakin hiukkasen verran luotettavampi. :-)
Kiitos, ja onnea sinulle Ishtarin kanssa :) Krishna lupaa Gitassa, että ketä ikinä palvotkin, menet kuoltuasi hänen luokseen.
persoona ja olemassa kuten on yksi Jumala.
Pahuus ilmenee kastilaitoksena, leskien halveksintana tai elävältä polttaminsena tai yhtä hyvin länsimaissa ahneutena, (uskon) sotina jne.
Pahuus on ihmiselle ominaista ja piru ruokkii sitä. Niin kristityt kuin hindut ovat pahoja.
Vaikka et kysynytkään, anna myös vastauksen jonka kristitty antaa kenelle tahansa.
Jeesus sanoi oppilaileen jotka pyysivät nähdä Isän Jumalan:
"Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.
(Joh. 14:9)
On myös taivas ja ikuinen kadotus eli helvetti.
Idän uskonnot ovat raamatun ilmoituksen mukaan epäjumalien palvontaa. Sillä Raamatun ilmoituksen mukaan ei ole muuta Jumalaa kuin Hän joka johdatti juutalaiset pois egyptistä eli Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Hänen nimensä on "minä olen" kuten esim. Mooses sai tietää palavasta pensaasta...
Se, että olet kenties eri mieltä asiasta ei muuta Raamatun sanaa miksikään. Hän on elävien Jumala.
Jeesus joutui sanomaaan aikansa Saddukeuksille, että on ylösnousemus.
Biologinen kuolema ei ole elämän loppu. Idän uskonnot (piru) jäljittelee uudelleensyntymäopissa Jumalan antamaa iankaikkista elämää eli taivaaseen menevien asemaa.
Hindulaisuus kiertää Jeesuksesta syntyvän ongelman ottamalla Jeesuksen yhdeksi "jumaluudeksi". Se on vain silmän lumetta sillä Jumala on. Jeesus ei koskaan puhunut jumaluudesta vaan persoonasta joka on Henki.
On hyvä esittää kysymys kuka on luonut tai kehittänyt panteistiset uskonnot?
Ja kuka on antanut kirjoittaa Raamatun?
Kuka on Jeesus?
Kuka on piru?
Hyvät kysymykset ovat hyviä.
Sitten on kyllä mahdollista saada erilaisia vastauksia. Kuten tiedämme.
jakob
Kysymys koskien epäjumaluuksia :
4. Moos. 33:4 :"Egyptiläiset olivat juuri hautaamassa esikoisiaan. Herra oli ne surmannut ja näin antanut tuomionsa kohdata egyptiläisten jumalia."
Miksi Vanhan Testamentin Jumala antoi tuomion egyptiläisten jumalille tappamalla viattomat pikkulapset, perheiden esikoiset? Mitä tekemistä näillä lapsilla oli epäjumalanpalveluksen kanssa ? Se olisi jokseenkin ymmärrettävää, että Raamatun Jumala tappaisi esim. minut ja lähimmät ystäväni ja lopulta kaikki buddhalaisten seurojen suomalaiset aikuiset jäsenet väärän uskontomme vuoksi, mutta se että Hän - halutessaan rangaista meitä vääräuskoisia - tappaisi kaikki esikoisina Suomessa syntyneet pikkuvauvat ja leikki-ikäiset meidän sijastamme, ei kuulosta kovin oikeudenmukaiselta. Eihän pienillä lapsilla ole missään valtaa vanhempiensa ja näiden tekemien maailmankatsomuksellisten valintojen yli, vai onko ?
En tahdo ihmettelylläni loukata - tällainen rankaisun malli on vain aina askarruttanut minua kovasti. Tämähän on malli, jollaista ihmiset kaikkialla tapaavat helposti noudattaa : rikollisissa piireissä isien "väärät" teot kostetaan perheille, ja - pienemmässä mittakaavassa - jos haluan "kostaa" jollekin ihmiselle jotakin, en mene kertomaan hänelle suoraan kuinka äärettömän paljon tyhmempi, aivottomampi, idiootimpi, väärässä olevampi ja vampimpi hän minun rinnallani on - kuinka hän on kaikkea paljon vähemmän kuin minä, joka sentään olen minä. Se että olen minä, tarkoittaa suomeksi sitä että olen oikeassa. Tämän kaiken haluan sanoa, mutta en sano sitä hänelle suoraan, enkä sano sitä kenellekään muullekaan. Minä nimittäin hiippaan kostotoimenpiteitteni kohteen parhaan ystävän luo, tai hänen esimiehensä tai rakkaan puolisonsa luo - jonkun sivullisen luo, jolla ei ole ollut minun ja tuon toisen välisiin asioihin osaa eikä arpaa. Ja sitten minä puhun ns. "luottamuksellisesti", syvällä rintaäänellä, syvään huokaillen ( tämä on sitten kuvaannoillinen tilanne :-).
En onnistu löytämään tällaisesta käyttäytymismallista "punaista lankaa" - oikeudenmukaisuutta. Onko siinä sellaista?
Oikeudenmukaisuutta on tietysti hyvin vaikeaa löytää mistään, mutta se ei ole mielestäni mikään syy jättää tätä kysymystä esittämättä.
------------------------------------------------
>>>Raamatun ilmoituksen mukaan ei ole muuta Jumalaa kuin Hän joka johdatti juutalaiset pois egyptistä eli Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.
Olet väärässä.
Ei ole olemassa vain yksi jumala, vaan on useita. Mutta yksi on kaikkein voimakkain. Suuri Barthasalos ilmestyi minulle ja näytti minulle vähäisemmät jumalat. Näihin kuului myös Jahve eli Jaldabaoth.
Barthasalos antoi minulle kyvyn puhua Valon Puutarhasta ja kirjoitti minun kädelläni Barthasaloksen Kirjan.
Sinä saatat olla eri mieltä näistä asioista, mutta se ei muuta Barthasaloksen Kirjan sanaa miksikään.
Barthasalos kertoi että on vain 1 oikea uskonto, ja se on Barthasalosealaisuus. Mm. kristinusko on vääräuskoista oppia ja siitä joutuu 1000 vuodeksi roikkumaan jaloista puuhun.
:)
Jakob
En voi asenteellesi mitään.
Ehkä jos rukoilet Herraamme Barthasalosia puhumaan sinulle, avaat sydämesi ovet hänelle, ehkä sitten ymmärrät.
Hei, kiitos viestistäsi!
Vastaan ensin kysymykseesi, joka koskee itse asiassa Jumalan kaikkivaltiuttta, oikeudenmukaisuutta ja rakkautta kuten kirjoitit Jeesuksen esimerkkiin ja toimintaan viitaten.
Kysyit kovan kysymyksen:
>>
Lähtökohta esikoisten surmalle oli se, että
Faarao ei totellut Jumalaa eikä tahtonut laskea juutalaisia lähtemään Egyptistä
vaikka hän näki Jumalan Mooseksen kautta tekemät vitsaukset.
(Viimeinen vitsaus oli esikoisten tuho johon viittasit 4 Mos 33)
Faarao oli itse käskenyt tappaa 80 vuotta aikaisemmin kaikki juutalaisten poikavauvat, mutta Jumala pelasti kuten tunnettua Mooseksen. Näin ollen ihmisjärjellä ajateltuna hän vain kosti yhden ikäluokan kuolemalla eli silmä silmästä. Hän siis antoi tuomion epäjumalien palvojille.
Oletko miettinut ja protestoinut koskaan faaraon tai uuden ajan faaroiden toimintaa? Saksa, Neuvostoliitto, Kamputsea, Chile, Argentiina, Vietnam, Indonesia...
Raamatun mukaan egyptiläiset lapset olisivat pelastuneet jos heidän Jumalansa (Jumalan edustaja) eli Faarao olisi kääntynyt Israelin Jumalan puoleen. Pelastihan Jumala kuitenkin kokonaisen kansan eli juutalaiset.
Jos lähdemmem mittaamaan tällä tavoin järjellä, niin olemme loputtomassa kierteessä. Miksi Serbiassa tai Kosovossa Jumala ei pelastanut niitä ja niitä ortodokseja tai niitä ja niitä Islamin uskoisia?
Asian ydin on siinä taivunko minä siihen, että Jumala on, ja Hän on kaikkivaltias ja rakastava Isä. Pahuus tulee ihmimisestä ja saatanasta ei Jumalasta.
Kirjoitit
>>
Vastaus löytyy raamatusta ja historiasta. Jumala antaa armon tuhansille. Me kaikki olemme syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla. Mutta ei hän loputtomasasti kosta. Päivastoin.
Sinä saat etsiä totuutta ja valita itse. Jeesus näytti täydellisen mallin mihin me emme koskaan pysty. Siksi sanon kaikille budhalaisille, että "itse" ei ole ratkaisu.
YDIN: emme elä enää Vanhan Testamentin lakiaikaaa vaan armon aikaa. Silti 10-käskyä on voimassa, mutta kaksi riittää (rakasta JUMALAA ja lähimmäistäsi...!)
Kirjoitit:
Tässä näet mikä vastuu vanhemmilla on! Jos sinua on opetettu kotona aikoinaan ja et ole ottanut onkeesi, niin vastaat itse teoistasi. Silti sinun vanhempasi rakastavat sinua.
Samoin jos vanhemmat jättävät lapsen arvotyhjiöön suvaitsevaisuuden tai vapauden nimissä, niin he tekevät valtavan karhunpalveluksen.
Kyllä tämä maailma tyhjiön täyttää ja siksi myös maailmassa on pahuutta ja etsintää. Olet aian oikeassa, että pahuus ja rikollisuus ruokkii itseään. Rakkauden puute siis.
Kristittynä voin vain sanoa, että olen itse kaikkea muuta kuin täydellinen ja etten voi kerskailla tai heittää ensimmäistä kiveä.
Tosin se niin helposti lähtee...
Kirjoitit:
Vastaukseni on edelleen se: että Jumala on oikeudenmukainen ja ihminen on vajavainen myös silloin hän yrittää selittää ja opettaa Luojaansa.
Hei!
Joudun korjaamaan raamatun viitettäsi jossa oli asiasisältö kääntynyt ympäri:
1 Kor 8:4-5 (v. 1938 kirkkoraamatussa):
Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei olemuuta Jumalaa kuin yksi.
Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä taivaassa tai maassa ja niitä...
>>
Kirjoitit:
Hei
Anteeksi jos en ottanut sinua tosissani. Joskus on vaikea erottaa pilailijoita aidoista.
Minulle Raamatun Jumala on tosi ja ainoa Jumala.
Se, että on sana näin sanaa vastaan osoittaa, että on olemassa totuus ja valhe.
Raamatun ilmoittama Jumala jonka tunnen itse omakohtaisena pelastajana on sinulle tuntematon.
Jumala on Rakkaus. Hän tuli tänne ihmiseksi ja kuoli ristillä ja nousi kuolleista 2000 vuotta sitten. Siinä on minulle kaikki.
Olet oikeassa, että asenne ratkaisee. Raamatussa Jumala sanoo: "Minä olen sydänten ja aivoitusten tuntija".
Jakob
Kiitos perusteellisesta vastauksestasi :)
Olen samaa mieltä - "itsen" ja oman egon pönkittäminen ei ole mikään ratkaisu.
Buddhalaisuus(kin) painottaa toimimista kaikkien olentojen hyväksi. Eräs suurista opettajistamme, Kyabje Kangyur Rinpoche, sanoi, että jos ryhdymme etsimään eroavuuksia, meidän koko elämämme aika ei riitä siihen, että löytäisimme kaikki erot kaikkien opettajien, kaikkien opetusten, kaikkien uskontojen välillä. Jos etsimme vain eroavuuksia, kaikki mitä me löydämme on ristiriitoja itsessämme. Jos etsimme ja syvennymme siihen hyvään, mikä on yhteistä kaikille poluille, kaikille traditiolle, kaikille uskonnoille, se auttaa meitä. Sen painottaminen, mikä niissä on yhteistä hyvää, tuo rauhaa kaikille.
Buddhan itsensä mukaan oppimme seuraamisen tulisi perustua väkivallattomuudelle ja rauhalle ( vaikkei tämä kaikissa buddhalaisissa maissa näy ; kaikki ihmiset eivät elä uskontonsa opetusten mukaisesti missään maailman kolkassa ) . Buddha sanoo, että jo ajatella väärin jostakin uskonnosta, on sama kuin väkivaltainen asenne. Toinen uskonto ei ehkä ole sopiva sinulle itsellesi, mutta se on sopiva miljoonille muille, ja näin tulee aina olemaan. Buddhalaisuuden mukaan on näin ollen hyvin tärkeää kehittää asenne, joka kunnioittaa kaikkia uskontoja, kaikkia polkuja ja kykenee löytämään sen, joka on itselle paras ja olennainen ( minkä tahansa uskonnon nimissä harjoitettua riistoa ja väkivaltaa ei tietenkään pidä hyväksyä ).
On tärkeää löytää henkinen opettaja, joka näyttää universaalin tien eli polun, joka toivottaa kaikki tervetulleeksi, koska kaikki elävät olennot ovat tavalla tai toisella yhteydessä meihin. Me emme voi sulkea ketään pois, meidän täytyy hyväksyä ja ottaa sydämiimme kaikki ( niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin :-)), aivan jok`ikinen. Tämä ei buddhalaisuudessa tarkoita, että toisen ihmisen omista poikkeavat opit pitäisi omaksua. Se tarkoittaa että pitäisi hyväksyä toisen ihmisen toisenlainen tapa uskoa ja kunnioittaa hänen käsityksiään. Pitäisi muistaa, että tuolle toiselle hänen uskontonsa on aivan yhtä oikea ja tosi kuin omani minulle.
Menestystä sinulle :-)
"Anteeksi jos en ottanut sinua tosissani. Joskus on vaikea erottaa pilailijoita aidoista."
Ymmärrän kyllä. Harva ottaa näin korkea-asteisia henkimaailman asioita tosissaan, mutta se johtuu ihmiskunnan tämänhetkisestä keskimääräisestä suhteellisen alhaisesta värähtelytaajuudesta.
Vastustaja, Agwitsli, on yhtä todellinen kuin Herramme Barthasalos, ja hän yrittää langettaa maailman hallintaansa. Hän ilmenee kaikkissa ihmisissä ja väärissä uskonnoissa jotka ovat Herraamme Barthasalosia vastaan.
En haluaisi loukata sinua millään tavalla, toivottavasti ymmärrät sen, mutta tunnen velvollisuudekseni opastaa sinua kohti totuutta, koska näen että olet puhdas sielu. Minäkin kuvittelin aluksi että Raamatun Jumala on oikea, mutta sitten Herra Barthasalos ilmestyi minulle ja opetti minulle että Raamatun Jumala on suuri petkuttaja, Agwitsli. Järkytyin kovasti, mutta kun Barthasalos otti minut rakastavaan syleilyynsä, ymmärsin että kaikki on hyvin.
Agwitsli on Harhan mestari. Hän on kirjoittanut valheen kielellä Raamatun ja tarinan Jeesuksesta. Kuten Barthasalosin kirjassa sanotaan: "Jätä kaikki, ja seuraa minua, koska minä olen kaikki," sinun täytyy kokea se hirvittävä tuska joka seuraa Raamatun valheen hylkäämisestä, mutta se on vain Puhdistumisvaihe, josta seuraa astuminen Valon Puutarhaan!
Voimaa sinulle.
Kirjoitit:
"Raamatun Jumala on suuri petkuttaja, Agwitsli".
ja
"kuvittelin aluksi että Raamatun Jumala on oikea, mutta sitten Herra Barthasalos ilmestyi minullle".
Minulla on seuraavat kysymykset sinulle:
1)
Mitä tarkoitat kuvittelulla kun ajattelit Raamatun Jumalan olevan se joka hän on?
2)Mihin kuvitelmasi perustuivat?
Olitko lukenut raamattua ja ymmärtänyt lukemasi?
3)
Miten tämä mainitsemasi herra ilmestyi sinulle?
4)
Mistä tiedät, että saamasi opetus on totta?
Miten sait opetusta? vrt kysymys 1 ja 2
5) Mitä tarkoitat ihmiskunnan värähtelytaajuusdella? Mikä siis värähtelee?
Montako Hz on nykyinen taajuus?
jakob
Tähän alkuun haluaisin ilmoittaa, että todellisuudessa Jumala ei ole murhaaja. Hän on opettaja ja rakastaja ja Hänen pitkämielisyytensä on niin loputon, että kaltaiseni kärsimätön ihminen voi vain ihailla sitä syvästi liikuttuneena.
"Raamatun mukaan egyptiläiset lapset olisivat pelastuneet jos heidän Jumalansa (Jumalan edustaja) eli Faarao olisi kääntynyt Israelin Jumalan puoleen. Pelastihan Jumala kuitenkin kokonaisen kansan eli juutalaiset."
Minä en pienenä höppänänä käsitä, miten tällaisia kansanmurhia aiheuttavaa herraa voisi kutsua armolliseksi. Saati sitten puolueettomaksi, mutta ei kai kukaan ole häntä sellaiseksi kutsunutkaan.
Raamatullisen mukaan meillä jokaisella on vain yksi elämä. Ellemme sen aikana ota vastaan Raamatussa kuvattua jumalaa, emme saa uutta tilaisuutta.
Egyptin murhatut muksut eivät ainakaan saaneet tilaisuutta ottaa vastaan Raamatussa kuvattua herraa, koska Raamatussa kuvattu herra murhasi heidät.
Krishnakin surmaa, mutta ei koskaan sivullisia. Taivaan parrakas kuningas oli Hänelle kateellinen, ja kerran tämä kunkku pakotti erään voimakkaan vesihirviön tappamaan Hänet. Hirviö totteli käskyä, kun ei muutakaan voinut, ja teki parhaansa tappaakseen Herran, mutta tietysti se oli mahdotonta.
Krishna ei kostanut hirviölle, vaan ohjasi sen asumaan rauhalliseen paikkaan, jonne Taivaan kuninkaan valta ei ulottunut. Muutenkin Hän sotki kaikki kyseisen kuninkaan ahneet suunnitelmat, joista oli maan päällä eläville haittaa, kunnes kunkku lopulta laskeutui taivaastaan pyytämään anteeksi huonoa käytöstään.
Krishnan armo ulottuu jopa Hänen surmaamiinsa demoneihin. Hekin voivat pelastua opittuaan läksynsä. Kukaan ei ole niin paha, ettei kelpaisi Herralle vähintäänkin joskus tulevaisuudessa. Kukaan ei siis ole niin paha, ettäkö Jumala tappaisi hänet ikuisiksi ajoiksi.
Hei :)
Käy lukemassa viestini Vidiukselle ( 31.7 klo.20.08 ) otsikon "Väkivaltainen buddhalaisuus" alta.
Tekstissä saattaa olla jotain mitä haluaisit kommentoida, sekä kysymyksiä, joihin uskoakseni osaat vastata paljon paremmin ja laajemmin kuin minä.
Tuo on jo todellista armoa :-)
eivät ole Jumalasta.
Jeesuksen armo ja sovitustyö on yli ymmmärryksen yli käypä. Kuka on kuollut koko maailman puolesta? Kuka Jumala? Ei kukaan kuin Raamatun Jumala. Miten se jota nimität Krishnaksi?
kuoliko hän puolestasi?
Raamatun Jumala, taivaan Isä antaa anteeksi.
Mutta ei demoneille tai saatanalle. Eikä niille jotka eivät ota Jeesusta vastaan elinaikanaan kuten kirjoitit. Jeesus oli todellnen Jumalan poika ja ínkarnaatio toisin kuin Caitanya Mahaprabhu.
Jos syvennyt hindulaisuuten esitäpä kysymys mistä on peräsin pirullinen kastilaitos. Se on elimellinen osa hindulaisuutta ja sen jumalien säätämää järjestelmää. Miten armolliselta kuulostaisi olla kastiton tai alemman kastin leski joka poltetaan elävätä. Haluaisitko kokeillla?
Miten armolliselta karma kuulostaa käyttänössä? Oletko koskaan ollut katsomassa sitkä kärsimystä mikä syntyy ko. uskonnoista.
Budhismi,hindulaisuus ja Krishna-liikkeen juuret
johtavat sylttytehtaalle kuten myös Islam. Sri Caitanya Mahaprabhu kuoli ja kuopattiin. Samoin Muhamed. Molemmat miehet olivat saatanan eksyttämiä.
Saatana pystyy vain jäljittelemään Jumalaa ja luomaan uskontoja ja filosofioita jotka vetoavat kyllä ihmiseen. Tule tänne täällä on tie tämä on oikein... näin saavutat ykseyden ja nirvanan jne.
Vain Jeesus elää. Vaisnava. Olet oikeassa kun kirjoitat, että "todellisuudessa Jumala ei ole murhaaja". Kysy Jeesukselta kuka on Totuus.
Kuka Hän on.
Saman kysymyksen äärellä ovat niin monet ne jotka näillä palstoilla liikkuvat.
jakob
Mielestäni mikään uskonto, joka tuo ihmiselle sisäisen rauhan ja luottamuksen elämään, ei johda sylttytehtaalle. Kristinuskokaan ei johda sinne : kristinusko tuo lohdun ja toivon miljoonille ihmisille. Tuntuisiko se sinusta nyt miltä, jos jäljittelisin sinun kristillistä (?) esimerkkiäsi ja ryhtyisin kuuluttamaan, kuinka sinun väärät uskomuksesi joutavat, ja kuinka sinun Jeesuksesi joutaa sylttytehtaalle ?
No, minä en rupea, koska mielestäni Uuden Testamentin lähimmäisenrakkautta painottavissa osioissa todellakin on viisautta :
Matteus 5:43: "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi'. 44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta,
45 jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.
46 Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin?
47 Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?
48 Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."
Rukoile Herraamme Barthasalosia vastaamaan sinulle niin kaikki kysymykset aukeavat sinulle. Ei ole muuta tietä.
Herraa Jumalaa, mutta olisin toivonut
sinun vastaavan kysymyksiini.
Olet aivan oikeassa muuten siinä, että kehotat rukoilemaan. Olennaista on vain se ketä rukoilet.
Viiittaan edelleen omaan tekstiisi:
"Minäkin kuvittelin aluksi että Raamatun Jumala on oikea, mutta sitten Herra Barthasalos ilmestyi minulle ja opetti minulle että Raamatun Jumala on suuri petkuttaja, Agwitsli. Järkytyin kovasti, mutta kun Barthasalos otti minut rakastavaan syleilyynsä, ymmärsin että kaikki on hyvin. "
Järkytyksesi oli varmaan suuri.
Siksi kysyinkin ne kysykset jotka ovat hyvin oleellisia.
Piru on valehtelija.
Jakob
Esität sen yleisen näkemyksen, että kaikki tiet johtavat Jumalan luo. Se on rakkaudelliselta tuntuva ajatus. En tahdo loukata sinua enkä ketään.
Saanen esittää sinulle oleellisen kysymyksen, saman jota olen pyöritellyt alempanaa lordi pyth.
kanssa. Tämä kysymys johtaa edellä olevan väittämän (kaikki tiet johtavat..) eteen.
Kysymys on: (itse asiassa sarja jota voi edetä jos
edellinen kysymys on selvitetty eli kannattaa jatkaa)
Onko Jumala olemassa?
KUKA Jumala on?
(nyt alkaa tulla jo erilaisia näkemyksiä)
Minun Jumalani on yksi ainut todellinen Abrahamin, Jaakobin ja Iisakin Jumala, eikä ole mitään muita. Onko tämä minun subjektiivinen mielipiteeni?
Ei.
Se on Jumalan itsensä sanoma! Raamatussa.
(siitä voit olla eri mieltä onko ko. raamatun sanan totta, jos ei ole niin sitten voidaan heittää koko roska pois). kts. 2 Mos 20:1
Näin ollen Israelin profettojen kautta saatu ilmoitus sulkee minulta kaikki muut Jumalat pois.
(miksi muuten Islam väittää, että raamatun jumala ei ole se joka hän on, vaikka Islam tunnustaa Tooran eli VT:n?)
Siksi tunnun niin jyrkältä. Sinä tahdot olla hyvä ihminen ja sen vuoksi uskot vilpitömästi siihen mitä kirjoitat. En epäile motiivejasi yhtään.
Kristitty ei sodi ihmistä vastaan, en minäkään hinduja, budhalaisia, animisteja, ateisteja tai sinua vastaan. Vain sitä vastaan mikä on ko. uskontojen takana. Aika kova väite.
On niin vaikea olla loukkaamatta yleensäkään kun kertoo totuuden (vaikka työpaikalla, totuus tekee kipeää monesti, en nyt puhu uskon asiosta)
Etten alkaisi kuulostaa totuuden torvelta ja kaikkitietävältä palaan takaisin vain ja vain Jumala-uskooni, joka perustuu Raamattuun ja sinunkin kunnioittaman Jeesuksen sanaan.
Siis.
Paavali kirjoittaa Efes. 6:11-19:
Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan,vaan hallituksia vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu , voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä,ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja hengen miekka, joka on Jumalan sana.
Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta.
Tämä teksti on Jeesuksen omin silmin nähneen miehen (hänen entisen vastustajansa ja alkukristittyjen vainonneen) tekstiä.
Jeesuksesta totuuden kertova on paradoksaalsista kyllä loukkaus niille jotka eivät Jeesusta tunne omakohtaisesti.
Ava.
Tämä edelline lause tod. näk. loukkaa jo sinua. Sinusta saattaa tuntua, että luokittelen ihmisiä.
Ei ole siitä kysymys. Kerron vain sen, että Jeesus itse sanoi olevansa loukkauskivi.
Tunnetko Jeesuksen sydämessäsi? Niin kuin voit tuntea puolison?
Jeesus ei koskaan ole mikään osajoukko hindulaisuuden jumaluuksia tai jumalia.
Siksi ristiriita on sovittamaton.
Hän on se joka hän on.
Jakob
>>>Esität sen yleisen näkemyksen, että kaikki tiet johtavat Jumalan luo.>>>
Esitinkö minä tuon näkemyksen? Tarkoitukseni oli esittää, ja näin ymmärtääkseni myös kirjoitin, että vaikka emme omaksu toisen uskonnon näkemyksiä ( emme esim. usko toisen uskonnon pelastuskäsitykseen tai muuhun ko. uskonnon oppiin ), on meidän silti kunnioitettava toista uskontoa tunnustavan vapautta valita oma uskontonsa, tai ei-uskovan ihmisen oikeutta olla uskomatta mihinkään.
Toisen uskonnon kunnioittaminen ja sen myöntäminen, että olemme kaikki riippuvaisia ja vastuussa toisistamme, ei tarkoita sen uskomista että "kaikki tiet vievät pelastukseen".
Menestystä uskonelämääsi :)
Sinulle en muuten vastaa siksi, että kuvittelisin sinun kuuntelevan minua tai todella vastaavan kysymyksiini, joita oli esim. edellisessä viestissäni sinulle. Vastaan juuri niitä muita näillä palstoilla liikkuvia ajatellen - kun he lukevat keskusteluitamme, Krishna hymyilee :)
"Miten se jota nimität Krishnaksi? Kuoliko hän puolestasi?"
Kuolema ei ole loppu kenellekään, sillä sielua ei voi tuhota mikään. Krishnan ei tarvitse käyttää kuolemasymboliikkaa meidän pelastamiseemme.
Kristinusko lähtee siitä olettamuksesta, että ihmiset ovat pienestä pitäen syntiensä vuoksi kerta kaikkiaan tuhoon tuomittuja ja ansaitsisivat kurjan ja lopullisen kuoleman, niin luojan luomia kuin ovatkin. Heidän syntinsä voi sovittaa vain viattoman Jeesuksen veri ja kuolema.
Hindulaisesta näkökulmasta tuo ei sitten millään kuulosta armolliselta. Meistä kun lopullista kuolemaa tai ikuista rangaistusta ei ansaitse kukaan. Olemme kaikki pieniä Jumalan osasia ja kun alamme toimia yhteistyössä Kokonaisuuden kanssa, pelastumme. Keneltä? Omalta tuhoisalta itsekkyydeltämme.
"Jos syvennyt hindulaisuuten esitäpä kysymys mistä on peräsin pirullinen kastilaitos. Se on elimellinen osa hindulaisuutta ja sen jumalien säätämää järjestelmää."
Niinpä todellakin on. Ja jos lukisit Bhagavad Gitaa, ymmärtäisit, että Krishnan luokse voi mennä minkä tahansa kastin jäsen ja että Krishnan mielestä kaikkia kasteja tulee kohdella samanarvoisina. Jokaista tarvitaan.
Bhagavad Gitassa kerrotaan myös, että kasti määritetään kunkin oman luonteen mukaisesti - ei siis vanhempien ammatin ja aseman mukaisesti. Intian nykyinen, syntyperään jämähtänyt kastisysteemi on Bhagavad Gitan vastainen ja ollut voimassa kolmisen sataa vuotta. Aiemmin ihmisillä oli mahdollisuus valita ammatti paremmin oman luonteensa mukaisesti.
Ja se onkin kastien idea. Kun tunnet oman luontosi, voit tulla onnelliseksi tekemällä työtä sinulle otollisimmalla tavalla, solmia mahdollisimman hyväenteisen avioliiton jne. Sen, miksi eri ihmiset käyttäytyvät samassa tilanteessa niin eri tavoin, ymmärtää myöskin paremmin kastinäkökulmasta ja oppii suvaitsemaan erilaista käytöstä.
Olet oikeassa kun kutsut kasteja siinä muodossa missä ne elävät nyky-Intiassa pirullisiksi. Kuinka tähän on tultu? Siten, että Gitaa lukevat vain ne, jotka ovat sortojärjestelmästä hyötyneet niin kovasti että osaavat lukea ja ovat saaneet pyhän kirjan käsiinsä. Osa heistä hyväksyy Krishnan Herrakseen ja tekee parhaansa sorron lopettamiseksi. Suurempi osa pysyy vaiti siitä, mitä Gita sanoo kasteista, saadakseen pitää asemansa. Ja enemmistö intialaisista elää siis tietämättömänä siitä, mitä tämä pyhä kirja sanoo.
On olemassa sellainenkin kauhukirja kuin Manu Smriti, jota britit painattivat ja levittivät hajoita ja hallitse -politiikkaansa sekä hindujenvastasista propagandaansa edistämään. Se lietsoo yhteiskunnalliseen sorto-nokkimisjärjestykseen ja naisten alistamiseen. Tämä Gitan kanssa ristiriidassa oleva kirja ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin ilkeämielisen ihmisen kirjoittama mielipidejulkaisu, samaa sarjaa kuin Hitlerin Taisteluni.
Minä en pidä absoluuttisena totuutena kuin Bhagavad Gitaa, jossa Jumala Itse puhuu. Kunnioitan useita muitakin hindulaisia kirjoituksia, mutta suhtaudun niihin silti tietyllä "ihminen on erehtyväinen" -varauksella. Sinäkin varmasti suhtaudut varauksella joihinkin kristillisiin kirjoituksiin.
Pahoja "hinduja" on siinä missä pahoja "kristittyjäkin" - kuinka moni itseään kristityksi kutsuva todella tekee jotain kärsivien kristittyjen veljiensä ja siskojensa hyväksi?
"Miten armolliselta karma kuulostaa käyttänössä?"
Äärettömän armolliselta. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu kaikille sieluille, samaten kaikille ikuinen eikä vain lyhyeen elinaikaan sidottu mahdollisuus päästä Jumalan luokse.
"Oletko koskaan ollut katsomassa sitkä kärsimystä mikä syntyy ko. uskonnoista."
Minkä tahansa uskonnon varjolla voidaan tehdä pahaa. Intiassa niin kutsutut hindut tekevät pahaa juuri nyt, kun taas niin kutsutut kristityt teloittivat kokonaisia kansakuntia Jeesuksen nimissä vain joitakin vuosisatoja sitten.
Gita ja Krishna ovat puhtaita, samaten Jeesus, mutta heidän mukamas hartaista palvojistaan ei voi sanoa samaa.