miten hitossa voi kieltää kissaa?? ei ainakaan auta meillä vaikka kuinka sanoisi erilaisilla vihaisilla äänensävyillä "ei" taikka "hyi". ei lotkauta korvaansa! Sormen heristämisestä kissa kimpaantuu enemmän ja hyökkää kiinni käteen tai jalkaan. ja tuo meidän katti on vielä sellanen että sehän ei unohda sitä että sormea heristeltiin, vaan vaikka siirrät sen pois kätesi kimpusta niin kirmaa heti uudestaan. olen lisäksi kokeillut täällä paljon neuvottua omien käsien nostamista pään sivuille,silmiin katsomista ja sähisemistä. tuntuu ettei tuo ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä, kattoo vaan että mikähän tolle tuli.
kissan kieltämisestä..?
jepulisbenjami
276191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Itse en sähisi yms.. Ne ovat aika toivottomia:) Itsellä kaksi kissaa ja molemmat tottelee hyvin vaikka ovat vuoden vanhoja ja välillä hommat karkaa käsistä.
Kissahan ei tottele jollei sitä huvita. Se on vähän sama homma, kun koirien kans että kissa tottelee mikäli kunnioittaa emäntäänsä. Tärkeintä on luoda hyvä kontakti kissaan, eikä vain puhua silloin kun kissa tekee jotain väärin. Vaan viettää aikaa kissojen kanssa.
Normaalisti pelkkä sana "Ei" tulisi riittää, ja jos sen huutaa, niin lopulta kissa tottuu siihen eikä reagoi. Jos kissa tekee jotain Todella väärää, sanot ensin selvästi ja napakasti "Ei", jos ei lopeta niin otat kissaa niskasta (ei väkivalloin) ja pidät paikallasi kunnes kissa on rauhassa. Päästät irti.
Yksi tapa harjoitella sitä (minkä itse tein jo kissoille pienestä asti) ettei kissa käy kiinni käsiin yms, on että kun kissa esim nukkuu sängyllä. Mene kissan viereen, silitä kissaa hellästi myös aroista paikoista kuten mahasta (kissa ei yleensä niin tykkää siitä), mutta älä liioitellun paljon niin että se ärsyttää kissaa!
Tarkoituksena ei ole ärsyttää kissaa. Pahimmassa tapauksessa omistaja leikkii kissan kanssa omilla sormillaan, tai vie sormensa kissaan ärsyttävästi ja suuttuu sitten jos kissa puraisee.
Joka tapauksessa, kun olet tätä hellästi harjoitellut, mutta silti kissa puraisee - Aina kiellät, niskasta kiinni (joka ikinen kerta), pidä myös tauko ettet heti kiellon jälkeen työnnä käsiäsi takaisin. Mutta tälla periaatteella kissa oppii jo normitilanteessa ettei purra ja räävitä omistajaa.
Niin ja jos kissa kunnolla käy omistajaansa kiinni, yksi keino on kylmästi laittaa kissa koppiin tms jäähylle.
Kuitenkin korostan hyvää suhdetta kissaan. Jotkut kissat ovat persooniltaan tulisempia kuten minun edesmennyt kissani (olin tosin silloin 17v kun ensimmäinen kissani kuoli, nyt olen 20v).
Itselläni kissat seuraavat minua jo aamusta ja "puhuvat" koko ajan, mutta se on kovan työn takaa. Toisen kissan kanssa oon liiankin hyvä suhde, että se alkaa huutamaan jos suljen itseni toiseen huoneeseen. Mutta koska olemme hyviä "ystäviä", kissan kurinpito ei ole koskaan tuottanut ongelmia.
En nyt jaksanut loppuun asti edes lukea, kun alkuun jo lukee, ettei kannattaisi sähistä kissaa komentaessa?? ja "ei" sanan pitäisi riittää?
Kissalle sähinä on luonnollista, minkä se ymmärtää lähes syntymästään. "Ei" sana on opetettavissa, mutta tokko niin tehokas, kuin kissan oma kieli.
Et sinä koirallekaan hauku jos se jotain väärää tekee. Ei ihmisen tarvitse itseä niin naurettavaksi tehdä (leikkiä kissalle kissaa) kun kissa tottelee helpommallakin. Ja olen tähän asti aina pärjännyt kissan kanssa pelkällä kielto sanalla. Ei kissa niin tyhmä ole, ettei opi ymmärtämään mitä ihminen sanalla ei tarkoittaa. en usko että sillä sähinällä koskaan olet saanut aikaan kissalle sitä mitä luulet saanneesi, se vain alkaa yhdistämään homman kieltoon. Esim edesmennyt kuuro kissani oppi että jos näyttää käsillä tietyn merkin, tekee jotain väärää. Nuo sähinät on taas jotain uutta "muotia", mutta omien aivojenkin käyttö sallittua.
on tarkoituskin yhdistää sähinä kieltoon. Ei ole mitään järkeä karjua kissalle jatkuvasti "ei":tä tai muuta kieltosanaa, jos se on menettänyt tehonsa. Jos kieltotapaa vaihtaa välillä täysin uudeksi, kissan voi opettaa uudelleen ymmärtämään kiellon merkityksen. Yhtä lailla kissalle voi alusta asti opettaa ei-sanan mutta pitää myös varmistua siitä, ettei käytä sitä turhaan tai väärissä tilanteissa. Ellei kerta tehoa, kissa nostetaan rauhallisesti pois kielletystä puuhasta ja asia on sillä selvä. Moni vain tuntuu tällaisessa tilanteessa jäävän huutamaan tai juttelemaan kissalle ja ihmettelee myöhemmin, miksi kiellot eivät enää tehoa. Tästä syystä itse suosittelen sähähdystä, koska se oikein tehtynä tehoaa nopeasti eikä kissa koe sitä samalla tavalla huomiona kuin kieltosanoja. Terävä sähähdys, silmiin katsominen ja mahdollinen käsien nostaminen tehdään nopeasti, jonka jälkeen voi vaikka kääntää kissalle selkänsä. Kissa on varmasti ymmärtänyt tekevänsä jotain ei-toivottua eikä se ole saanut kiellettyä käytöstä vahvistavaa huomiota. Luonnossakin kissat kertovat sähinällä toisilleen, jos jokin ei ole sopivaa käytöstä, pentu oppii taidon jo emoltaan.
On hieno juttu, jos kissaan tehoaa tavallinen kieltosana. Kaikilla näin ei ole ja silloin kannattaa etsiä vaihtoehtoisia keinoja. Tapoja voi käyttää myös sekaisin, tilanteesta riippuen.
Edelleen kissa yhdistää sähinän kieltoon. Itse sihisen kissalleni leikin merkityksellä, ei kissa pelkää vaan tietää että nyt leikitään. Sana "Ei" riittää pelkästään kissalle (en koskaan huuda) mutta se täytyy pystyä opettamaan maltillisesti. Myös joskus kun kissa oikein paha nostan esim sormen samalla pystyyn ja katsoon silmiin. TEHOAA.
Tuo sihine (nopeasti tehtynä) on vain sitä että kissa pelästyy äkillisestä tapahtuneesta. Se on ihan sama kun kissa tekee pahuutta ja tiputat tavaran lattialle se säikähtää. Ei se sihinä ole siinä pointti.
Yhtä lailla kissa "pelästyy" mitä tahansa kieltoa, mikä kiellon merkitys onkin. Usein kieltoon liittyy myös (tiedostamattomia) eleitä, esim ihminen kävelee kumarassa kohti kissaa tai tekee muun nopean liikkeen. Sähinässä on se hyvä puoli, että sen pystyy tekemään eleettömästi vaikka toiselta puolelta huonetta sen menettämättä tehoaan ja se eroaa kissan korvissa selkeästi ihmisten muuten käyttämistä äänistä.
Käyttipä mitä keinoa tahansa, pääasia on että se toimii. Itse käytän molempia tapoja, riippuen kissasta ja keskeytettävästä puuhasta. :)
ettei välitä ottaa selvää kissasta kissana ja sen luonnollisesta olemuksesta ja käytöksestä ja vielä kehtaa huudella totuuksia vastaan ;)(Kannattaisi lueskella aiheesta edes vähän..)
Ei koiran haukku ole koiralle komennus, koirat murisevat tms. varoittaessaan tai komentaessaan. Huomioi myös, että koira ja kissa ovat aivan erilaisia eläimiä.
Myös luetun ymmärtäminen on plussaa.. eli taas uusintana, kissalle luononnollinen kieli on esimerkiksi sähinä, sen pennulle opettaa emo jo hyvin varhain, emo kissa ei huutele "eitä" tai muutakaan ihmisten kielellä.
Kissa on viisas eläin ja se taatusti oppii ihmistenkin kieltä, valitettavasti yleensä on toisinpäin, se vielä "viisaampi" ihminen ei edes halua opetella kissan kieltä.
"Ei" ja moni muu on hyvä sana ja asia opettaa kissalle, mutta on typerää väittää, ettei kissalle sopisi puhua sen omalla kielellä, mm. sähinöillä ja silmillä.
"se vain alkaa yhdistämään homman kieltoon."
niinhän oli tarkoituskin ja niin kuin jo puhe oli, kissa yleensä sen ymmärtää ennen ihmistä.
Ymmärrät varmaan itsekin, että kuuro kissa on hieman eri asia.. ;) Minullakin on yksi kissoista kuuro.
"Nuo sähinät on taas jotain uutta "muotia"" Heh, mutta oikeasti, on ikävää, että pidät eläinystävällistä ja lempeää kohtelua hömppä muotina.
Aivojen käytöstä ei sen enempää..
No vaikka lukisit 700 kirjaa kissoista ei takaa että saisit kissan komennukseen, sama koiran omistajilla. Aloittaja pyysi apua ja annoin oman näkökulman, jolla olen pärjännyt loistavasti.
"kissalle luononnollinen kieli on esimerkiksi sähinä, sen pennulle opettaa emo jo hyvin varhain"
Huoh, huoh. Edellee tiesin tuon. Pointti on se että on myös muita tapoja. Ja minä ymmärrän kissaani, se minua, meillä on "yhteinen kieli" ja homma toimii. En ole ajatellut muuttua kissaksi, vielä.
Olen 3 vuotiaasta asti ollut tekemisissä kissojen kanssa (niin sisä kun navettakissojen) olen kyllä nähnyt luonnollista käyttäytymistä, en tarvitse oppituntia. Yksi tapa opettaa kissaa on tuo, mutta onko muut tavat siis väärin? Varsinkin tavat jotka toimii. Outoa hyökätä kimppuun siksi etten sihise.
"Ei" ja moni muu on hyvä sana ja asia opettaa kissalle, mutta on typerää väittää, ettei kissalle sopisi puhua sen omalla kielellä, mm. sähinöillä ja silmillä.se vain alkaa yhdistämään homman kieltoon."
Ööh, ihan samaa asiaa minä puhuinkin. Olen 100% samaa mieltä. Ajattelin vain, että kaikki eivät ehkä halua sähistä ja muitakin tapoja on.
Jokaisen pointti on ollut, että on muitakin tapoja, mitä siis intät? Kuka on väittänyt että tapasi on väärä? Sinua on korjattu asiassa ja estetty antamasta väärää tietoa kissan käsityksestä sähinästä. Kissan leikkiinkutsu ei taatusti ole sähinää, mutta oppiihan viisas kissa vaikka mitä.
Minäkin korostan lukemisen ymmärryksen puolesta..ja ehkä myös itsensäilmaisun, jos olet samaa asiaa puhunut koko ajan..
Tuosta "hyökkäilystä", kannattaa lukea myös omat tekstinsä läpi, kun tuollainen olo tuli.
Joo, eihän lukemalla mitään opi..kannattaisko kuitenkin kokeilla?
Ei minun ainakaan tarvitse kissaksi muuttua, että voin keskustella kissan kanssa myös sen tavalla.
Olisi hauska kuulla muutakin oppimaasi kissojen luonnollista käyttäytymisestä.
Haluat jatkaa keskustelua. Lopeta jo, kukaan ei jaksa lukea tekstejäsi.
vaikka sulla ei ole edes mitään sanottavaa.
sinulle on kirjoitellut useampi ihminen.
kun luin ketjun viestit myöhemmin läpi. Ärsyttää vaa ku pitää jäädä vatkaan ku pitää päteä.
jos kerran ärsyttää! :D
Kun et asiassakaan jaksanut pysyä. Vai onko ihan pakko saada viiminen sana, ihan mikä tahansa :D. Ok, mun puolestani ota se, en mä jaksa enempää lapsellisuuksia kerralla. Mut toivottavasti keskität energiasi jatkossa vaikka ennemmin kissoihin perehtymiseen ;)
Ja tosiaan usko mitä haluat, mut mä en oo kaikkia vastauksia sulle kirjoittanut.
mullakin samanlainen suhde kissaani, tottelee ja pitää mua lauman johtajana. "koppihoitoa" en ole edes tarvinnut kokeilla. mut seurustelu on kaiken juju, aamul sanon lähteväni työhön ja se ymmärtää, kun tulen kotiin niin ensteks moikkaan sitä, otan hetkeksi syliin ja taas on kiva olla molemmilla. terkut teille molemmille!
on se mukavaa nähdä että lapsella on hauskaa kerta toisensa jälkeen;) pitää sanoa se viimeinen sana;D
Kissan opettamisessa tärkeää on että se ei ymmärrä sellaista asiaa kuin sääntö. Jos kissaa kieltää niin se ymmärtää että tätä juttua ei saa tehdä omistajan läsnäollessa. Jostain luin että tehokkain keino opettaa kissalle jotain, on järjestää ikäänkuin negatiivista palautetta joka ei riipu sinusta. Esimerkki: jos kissa hyppää toistuvasti pöydälle niin pinoa jotain kaatuvaa ja kolisevaa (jotain mikä ei satuta kissaa) tavaraa reunalle niin että ne tippuvat kun kissa hyppää. Näin kissa oppii että eipä kannattanut ja tärkeintä tässä on että se ei yhdistä pelkästään sinuun tätä juttua. Jos kissasi ei tottele sääntöjä niin ehkä tällainen 'juonittelu' voisi auttaa?
Ja jos kissa raapii käsiä/jalkoja niin tosiaan jatkat vaan käsien nostamista pois. Kissa hakee ensijaisesti leikkiä kun se raapii ihmisen käsiä/jalkoja ja lopulta se oppii että leikkiä ei seuraa jos käy kiinni ei toivottuihin juttuihin.
Kävi niin hyvä tuuri et mun kisssa on oppinut ymmärtämään kiellot:"ei" ja "nyt lopeta", vihaisella äänellä sanottuna. vimmaa joskus kun ei ole kaikki ihan mieliin, esim. laatikko putsattu tai en tuonut kaupasta herkkuja. Edellinen oli juuri sun kisus tyylinen, saattoi kesken paijauksen raapasta kynnet vaikka kasvoihin.... oli villikissan luonne, pelkäsin jopa.onko sul kauan ollut tämä kissa, onko jo aikuinen, vai...
Meillä kanssa kokeiltiin noita edellä mainittuja keinoja, mutta ei niistä pitemmän päälle ole ollut hyötyä. Lähinnä suurin ongelma kissojen kanssa on ollut siinä kun ne viihtyivät vähän liian hyvin tiskipöydällä. Rupesin sen jälkeen kokeilemaan suihkepulloa, aina kun kissan yllätin tiskipöydältä pikkaisen suihkautin vettä sen päälle. Todellakin nopeasti kissa oppi sen, että on tehnyt jotain väärää. En ole kissoja nähnyt tiskipöydällä nyt ½ vuoteen, joten tämä keino on tehonnut. Ei kissat siitä ole kuitenkaan muuttuneet, vaikka jostain luin ettei tämä olisi hyvä keino "opettaa" kissoja. Edelleenkin ovat suloisia ja tulevat nukkumaan viereen ym.
Itsekin käytän suihkepulloa kun kissa rääpi verhoja tai sohvia...kylllä se on oppinut että sohviin ja verhoihin ei kosketa :)
Tätä keinoa kannattaa kokeilla jos ei sana ei mene perille tai jokin vastaava :D
kannattaa jättää käyttämättä jos aikoo joskus pestä kissansa. Kissa oppii pelkäämään vettä (tai pikemminkin vesisuihkua), eikä silloin pesemisestä tule enää mitään.
Aina pitäisi lähteä siitä, että opettelee ymmärtämään kissan eleitä ja käytöstä. Miten kissaemo opettaa pentujaan elämää varten, miten sisarukset opettelevat toistensa käytöksestä mitä voi tehdä ja mitä ei.
Kissalle lajityypilliset keinot toimii opetuksessa kaikkein parhaiten. Sihinä on kissalle varoitus jostakin, murina sen tehokkaampi muoto, sen jälkeen tassun kohotus jota tehostetaan korvien kääntämisellä luimuun. Katsekontakti suoraan kissaan toimii myöskin, sillä tuijottava kissa on aikeissa hyökätä. Katseen kääntävä aikoo perääntyä. Siis jos aiot saada kissan tottelemaan, tuijota sitä samalla kun sihiset tai muriset.
Tästähän on hyvä esimerkki se, miten kissoja pelkäävät tai inhoavat ihmiset väistävät kissan katsetta ja saavat kissan tunkemaan syliinsä vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen. Jos et halua kissan tulevan syliin (vieraillessasi kissakodissa) tuijota sitä suoraan silmiin. Ota kuitenkin huomioon se, että reviiristään tarkka kissa voi kokea sen liiankin tunkeilevaksi ja hyökkää ;)
toimii erittäin hyvin, varsinkin möreällä äänellä sanottuna. Sitä on pennusta asti toistettu aina niissä tilanteisa joissa on tehty jotain väärää. Kissa ymmärtää heti ja luikkii pois, hetken päästä tulee kyöhnäämään jalkoihin ja sitten tietty tehdään sovinto :). Kukaan ei ainakaan minulle voi sanoa että kissaa ei voisi opettaa, osaahan ne käskystä istuakin..
Kissat ovat yksilöitä, se mikä tehosi Iitaan, ei taatusti tehoa Peppiin.
Iita oli helposti käsiteltävä, kiltti kissa, joka totteli useimmiten heti. Peppi ottaa mittaa jokaisesta kiellosta ja tinkaa vastaan. Kielto pitää toistaa kymmeniä kertoja ja katti nostaa pois kielletyltä alueelta, ja katti pitää juttua leikkinä jota jatkaisi loputtomiin.
Ainoa konsti taltuttaa Peppi vaikkapa kampaamisen aiheuttamasta puremisesta on ottaa tiukka katsekontakti ja tiukka sähinä murinan kanssa, silloin se asettuu ainakin hetkeksi.
Meillä ilmeisesti ollut kissan hankinnassa niin hyvä tuuri ettei ole tarvetta kieltää mitään. Ei ole koskaan tehnyt mitään sellaista että tarvitsisi kieltää . Vaikka on leikkisä ja tarmokas 10 kk ikäinen.
Kun opetin pois pöydältä, nakkasin kissat pois pöydältä ja sanoin kovasti POIS!
Kun Maineni on herättänyt minun keskellä yötä puremalla vapaaseen, olen potkaissut kissan lattialle ja samalla huutanut, että mitä vitttua sä teeet. Tosin potkukin olisi varmaan toiminut.
Kissa on myös laumaeläin ja tottelee laumadynamiikan sääntöjä, vaikka osan elämästä samoileekin yksinään. Ensimmäinen asia on tehdä selväksi kissalle, että se on arvojärjestyksessä omistajaansa alempana. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti rökittämällä kissa jonkun rangaistuksen yhteydessä.
Itse sain täydellisen kunnioituksen kissaltani, kun se kerran raapaisi lastani, niin otin kaulasta kiinni murisin ja huusin sille suu aukinaisena kuin olisin syönyt sen. Sitten pistin kissan hetkeksi kraanan alle.
Yhtään kertaa sen jälkeen ei ole tarvinnut rökittää. Tottelee kiltisti kun pikkusen korottaa ääntä ja jos oikein kovasti huutaa, niin katti tulee eteen ja heittää selälleen ja paljastaa masunsa ja kaulansa. Ihan kuin olisin lauman johtava uros, niin kuin olenkin. Ja välimme ovat erinomaiset. Kissa sekä antaa että vastaan hellyyttä.
Ne jotka väittävät muuta eivät kerrassaan ymmärrä laumaeläimen luonnetta. Koira on kuulemma ihan samanlainen. Omistajan täytyy se kerran rökittää ja sen jälkeen se on aian uskollinen ja tietää paikkansa.
Peppi tuli meille kolme kuukautta sitten, ja vieläkin sillä on voimakkaita traumoja ja pelkotiloja. Varmaankin se eli ensimmäiset pari vuotta sinun kaltaisesi rökittäjn luona. Se pelkää edelleenkin miehiä, lapsia, huutamista, vettä ja äkkinäisiä liikkeitä. Lisäksi katti oli takkuinen, likainen, sairas ja aliravittu.
Se mitä sinä kutsut kasvattamiseksi, on mielestäni väkivaltaisuutta, millä tavalla mahdatkaan kasvattaa lapsiasi ja puolisoasi.
Se, kuinka kohtelet yhtä näistä luojan pieniä, kertoo sinusta todella paljon.
perinteisellä "ei" sanalla. Poika naukuu usein oven edessä "päästäppä pois" mutta siihen auttaa kun sanoo vain iloisesti "E-ei" :)