Moikka,
Olen syönyt ensimmäinen kerta clomeja ja uä:ssä lyödettiin 2 rakkula. Inssi ei tehty koska sitä ei tehdä viikonloppusin (ei ainakaan Turussa).
Yritimme kuitenkin mieheni kaa. Nytt vaan jännitän niin kovasti, että miten on mennyt.
Me ollaan yritetty lasta 4 vuotta tuloksetta. Kummassakaan ei löytänyt yhtään vikaa.
Nyt vaan odotan innolla, että ne clomit olisivat tehneet työnsä. Jännitän niin paljon kun tiedän että on vielä melkein 2 viikkoa ennen kun voin mitään testejä tehdä.
Jännittääkö joku muukin? Ajattelen sitä koko ajan, onko sen onnistunut vai ei. Joskus olen varma että se on onnistunut, mutta sitten taas ajattelen että miksi se onnistuisi heti ensimäisen kerran, kun se muilla kestää aika kauan ennen kun tärpää.
Mun kai vaan pakko keskittyä työhön, että unohdan sen välillä, mut kun on niin vaikea...
Olen syönyt ensimmäinen kerta clomeja ja uä:ssä lyödettiin 2 rakkula. Inssi ei tehty koska sitä ei tehdä viikonloppusin (ei ainakaan Turussa).
Yritimme kuitenkin mieheni kaa. Nytt vaan jännitän niin kovasti, että miten on mennyt.
Me ollaan yritetty lasta 4 vuotta tuloksetta. Kummassakaan ei löytänyt yhtään vikaa.
Nyt vaan odotan innolla, että ne clomit olisivat tehneet työnsä. Jännitän niin paljon kun tiedän että on vielä melkein 2 viikkoa ennen kun voin mitään testejä tehdä.
Jännittääkö joku muukin? Ajattelen sitä koko ajan, onko sen onnistunut vai ei. Joskus olen varma että se on onnistunut, mutta sitten taas ajattelen että miksi se onnistuisi heti ensimäisen kerran, kun se muilla kestää aika kauan ennen kun tärpää.
Mun kai vaan pakko keskittyä työhön, että unohdan sen välillä, mut kun on niin vaikea...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Täällä kans piinaava aika menossa. Viis kiertoa clomeja takana. Yks km ja tuulimuna. Nyt toinen kierto yhdistelmällä menopur, pregnyl ja luget. Testaamaan pääsen ens viikon alussa. Kyl on tuskaa tää odotus...
Ainakin 10 vrk ennen kuin voi testata. Nyt vain iski kauhea mahatauti. Minulla on sekä ripuli ja oksennustauti. Toivottavasti eivät taudit vaikuta negatiivisesti. Viimeksi testailin ja stressasin aivan liian aikaisin. Koitan malttaa odottaa pidempää, kun ei ole mitään juhlia tiedos ja voi olla ilman lääkkeitä. Ei mikään tietysti heti vaikuta ennen kiinittymistä, mutta aina vähän olen vainoharhainen.
Lakatkaa hermoilemasta ja miettimästä tärppäsikö vai ei, hulluksihan siitä pidemmän päälle tulee. Turhaan niitä raskaustestejäkään tuhlaa liian aikaisin ja kyttää ja hermoilee. Odottaa vaan tarpeeksi kauan, kunnes verishow alkaa. Sen jälkeen se sit onkin selvää. Ja jos ei ala ku pitäs, sit voi alkaa testailemaan...kyl sen vaistoaa, jos on raskautunut.
Teitä, jotka aina arvostelette toisten tekemisiä ja tuntemuksia! Jos ei ole mitään kannustavaa sanottavaa niin luulisi, että ymmärtää tällaisella palstalla pitää turpansa kiinni. Eikö elämässä ole tärkeämpi asioita kuin muiden arvostelu? Ei lapsettomuuteen suhtautumisessa ole yhtä oikeaa tapaa..
Sitä, että elämässä tosiaan on tärkeämpiäkin asioita, kun raskausoireiden ym. kyttäily ja miettiminen. Kyllä se raskaus sitten alkaa jos on alkaakseen. Ei sellaiseen kannata koko elämää haaskata. Voi olla että sitä lasta ei tulekaan koskaan... sitten on jäänyt monet asiat tekemättä.
Minustakin on älytöntä kytätä raskausoireita, mutta se ei järkeä kuuntele, niitä vain ajattelee koko ajan. Itsellä ainakin vauva on niin kovasti haaveissa, ettei asiaa vaan pysty olemaan ajattelematta vaan se on mielessä koko ajan. Ei se kuitenkaan tekemisiin vaikuta, ihan saman lailla sitä elää kuin tähän astikin. Tsemppiä miljoonasti kaikille piinailuihin!
haluan sanoa, että jos lasta on yritetty kauan, niin on vaikea olla ajattelmatta sitä. Ei se aina tarkoita että kyttäilee raskausoireita koko ajan. Toivoa ainakin pitäisi olla. Onneksi on työtä, että täytyy ajatella muutakin.
Tsemppiä kaikille!