Hei
tietääkö joku vaikuttaako juominen aterian yhteydessä ruoansulatukseen haittaavasti, olen kuullut jotain sellaista? Olen kuullut, että kannattaisi juoda vasta ruoan jälkeen. Mitä haittaa tuosta voi tulla, jos on esim herkkä vatsa?
Ruoansulatus...?
Kiinnostunut!
6
7149
Vastaukset
- lue
Tässä joitain ajatuksia ja yleisiä neuvoja mitä hydraatioon eli nesteytykseen tulee.
Usein kuultu (varsinkin suomi24 laihdutus foorumissa) neuvo jotta ihmisen tulisi juoda vettä vähintään 2 litraa per vrk. ei välttämättä ole hyvä neuvo useinpien kohdalla. Vielä huononpi on kun neuvotaan juoda vettä 3-4 litraa tai jopa enemmän. Syitä miksi tämä neuvo ei ole hyvä ovat mm. jotta se ei perustu tieteelliseen faktaan ihmiskehosta (lisää tästä kohta), ja jotta liika juotu vesi voi mm. huuhtoa kehosta tärkeitä mineraaleja kuten elektrolyytteja, rasittaa munuaisia, sekä huonontaa ruoansulatusta, ja mitä vielä. Se miksi ei perustu tieteelliseen faktaan johtuu siitä jotta ihminen normaalisti menettää (hengitys, hikoilu, virtsa, ulostus, ja mitä vielä) vettä vuorokaudessa tömmöset 1.4 - 2 litraa. Äärimmäisissä olosuhteissa, kuten esim. maratonjuoksu, menettää enemmän. Tuota menetettyä määrää tulee luonnollisesti korvata. Se korvataan syödyn ruoan myötä, juodun nesteen (vesi ym. juomat) myötä, sekä kehossa tapahtuvan ruoan metabolisen oksidaation myötä. Tuossa oksidaatiossa keho tuottaa vettä muutama desilitra per vrk. Joten, ei ole niin jotta ainoastaan juomien kautta pystytään, tai joutuu, korvaamaan tuo normaalisti menetetty 1.4 - 2 litraa. Nuo kaksi muutakin tekijää myötä-auttavat kehon nesteytyksessä, joten päivittäisessä hydraatiossa veden ja/tai muun juoman osuus ei loogisesti tarvi olla tuo 1.4 - 2 litraa, vaan vähemmänkin riittää (se voi tosin joillakin vaatia totuttelua). Syy miksi jotkut eivät kelpaa on mm. jotta ovat vettä ryövääviä, esim. kahvi. Tai jotta sisältävät selvästi haitallisia aineita, esim. fosforihappoa jota on mm. limsoissa ja joka lisää mm. osteoporoosin riskiä.
Jos juomisesta ja juomista puhutaan niin ei ole niin, jotta ainoastaan vesi on ainut kelvollinen juoma mitä nesteytykseen tulee. Eli esimerkiksi, jos suositus olisi jotta nestettä tulee juoda 1 - 2 litraa per vrk., niin monet muutkin juomat kelpaavat tuohon, ei ainoastaan vesi. Mutta jotkut eivät kelpaa tuohon tarkoitukseen, tai eivät ole suositeltavia, kuten kahvi, väkevät alkoholijuomat, CocaCola yms., ja jotkut muut. Meijerikäsitelty lehmänmaito on vähemmän suositeltava juoma monesta syystä. Käsittelemätön eli raaka maito voi olla OK monelle.
Huvikseni katsoin mitä jotkut hyllyssäni olevat terveyteen ja/tai ravitsemukseen liittyvät kirjat suosittelevat mitä hydraatioon tulee. Suositukset hieman vaihtelivat, 0.9 litraa oli alin yleinen suositus normaaliolosuhteissa, korkein oli jotta 6-10 lasillista. Useimmissa suositeltu määrä kosketti vettä, ei niinkään muita juomia. Eli en löytänyt enemmän tai vähemmän vakavasti otettavista terveydenalan kirjoista tömmöstä suositusta jotta "vähintään 2 litraa vettä", eikä myöskään tuota 3-4 litraa tai jopa enemmän. Tavallisin suositus oli 8 lasillista. Sanottakoon jotta jotkut täsmensivät siten jotta kyse on 8-unssin (eng. ounce) lasista. Kahdeksan sellaista lasillista olisi jotain 1.89 litraa. Tämä kahdeksan 8-unssin lasillista (vettä) päivässä on jostain syystä yleisin suositus USA:ssa. Yhdeksästä kirjasta joista katsoin ainoastaan kahdessa selitettiin tieteellisesti paljonko ihminen menettää vettä per vrk. Ja toinen näistä ei antanut mitään käsinkosketeltavaa suositusta paljonko tulisi juoda nestettä per vrk., mutta oli selvästi sitä mieltä jotta tavallinen suositus (kahdeksan 8-unssin lasia vettä) on liikaa ja haitallista elimistölle (näin K Monastyrsky: Fiber menace). Toinen antoi, ja se oli hieman epätavanomainen, muttei välttämättä huono, ja se kuuluu näin: 1 millilitra vettä per syöty kilokalori. Eli tämän mukaan jos syön päivässä 1800 kilokaloria niin tulisi juodun nestemäärän olla 1800 millilitraa, eli 1.8 litraa.
Nesteytyksestä voi sanoa jotta ei ole ainoastaan tärkeä se, 1) kuinka paljon nestettä juo yhteensä, vaan myös 2) mitä tai minkälaisia/minkälaatuisia juo. Mutta myös 3) milloin juo. Ja vielä 4) juodun nesteen länpötila. Ja vielä jotta 5) paljonko juo yhdellä kertaa minäkin ajankohtana. Eli ainakin viisi tärkeää aspektia mitä nesteytykseen tulee. Käyn joka kohdan läpi yksitellen ja sanon jotain.
1. Koska veden tarve on paljolti yksilöllistä, ja riippuu niin monesta tekijästä, niin on vaikea antaa mitään tarkkaa suositusta paljonko tulisi tai kannattaisi juoda per vrk. . Kuten jo sanottu keho saa vettä syödystä ruoasta, juoduista juomista/nesteistä, sekä metabolisesta oksidaatiosta. Juo nesteytykseen kelpaavia nesteitä/juomia 0.8 - 2 litraa per vrk. Jos hikoilet urheilun tai liikunnan tms. merkeissä runsaasti, niin juo jopa yli 2 litraa per vrk. jos selvästi on tarvetta. Voi olla hyvä huomioida se asia jotta mitä enemmän litkit vettä sitä janoisemmaksi saatat tuntea itsesi. Tämä on totta varsinkin kun juot suuria määriä vettä kerralla, kuten yli tömmöset 3 desiä, ja varsinkin jos vedessä ei ole mitään elektrolyyttejä, ts. mineraalisuoloja kuten natrium, magnesium, kalium, kalkki.
2. Mm. seuraavia en suosittele mitä juomiin tulee, varsinkaan jos parenpia vaihtoehtoja on olemassa/saatavissa
- keinomakeutusaineita (aspartaami, acesulfam K, jne.) sisältävät juomat
- fosforihappoa sisältävät juomat kuten limsat
- väkevät alkoholijuomat
- meijerikäsitelty lehmänmaito
- kauppojen sokeroidut hedelmä- ja marjamehut
- kahvi
Kelpaavia juomia ovat mm.
- vehnänorasmehu
- vihannes- ja juurestäysmehut (sekä pastöroidut että ei-pastöroidut)
- koivunmahla
- merisuolavesi
- vihannesten ja juuresten keitinliemi
- mineraalivesi
- lähdevesi
- vihreä tee
- raaka vuohen tai lanpaan maito
- raaka lehmän maito, mukaanlukien ternimaito, piimä.
- kotikalja
- pilsneri
- sokeroimattomat hedelmä- ja marjatäysmehut (tuorepuristetut ja hellävaraisesti pastöroidut). Näiden kohdalla on viisasta rajoittaa sisäänottoa, koska sisältävät paljon nopeita hiilihydraatteja sekä happoja jotka voivat vahingoittaa hammaskiillettä. Hyvä on laimentaa niitä vedellä.
- punaviini, kuiva valkoviini, puolikuiva valk., puolimakea valk. . Näiden kohdalla tulee harjottaa kohtuutta, eli rajottaa sisäänottoa, ts. 1 - 2 lasillista per vrk., ei sen enenpää. Pitemmän päälle punaviini terveellisenpi vaihtoehto.
3. Nesteitä tulisi juoda säästeliäästi aterioidessa, jottei laimenna ruoansulatusnesteitä, jolloin ruoansulatus kärsii. Varsinkaan vettä ei tulisi juoda aterioidessa kuin pieniä kulauksia kerralla, jos ollenkaan. On epäedunmukaista ns. huuhdella ruoka alas vedellä tai muulla juomalla. Kun on oikeaoppisesti syönyt tasapainoisen aterian niin ei pitäisi olla heti janoinen syömisen jälkeen. Jotkut ovat tätä (syötyään väärin ja/tai vääränlaista ruokaa), ja silloin menevät juomaan janoonsa usein vettä, liian suurta määrää kerralla, jolloin ruoansulatus heikkenee entisestään. Tämä vain synnyttää enemmän janon ja/tai nälän tunnetta. Mutta kun on oikeaoppisesti syönyt niin ei yleensä tule jano kuin aikaisintaan n. puolitoista tuntia syönnin jälkeen. Jano on kehon signaali jotta tulee antaa sille nestettä, joko juoman tai nestepitoisen ruoan (esim. hedelmä, vihannes) muodossa.
Joten tulisi oppia syödä oikein, jolloin ei nouse tarvetta juoda (ts. jano) nestettä heti ruokailun jälkeen, vaan vasta parin kolmen tunnin päästä. Silloin kuin sitten juo niin tulee juoda kohtuudella, eikä litkiä turhan suuria määriä kerralla.
Monen mielestä on hyvä juoda lasi pari vettä n. 25-30 min. ennen aterioimisen aloittamista, tämä estää liikajuontia ruokailun yhteydessä, jos on sille taipuvainen. Tämä voi olla hyvä idea kokeilla.
Tulisi, verrannollisesti, juoda enemmän nestettä aamusta ja aamupäivästä, eikä keskittää se illalle ja ennen nukkumaanmenoa. Aamusta tuonne keskipäivään on, cirkadianisen syklin mukaan, ihmisen elimistön eliminaatiovaihe, jolloin keho tarvii hieman enemmän nestettä kuin muulloin vuorokaudesta. Tätä mieltä ovat mm. jotkut Natural Hygiene aatteen kannattajat.
4. Juotavan nesteen lämpötila on aika tärkeä. Mitä lähenpänä kehon lämpötilaa, 37 astetta C, sen parenpi. Sekä liian kylmä että liian lämmin, tai kuuma, juoma verottaa kehon energiavaroja, koska neste joudutaan vatsalaukussa säätelemään (viilentäen, tai lämmittäen) 37 asteeseen ennen kun keho pystyy hyödyntää sitä (näin Sally Fallon: Nourishing Traditions)
5. Se jotta paljonko tulee juoda kerralla nestettä riippuu ajankohdasta, tarpeesta (kova vai pieni janontunne), sekä juoman laadusta.
Mitä enemmän hiilihydraattia (ja muita ravintoaineita) juoma sisältää sen vähemmän tarvii juoda, sillä juoma missä on ravinteita sammuttaa janon tehokkaammin. Tämä on aika yleispätevä sääntö.
Aterian kanssa ei ole viisasta juoda suuria määriä nestettä. Sopiva määrä on tömmöset 0 - 2 desiä, hieman riippuen eri tekijöistä, ja pieniä tasasuuruisia kulauksia kerralla. Silloin kuin ruoansulatus on käynnissä, ja normaalikokoisen aterian (esim. päivällinen) sulattaminen kestää vatsalaukussa (hieman riippuen yksilöstä ja eri tekijöistä) 3-6 tuntia, ei kannata juoda kerralla isoa määrää nestettä. Sopiva kerta-annos on tömmöset 1-3 desiä, hieman riippuen ajankohdasta ja muista tekijöistä. Mutta voi sanoa jotta jos juominen aiheuttaa selvästi havaittavia tai koettavia ruoansulatusvaivoja niin on juotu liian suuri kerta-annos nestettä. Esimerkiksi kun jotkut kehuu jotta vedenjuonti aterioimisen jälkeen aiheuttaa närästystä tms. niin ei ole itse veden syy, vaan se jotta on juotu liikaa kerralla tai liian aikasessa vaiheessa.- miettikää
Eiköhän mennyt pikkasen liian pitkälle? Mikään virvoitusjuoma ei sisällä niin paljon fosforia että pystyt juomaan liikaa!Kaikki syötävä ja juotava mikä on myynnissä suomessa on tarkoitettu laitettavan kurkusta alas!!*Mikään ei ole myrkkyä!!
*kaikki on myrkkyä jos nauttii liikaa mutta kohtuudella saa syödä ja juoda kaikkea mitä "kaupasta" löytyy!
Vettä voi juoda jos siltä tuntuu(jano)
Jos neste maistuu ruoan kanssa ni sit maistuu, se vaikuttaa ruoan sulatukseen nopeuteen mutta kyllä se ruoka sulaa vaikka vähän hitaammin!!
Nestettä tulee juoda vähintään yhtä paljon mitä hävikki on!(juotuna 2-3 litraa päivässä ruoasta tullut neste) Jos osa on cocacolaa, osa, vettä, osa kahvia(diureetti=poistaa nestettä), osa maitoa ym. se on ihan OOKOO!!EI HÄTÄÄ!!!
KUNHAN juotte riittävästi!kyllä kroppa sanoo kun on liikaa nestettä!!
- Kiinnostunut!
Kiitos pitkästä vastauksesta!
Siis vielä, kuinka pian ruokailun jälkeen kannattaisi juoda, ilman että tulisi mitään ruoansulatusongelmia? Jos ennen ruokailua aika on noin puoli tuntia.
Mitkä on yleisimmät oireet ihmisillä ruoansulatusvaivoissa?- kiinnostuneelle
Ole hyvä. Kysyt kuinka pian ruokailun jälkeen kannattaisi juoda ilman että tulisi ruoansulatusongelmia. Vastaan että tämä voi hieman riippua, mm. yksilöllisistä tekijöistä, sekä mitä juo ja kuinka paljon kerralla, ja kuinka pian. Ja että minkälaista ja -kokoista ateriaa juuri söit. Parasta on jos rupeat itse kokeilee mikä on sinun kohdallasi sopivaa. Itselläni on useimmiten niin ettei tule mitään tarvetta juoda (ts. janoa) kuin n. 2 tuntia ruokailun jälkeen, tai myöhemmin. Silloin juon useimmiten vettä janooni, enkä enempää kuin 1-2 desiä kerralla. Joskus voin huomata että 2 desiä olikin hieman liikaa, ruoansulatus heikkenee hieman, se ilmenee minulla esim. ilmavaivoina, tai janottaa enemmän, tai röyhtäisyttää, jopa voi hieman mahahappoa nousta ruokatorveen, mutta se on minulla todella harvinaista. Joskus on voinut ehkä tulla pientä huonovointisuuden tunnetta, joka suhtkoht pian menee ohi. Eli oireet voivat hieman vaihdella. Mutta kuten sanoin ala itse kokeilemaan, ja vertailemaan, niin näet mikä sinulla toimii. Pääasia on ettei tule vatsavaivoja tai muuten epämukavaa oloa juomisesta. Jos tulee niin olet toiminut enemmän tai vähemmän väärin omalla kohdalla. Yksi hyvä nyrkkisääntö on että kun on selvä janontunne niin silloin juo, mutta vahdi ettet kerralla juo liian paljon, ja juo mieluiten pieniä kulauksia, ikäänkuin söisit sitä nestettä, eikä niin että kaadat suurta määrää kurkusta alas kerralla, sillä se laimentaa pahemmin mahahappoja kuin jos pieniä kulauksia otat. Kokeilun myötä opit.
Itsellä voi joskus mennä jopa yli 3 tuntia ennen kuin tulee mitään janoa, ja silloinkin se ei välttämättä ole voimakas jano, joten juon n. 1 desiä nestettä, yleensä vettä, joskus 2 desiä.
Periaatteessa ainoita kertoja milloin voidaan ongelmitta juoda enemmän kuin tuommoset 2.5 - 3 desiä kerralla on silloin kuin vatsalaukku on melkein tyhjä tai tyhjä. Eli n. 3-6 tuntia (aika riippuen eri tekijöistä) ruokailun jälkeen.
Jos mennään hieman teknisempiin asioihin niin se on sillä lailla että rasva tuottaa kehossa enemmän metabolista vettä eli oksidatiivista vettä, kuin hiilihydraatti ja proteiini. Eli mitä enemmän syö rasvaa niin sitä vähemmän tulee janoa. Proteiinipitoinen ruoka taas tahtoo vaikuttaa janoa enemmän kuin hiilaripitoinen ja rasvapitoinen. Parasta on koostaa ateria sillai että se sisältää sopivasti kaikkia kolmea makroravintoainetta. Sopivasti proteiinia, sopivasti hiilaria, sopivasti rasvaa. Rasvan suhteen tulee muistaa kaihtaa luonnottomia ja epäterveellisiä rasvoja, joita ovat mm. kasviöljyperäiset trans-rasvat, margariinit ja kevytlevitteet, ei-kylmäpuristetut kasviöljyt, eltaantunut rasva.
Sitten on se tosiasia että jos syöty ruoka sisältää tavallista suolaa, eli raffinoitua/puhdistettua suolaa, niin se janottaa enemmän kuin jos käyttää puhdistamatonta merisuolaa (esim. ranskalaista atlanninmerisuolaa) tai puhdistamatonta vuorisuolaa (kuten intiaanisuola, tai Himalajan kristallisuola).
Alkoholi myös lisää janoisuutta, koska alkoholi on vettä ryöstävää, kuin myös kahvi.
Kysyt yleisimipiä oireita ruoansulatusvaivoissa. Voisit mennä Sisätaudit foorumille, ja sieltä löydät Vatsa- ja ruoansulatusvaivat osion. Lue sieltä niin saat käsityksen mistä ruoansulatusvaivoista tai oireista voidaan kärsiä. Mutta jos lyhyesti vastaisin niin taitaa olla mm. närästys, vatsan turvotusta, vatsakipua, röyhtäisyä, ilmavaivoja, jne. Monet laskevat esim. ummetusta ruoansulatusvaivoihin. Itse ehkä laskisin samaan kategoriaan kuin peräpukamat tms. - pohdiskelen...
kiinnostuneelle kirjoitti:
Ole hyvä. Kysyt kuinka pian ruokailun jälkeen kannattaisi juoda ilman että tulisi ruoansulatusongelmia. Vastaan että tämä voi hieman riippua, mm. yksilöllisistä tekijöistä, sekä mitä juo ja kuinka paljon kerralla, ja kuinka pian. Ja että minkälaista ja -kokoista ateriaa juuri söit. Parasta on jos rupeat itse kokeilee mikä on sinun kohdallasi sopivaa. Itselläni on useimmiten niin ettei tule mitään tarvetta juoda (ts. janoa) kuin n. 2 tuntia ruokailun jälkeen, tai myöhemmin. Silloin juon useimmiten vettä janooni, enkä enempää kuin 1-2 desiä kerralla. Joskus voin huomata että 2 desiä olikin hieman liikaa, ruoansulatus heikkenee hieman, se ilmenee minulla esim. ilmavaivoina, tai janottaa enemmän, tai röyhtäisyttää, jopa voi hieman mahahappoa nousta ruokatorveen, mutta se on minulla todella harvinaista. Joskus on voinut ehkä tulla pientä huonovointisuuden tunnetta, joka suhtkoht pian menee ohi. Eli oireet voivat hieman vaihdella. Mutta kuten sanoin ala itse kokeilemaan, ja vertailemaan, niin näet mikä sinulla toimii. Pääasia on ettei tule vatsavaivoja tai muuten epämukavaa oloa juomisesta. Jos tulee niin olet toiminut enemmän tai vähemmän väärin omalla kohdalla. Yksi hyvä nyrkkisääntö on että kun on selvä janontunne niin silloin juo, mutta vahdi ettet kerralla juo liian paljon, ja juo mieluiten pieniä kulauksia, ikäänkuin söisit sitä nestettä, eikä niin että kaadat suurta määrää kurkusta alas kerralla, sillä se laimentaa pahemmin mahahappoja kuin jos pieniä kulauksia otat. Kokeilun myötä opit.
Itsellä voi joskus mennä jopa yli 3 tuntia ennen kuin tulee mitään janoa, ja silloinkin se ei välttämättä ole voimakas jano, joten juon n. 1 desiä nestettä, yleensä vettä, joskus 2 desiä.
Periaatteessa ainoita kertoja milloin voidaan ongelmitta juoda enemmän kuin tuommoset 2.5 - 3 desiä kerralla on silloin kuin vatsalaukku on melkein tyhjä tai tyhjä. Eli n. 3-6 tuntia (aika riippuen eri tekijöistä) ruokailun jälkeen.
Jos mennään hieman teknisempiin asioihin niin se on sillä lailla että rasva tuottaa kehossa enemmän metabolista vettä eli oksidatiivista vettä, kuin hiilihydraatti ja proteiini. Eli mitä enemmän syö rasvaa niin sitä vähemmän tulee janoa. Proteiinipitoinen ruoka taas tahtoo vaikuttaa janoa enemmän kuin hiilaripitoinen ja rasvapitoinen. Parasta on koostaa ateria sillai että se sisältää sopivasti kaikkia kolmea makroravintoainetta. Sopivasti proteiinia, sopivasti hiilaria, sopivasti rasvaa. Rasvan suhteen tulee muistaa kaihtaa luonnottomia ja epäterveellisiä rasvoja, joita ovat mm. kasviöljyperäiset trans-rasvat, margariinit ja kevytlevitteet, ei-kylmäpuristetut kasviöljyt, eltaantunut rasva.
Sitten on se tosiasia että jos syöty ruoka sisältää tavallista suolaa, eli raffinoitua/puhdistettua suolaa, niin se janottaa enemmän kuin jos käyttää puhdistamatonta merisuolaa (esim. ranskalaista atlanninmerisuolaa) tai puhdistamatonta vuorisuolaa (kuten intiaanisuola, tai Himalajan kristallisuola).
Alkoholi myös lisää janoisuutta, koska alkoholi on vettä ryöstävää, kuin myös kahvi.
Kysyt yleisimipiä oireita ruoansulatusvaivoissa. Voisit mennä Sisätaudit foorumille, ja sieltä löydät Vatsa- ja ruoansulatusvaivat osion. Lue sieltä niin saat käsityksen mistä ruoansulatusvaivoista tai oireista voidaan kärsiä. Mutta jos lyhyesti vastaisin niin taitaa olla mm. närästys, vatsan turvotusta, vatsakipua, röyhtäisyä, ilmavaivoja, jne. Monet laskevat esim. ummetusta ruoansulatusvaivoihin. Itse ehkä laskisin samaan kategoriaan kuin peräpukamat tms.ruuan kanssa pitäisi nauttia nestettä sen takia, että ruokamassa on tarpeeksi nestemäistä sitten paksusuolessa, joka poistaa loput nesteet ulostemassasta. Jos ruuan yhteydessä ei ole juotu riittävästi -> ulostemassa kovaa -> ummetusta.
- olet mitä juot
Ruoka alkaa sulaa jo suussa syljen vaikutuksesta.
Ei siis nesteen kanssa ruokaa alas vaan vasta noin 30 min kuluttua.
lenkkipullo http://keskustelu.suomi24.fi/node/4641625
vesissä on eroja
Yleensä mm lähde
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4641625
http://www.voimahali.fi/vh/showthread.php?t=8577
Sensijaan hapetettu vesi
http://limppublogi.blogspot.com/2010/02/tattarituorepuuro-ja-tuunattu-vesi.html
http://www.naturanetti.fi/sumuSHOP/sivu/forum_nayta&vid=114
ulkomailla
http://www.oxygenez-vous.com/shop/lang-fi/11-happirikastuneessa-15eaux
haa suomessa http://www.synerki.fi/fi/beck/tuotteet/otsonaattori
suodatettu
http://www.pirjopentti.com/vesi_suodatettu.php
http://magneettiterapia.blogspot.com/2010/03/pimag-mineralisoitua-ja-suodatettua.html
mitä on kraanavesi
http://www.pirjopentti.com/vesi_suodatettu.php
http://www.vesieko.fi/content/view/48/59/
Älä juo likkaa vettä tai aihduta, kadotat hiven jne mineraalit kehosta.
Nestetasapaino järkkyy
hiilihappovedet tasapainoittaa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6021878
Vinkintynkää kesäeloon
http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/07/11-tapaa-saastaa-helposti-rahaa-kesalomalla/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006494
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303883törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283280Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3781783- 331408
- 271350
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi471033Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11986Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11910- 42879