Vanhojen tanssit

Kyllä kannattaa ottaa, vaikkei se harjoittelu aina niin hohdokasta ollutkaan ;) (oma tanssitaito oli aika päin... :D) Se kurssihan on nyt suurimmaksi osaksi raakaa tanssimista eikä ihan joka kerta ollut niin hauska mennä sinne tunnille. Mutta sitten kun sai aina uuden tanssin haltuun niin oli ihan hauskaa. Ja kyllä ne kaikki tanssit ehtii oppimaan, koska minunkaltaiseni hontelokin ne oppi :D. Olisin osannu vaik unissanikin ne ennen sitä vanhojen päivää. Esiintyminen on tietysti aina jännittävää mutta kyllä siitä kelpaa, eikä siellä yleisössä kukaan mitään virheitä huomaa on kuitenkin sen verran jengiä siinä tanssimassa. Ja oli se vanhojenpäivä jatkoineen sen verta hieno kokemus, että kyllä se kurssi kannattaa ottaa :).

Itse jätin koko wanhojen tanssit väliin. Ja samoin teki aika moni omasta lukiostani. Puku maksaa älyttömästi ja noh itselläni ei olisi tuo edes lukujärjestykseen mahtunut.

Ota jos tykkäät perinteistä ja puvuista tms.. Jos olet opiskelemassa älä ota.

No, ensinnäkin, meillä oli kaikilla (täysin tanssitaidottomillakin, kuten vaikka mä) älyttömän hauskaa, niin harkoissa, kuin tanseeissakin. Siitä iso kiitos meidän liikanmaikoille. Jokainen oppi ne tanssit niin hyvin, että kun jossain sattui kuulemaan tanssien musiikkia, niin vaistomaisesti alkoi kuulla askelohjeita. :) Tottahan esiintymistilanne jännittää, mutta hyvin se kaikilla meni. Meillä opetettiin siinä sivussa kursseilla muitakin perustansseja.

Ja jatkot ("siellä jossakin, missä ihmeessä me oikein oltiin?") olivat sitten ihan oma lukunsa ;) Ainakin ikimuistoiset.

Muutama miinus tossa kuitenkin on. Meillä saadakseen vanhojentanssikurssin, piti "käydä" kaksi ensimmäistä liikankurssia. Ja toinen oli meillä se, että kun naispuolisia oppilaita oli paljon enemmän, niin taistelu pareista oli toisinaan vähän veristäkin - ykköset tulivat ritarillisesti ( ja saihan ne lintsata kursseiltaan sillä varjolla) paikkaamaan. Eli, parinhankinta kannattaa alkaa ajoissa. (Omani nykäisin mukaan ruokajonosta.)

Ja naisten tanssipukujen vuokra on kyllä päätähuimaava, myönnetään. Itse kätevänä tyttönä ostin kaavat ja kankaat ja omelin itse, ja muut luulivat pukua teetetyksi...:) Kannattaa kokeilla, jos jollakin edellisvuoden tanssijalla on antaa oma puku lainaksi.

Mä suosittelen lämpimästi, onhan noi noita lukioajan yhteisiä 'kohokohtia' Ei se kenenkään opiskelua haittaa/pilaa.

Kyllä ehdottomasti kannattaa ottaa se kurssi!
Onhan se sellanen lukiotraditio samoin kun penkkaritkin sit abina. Tanssit oppii helposti. Ite oon sellanen tumpelo tansseissa (vaikka aina urheillutkin joten motoriikan pitäs pelata =). Sain ainakin nauraa, kun mokailin siellä aina alkuun. Mutta tansseihin mennessä ne tuli ihan luuytimestä asti.
Meillä tanssit skippas oikeestaan vaan sellaset, jotka ei muutenkaan mihinkään sosiaaliseen toimintaa osallistuneet (ainakaan muiden oppilaiden kanssa). Syynä varmaankin se, etteivät saaneet paria hommattua ujoutensa takia.
T: Jälkikäteen hymysuin muistellen.

Kannattaa todellakin valita vanhojentanssi-kurssi! Omat tanssini olivat ihanat ja ikimuistoiset.
Tottahan mokia sattui harjoituksissa ja itse tanseissa, muttei se vauhtia hidastanut. Omia kömmähyksiä ei pidä panikoida, sillä kaikkilla menee välillä askeleet tai tanssiote väärin.
Puku kyllä maksoi ihan liian paljon. Mutta kyllähän voi jostain löytää suht halvalla, täytyy vain pitää silmät auki ilmoituksille.
Ryhmähenki kohentu paljon, sillä aivan kaikki olivat juonessa mukana.
Lisäksi: ajatteleppa että pääset tanssittaan kaikkia kurssin valinneita poikia :)

Seurustelen nyt kuudetta vuotta wanhojentanssiparini kanssa ...

... ja turha huolehtia, etteikö tansseja oppisi. Kyllä ne juntataan aivan selkäytimeen asti. Olisivat menneet melkein puol'unessa.

Ja toisaalta, milloin muulloin elämässäsi sinulla olisi mahdollisuus tälläytyä ihanaan pukuun ja tanssia vanhantyyppisiä tansseja ison porukan voimalla, frakkipukuisen miehen viemänä? Ei ikänä!

Kurssilla käydään vain ja ainoastaan lävitse noita tansseja, kun sitten wanhojenpäivänä tanssitaan. Meille ainakin opetettiin lisäksi myös perusvalssi ja tango. Me tanssittiin alusta asti oman parin kanssa, joten tanssien muistaminen helpottuu sitäkin tietä, kun on tuttu pari. Itse en ole ollut mikään kovin "sosiaalinen" ja "suosittu", mutta pari löytyi: jo kolmannella tunnilla oltiin sovittu.

Pukua kannattaa lähteä etsimään ajoissa. Jos vähänkään on taitoa sormissa, tee puku itse: näyttävätkin kankaat saa helposti alle 70 E:n jos on viitseliäs ja tietää, mistä etsii! Kaavat saa kirjastosta: Suuressa Käsityölehdessä on ollut kaavoja (Jouluk. 2000, Lokak. 2001, Lokak. 2002 sekä yksi hääpuvunmalli, joka soveltuu hyvin haltiamaiseen, modernimpaan pukuun Tammik. 2000). Tyllihame on helppo tehdä, Eurokankaan sivuilla on siihen ohje.

Mäkin mietin ennen kurssin ottamista, että menenkö vai en, menenkö sittenkin, ehkä en kuitenkaan. Homma sinänsä ärsytti, koska en pidä tälläytymisestä ja itseni esittelystä. En pidä itseäni yhtään kauniina ja "prinsessamaisena" ja ajatus kauniisiin ikätovereihin vertailemisesta ei ehkä ollut se mukavin.

Ja kaiken lisäksi meidän koulussa oli tapana aloittaa parin metsästys jo ysillä, ekan puolivälissä oli jo melkein kaikki pojat varattuja. Otin kuitenkin kurssin, ja harppuunoin itselleni ekalla tunnilla yhden pojan, jota olin jo alustavasti pyytänyt. Poika oli mukava, meillä oli sama huumorintaju, ja hän osasi tanssia.

Siispä, ei parilla ole muuta väliä, kunhan pystytte puhumaan ja nauramaan yhdessä. On kamalaa olla jonkun huumorintajuttoman vetelän silakan pari.

Tanssit oppii, ja ei väliä vaikka mokaisikin. Ekan esityksen eka tanssi on vähän järkyttävä, mutta sen jälkeen vain nauretaan kompuroinneille. Kaverinikin kaatui kesken tanssin, mutta kukaan ei edes ehtinyt huomata mitään.

Puku oli siskon vanha, ja tukan kävin laittamssa parturilla. Kampaus oli ihan perseestä, se ei sopinut minulle yhtään, ja pilasi melkein koko vanhojen tanssit. Monta kyyneltä vuodatettiin itse tilaisuuden vuoksi (se kampaus !), mutta jatkoilla ja harjoituksissa nauretut naurut kyllä varmastikin korvasivat sen. Jatkoilla emme kovasti panostaneet tanssiin, vaan juttelimme kaverien kanssa pöydissä, ja kävimme välilä tanssimassa letkajenkkaa kesken humpan ;).

Mitähän oli tämän pitkän litanian tarkoitus kertoa ? Hmm. Tiivistän kaiken yhteen neuvoon: jos pari ei ole mukava, ei kurssia kannata ottaa.