Tradenomiksi työn ohella ???

Ainakin Kemi- Tornion amk:ssa on tradenomikoulutusta etänä myös ihmisille jotka eivät alueella asu. Suuntautuminen ja muut vaihtelee tietenki koulujen välillä. Ainakin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja sieltä valmistuu. Opetus tapahtuu oppimisympäristöjen avulla LearnLinc ja Moodle ainakin olleet käytössä. Linkistä löytyy jotain tarkemapaa tietoa http://www.tokem.fi/?deptid=11355

Ainakaaan jos normaalikouluun hakeen lukemaan tradenomiksi niin pitäisi riittää se merkonomin tutkinto. Lukiokoulutuksellakin pääsee ilman työkokemusta, se vaan että hakupisteitä tulee lisää työkokemuksesta.

Tietääkö kukaan missä vois opiskella pk:´alueella.. Hki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Järvenpää, Sipoo ??

Vähän mietityttää toi verkko opiskelu että onko sama asia opiskella tradenomiksi verkossa kun normaalisti? Ja pidetäänkö verkko opiskelua jotenkin huonommassa arvossa verrattuna normi opiskeluun?

Tommonen koulu olisi kyllä hyvä missä ei olisi lähiopetusta viikon jokaisena päivänä, joku 3 kertaa/ vko on aika maksimi.

... kirjoitti:

Tietääkö kukaan missä vois opiskella pk:´alueella.. Hki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Järvenpää, Sipoo ??

Vähän mietityttää toi verkko opiskelu että onko sama asia opiskella tradenomiksi verkossa kun normaalisti? Ja pidetäänkö verkko opiskelua jotenkin huonommassa arvossa verrattuna normi opiskeluun?

Tommonen koulu olisi kyllä hyvä missä ei olisi lähiopetusta viikon jokaisena päivänä, joku 3 kertaa/ vko on aika maksimi.

Lue lisää

Mitä eroa on näillä tutkintonimikkeillä? Mikä niistä on korkein tutkinto?
Voiko tradenomi tutkinnon jälkeen suorittaa jonkun noista vai tarvitaanko yo- tutkinto pohjalle ?

Kovin kuulostivat tutuilta kokemuksesi PIRAMKista.

Itse olin nuorisoasteella päiväopiskelijana (lue: päivähoitopuolella), ja luin eri alaa, mutta silti niin tuttua, niin tuttua, on kaikki tuo mitä kirjoitit.

Tai ei ihan kaikki sentään. Lähes kaikki oppitunnit kyllä pidettiin Kuntokadulla Tampereella (silloin kun pidettiin), joten ympäri maakuntaa emme sentään joutuneet poukkoilemaan. Mutta muuten ovat kokemukseni ihan samanlaiset kuin sinun.

"Tunnit PIRAMKissa pidetään milloin sattuu. Opettajat siirtelevät tunteja niin kuin parhaaksi näkevät ja tiedottaminen siirroista unohtuu lähes aina."

Juurikin näin. Äkkiperuutusten syynä saattoi olla ihan mikä vain, useimmiten "kehityskokoukset" joskus opettajan "sairastuminen" ja joskus jopa se, että "opiskelijoita ei ole paikalla tarpeeksi". Ennätysviikolla piti mennä koululle kolmena aamuna peräkkäin tyhjän takia ennen kuin opettaja suostui armollisesti pitämään tuntinsa. Alunperin syynä peuutukseen oli "liian pieni läsnäolevien opiskelijoiden määrä", ja kun tunti sitten viimein pidettiin, ei paikalla tietenkään ollut sitäkään vähää mitä alussa, kun aamu aamulta paikalle vaivautuneiden määrä oli pienentynyt... "Kehityskokouksissa" opettajat istuivat alvariinsa, ja usein opiskelijat kuulivat vasta tunnille tullessaan, että opettaja onkin nyt "kokouksessa". Pitämättä jääneet tunnit joko jäivät iäksi pitämättä, pidettiin jonakin muuna ajankohtana (lähes aina päällekkäin jonkin toisen aineen tuntien kanssa), tai opiskelijoille oli keksitty täyteohjelmaksi "itsenäistä opiskelua". "Itsenäinen opiskelu" oli mekaanista tekstin copypastettamista netistä tai kopioimista oppikirjoista etukäteen määrätystä paikasta. Tuotokset palautettiin opettajalle, mutta koskaan niitä ei takaisin kuulunut, eikä niistä arvosanoja saatu. Tokkopa niitä kukaan koskaan lukikaan. Ja miksi olisikaan. Samaa tekstiähän se kumminkin oli kuin netissä ja oppikirjoissa. Joskus "itsenäinen opiskelu" oli pelkkää opiskelijoiden paskanpuhumista keskenään.

"Opettajilla on erittäin paljon kaikenlaisia työhön liityviä matkoja ne haittaavat suuresti opintoja. Tunteja ei pidetä, eikä pitämättömiä korvata."

No just!!! Välillä sitä oikein ihmetteli onko sitä päätynyt kouluun vai matkatoimistoon. "Kansainväliset yhteytemme", "Kansaiväliset yhteistyökumppanimme", "Kansainvälinen verkottuminen"... "PIRAMK tarjoaa opiskelijoilleen erinomaiset ja monipuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen"..."Olemme jo vuosien ajan olleet voimakkaasti mukana eurooppalaisessa koulutusyhteistyössä ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme on laaja". Ja KISS MY ASS!!! Se "kansainvälisyys" oli sitä, että opettajat ja erityisesti yksikön johtaja matkustelivat jatkuvasti lukukauden aikana. Vastavuoroisesti nämä "kansainväliset yhteistyökumppanit" lähettivät sitten pariksi viikoksi meidän koululle pyörimään opettajia, jotka pitivät koko aikana yhden turhan luennon vain vähän paremmalla englannilla kuin mitä meidän opettajamme puhuivat. Ja sitten mentiin taas lounaalle. Ja juhlapuheissa sitten ylistettiin "korkeatasoista kansainvälistä opiskelijavaihtoa". Kyllä todella ihmetytti, että kuka helvetti tuonkin pelleilyn suostui kustantamaan. Siinä meinaan raha ja kerosiini paloi, mutta jos siitä opiskelijoille jotain hyötyä oli, niin hyvin oli salattu. Ja tosiaan, yksittäiset äkkiperuutetut tunnit saatettiin joskus korvatakin (kuitenkin pitämällä ne samaan aikaan jonkin toisen aineen tuntien kanssa), mutta näiden opettajien "kansainvälistymismatkojen" alle jääneet tunnit korvattiin aina "itsenäisellä opiskelulla".

"Opetus PIRAMK:issa on erittäin huonoa. Jotkut opettajat vain lukevat kalvolle kopioitua kirjaa luokassa piirtoheittimeltä."

Ai teillä oli sentään kirjasta kopioidut kalvot? Nyt käy kateeksi. Meillä oli käsin kirjoitetut kalvot. Yhden opettajan vanhimmat kalvot olivat 80-luvulta ja tuoreimmat 90-luvulta. Ja lisäksi niissä oli merkinnät niistä asioista mitkä hypätään yli ammattikoululaisten kanssa. Hän kun oli opettanut 80-90-luvut sekä ammattikoululaisia että opistoasteen opiskelijoita. Meille luettiin sentään ne opistolaistenkin asiat. Ja tämä siis tapahtui tällä vuosituhannella.

"En aikanani nähnyt yhtään ainutta pätevää opettajaa koko oppilaitoksessa."

Pätevyydestä en tiedä mennä sanomaan, kun en heitä koskaan oikeissa töissä ole nähnyt. Mutta enpä tiedä onko nähnyt kukaan mukaan. Vakiopettajat Olivat kaiki jo opiskeluaikana taloon tulleita, ja ainakaan kymmeneen-kahteenkymmeneen vuoteen ei niistä ollut yksikään ollut missään tekemisissä oikean työelämän kanssa. Ja silti ne kaikki puhuivat "nykypäivän työelämän tarpeista" kuin leivästä... Parhaat opettajamme olivat PIRAMKissa tuntiopettajina opiskelurahoja tienaavia yliopiston opiskelijoita. Heillä oli sentään jokin käsitys tämän päivän asioista.

"Kun asioitaan yritti koulussa korjata, ei siitä tullut kyllä mitään. Monet kohtalotoverinikin koulussä yrittivät, mutta eipä se vaan auttanut. Koulun johtoa myöten asioita peiteltiin, eikä epäkohtia haluttu korjata."

Näin vierestä tapauksen, kun opettaja päästi kurssista läpi vanhurskaasti kyynelehtivän luokkatoverini, joka oli reputtanut tentin jonka asioihin ei viitsinyt paneutua. Toisen luokkatoverini, jolla oli huonompi pärstäkerroin, kohtelu ei ollut yhtä suopeaa. Kun vääryyttä kärsinyt halusi tehdä asiasta valituksen, koulutusjohtaja vitkutti asiaa niin kauan, että valitusaika meni umpeen. Ettei yksikön maine kärsi koulun johtokunnan silmissä...

Koko homma tuntui suurelta teatterilta, jossa kaikki kusettivat kaikkia. Opiskelijat kusetettiin kouluun suurin lupauksin. Opettajat olivat opettavinan ja kusettivat sekä opiskelijoita että koulun johtoa (ja luultavasti itseäänkin). Opiskelijat olivat opiskelevinaan ja uskovinaan opettajien puheita koulun valtavasta korkeasta tasota ja "meiltä valmistuneiden" hirmuisista valmiuksista (ja osa taisi oikeasti uskoakin). Koulun johto oli uskovinaan, että koulussa tosiaan opetettiin ja opittiinkin jotakin. Ja kaikkein eniten kusetetuksi tulivat takuulla rahoittajat. PIRAMK on osakeyhtiö, mutta mikään oikea firma ei kyllä noin onnettomalla panos-tuotos-suhteella kauaa sätkisi.

Yksikön johtaja eli ihan pilvilinnoissa ja kuvitteli vaikka mitä yksikkönsä korkeasta tasosta. Hän ei kestänyt mitään terveisiä todellisuudesta, ja vaiensi niin kritiikin kuin parannusehdotuksetkin millä keinolla hyvänsä. Uhkailu, lahjonta ja kiristys mukaan lukien. Tavallisimpia keinoja oli suunsa avannen opiskelijan julkinen nöyryyttäminen, leimaaminen "työelämään sopimattomaksi" ja vihjailut siitä miten "työhönottotilanteessa työnantajat soittavat aika usein meille ja pyytävät lisätietoja hakijasta. Kuinka mukavaa onkaan silloin JOS voi hyvin omintunnoin sanoa, että "hyvä tyyppi", ottakaa vain..."
Edellä kertomani umpeen päästetty valitusaikakin kuului samaan todellisuudentorjuntakampanjaan.
Ylöspäin, koulun johdolle yksikön johtaja nimittäin esitti omia pilvilinnojaan hänen yksikkönsä todellisena tilanteena.

Ja juhlapuheet ja viralliset tekstit sitten. Voi Herra Jumala sentään!!! Niistä ei PIRAMKia tunnistanut kuin nimen perusteella. Joko se oli sitä samaa teatteria rahoittajien kusettamiseksi, tai sitten koulun johto oli itsekin tullut tehokkaasti kusetetuksi. Tai eli myös pilvilinnoissa.

Ainoa hyvä puoli koko jumalattomassa teatterissa on se, että se on osaltani ohi.

Olipas tuttua kirjoitti:

Kovin kuulostivat tutuilta kokemuksesi PIRAMKista.

Itse olin nuorisoasteella päiväopiskelijana (lue: päivähoitopuolella), ja luin eri alaa, mutta silti niin tuttua, niin tuttua, on kaikki tuo mitä kirjoitit.

Tai ei ihan kaikki sentään. Lähes kaikki oppitunnit kyllä pidettiin Kuntokadulla Tampereella (silloin kun pidettiin), joten ympäri maakuntaa emme sentään joutuneet poukkoilemaan. Mutta muuten ovat kokemukseni ihan samanlaiset kuin sinun.

"Tunnit PIRAMKissa pidetään milloin sattuu. Opettajat siirtelevät tunteja niin kuin parhaaksi näkevät ja tiedottaminen siirroista unohtuu lähes aina."

Juurikin näin. Äkkiperuutusten syynä saattoi olla ihan mikä vain, useimmiten "kehityskokoukset" joskus opettajan "sairastuminen" ja joskus jopa se, että "opiskelijoita ei ole paikalla tarpeeksi". Ennätysviikolla piti mennä koululle kolmena aamuna peräkkäin tyhjän takia ennen kuin opettaja suostui armollisesti pitämään tuntinsa. Alunperin syynä peuutukseen oli "liian pieni läsnäolevien opiskelijoiden määrä", ja kun tunti sitten viimein pidettiin, ei paikalla tietenkään ollut sitäkään vähää mitä alussa, kun aamu aamulta paikalle vaivautuneiden määrä oli pienentynyt... "Kehityskokouksissa" opettajat istuivat alvariinsa, ja usein opiskelijat kuulivat vasta tunnille tullessaan, että opettaja onkin nyt "kokouksessa". Pitämättä jääneet tunnit joko jäivät iäksi pitämättä, pidettiin jonakin muuna ajankohtana (lähes aina päällekkäin jonkin toisen aineen tuntien kanssa), tai opiskelijoille oli keksitty täyteohjelmaksi "itsenäistä opiskelua". "Itsenäinen opiskelu" oli mekaanista tekstin copypastettamista netistä tai kopioimista oppikirjoista etukäteen määrätystä paikasta. Tuotokset palautettiin opettajalle, mutta koskaan niitä ei takaisin kuulunut, eikä niistä arvosanoja saatu. Tokkopa niitä kukaan koskaan lukikaan. Ja miksi olisikaan. Samaa tekstiähän se kumminkin oli kuin netissä ja oppikirjoissa. Joskus "itsenäinen opiskelu" oli pelkkää opiskelijoiden paskanpuhumista keskenään.

"Opettajilla on erittäin paljon kaikenlaisia työhön liityviä matkoja ne haittaavat suuresti opintoja. Tunteja ei pidetä, eikä pitämättömiä korvata."

No just!!! Välillä sitä oikein ihmetteli onko sitä päätynyt kouluun vai matkatoimistoon. "Kansainväliset yhteytemme", "Kansaiväliset yhteistyökumppanimme", "Kansainvälinen verkottuminen"... "PIRAMK tarjoaa opiskelijoilleen erinomaiset ja monipuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen"..."Olemme jo vuosien ajan olleet voimakkaasti mukana eurooppalaisessa koulutusyhteistyössä ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme on laaja". Ja KISS MY ASS!!! Se "kansainvälisyys" oli sitä, että opettajat ja erityisesti yksikön johtaja matkustelivat jatkuvasti lukukauden aikana. Vastavuoroisesti nämä "kansainväliset yhteistyökumppanit" lähettivät sitten pariksi viikoksi meidän koululle pyörimään opettajia, jotka pitivät koko aikana yhden turhan luennon vain vähän paremmalla englannilla kuin mitä meidän opettajamme puhuivat. Ja sitten mentiin taas lounaalle. Ja juhlapuheissa sitten ylistettiin "korkeatasoista kansainvälistä opiskelijavaihtoa". Kyllä todella ihmetytti, että kuka helvetti tuonkin pelleilyn suostui kustantamaan. Siinä meinaan raha ja kerosiini paloi, mutta jos siitä opiskelijoille jotain hyötyä oli, niin hyvin oli salattu. Ja tosiaan, yksittäiset äkkiperuutetut tunnit saatettiin joskus korvatakin (kuitenkin pitämällä ne samaan aikaan jonkin toisen aineen tuntien kanssa), mutta näiden opettajien "kansainvälistymismatkojen" alle jääneet tunnit korvattiin aina "itsenäisellä opiskelulla".

"Opetus PIRAMK:issa on erittäin huonoa. Jotkut opettajat vain lukevat kalvolle kopioitua kirjaa luokassa piirtoheittimeltä."

Ai teillä oli sentään kirjasta kopioidut kalvot? Nyt käy kateeksi. Meillä oli käsin kirjoitetut kalvot. Yhden opettajan vanhimmat kalvot olivat 80-luvulta ja tuoreimmat 90-luvulta. Ja lisäksi niissä oli merkinnät niistä asioista mitkä hypätään yli ammattikoululaisten kanssa. Hän kun oli opettanut 80-90-luvut sekä ammattikoululaisia että opistoasteen opiskelijoita. Meille luettiin sentään ne opistolaistenkin asiat. Ja tämä siis tapahtui tällä vuosituhannella.

"En aikanani nähnyt yhtään ainutta pätevää opettajaa koko oppilaitoksessa."

Pätevyydestä en tiedä mennä sanomaan, kun en heitä koskaan oikeissa töissä ole nähnyt. Mutta enpä tiedä onko nähnyt kukaan mukaan. Vakiopettajat Olivat kaiki jo opiskeluaikana taloon tulleita, ja ainakaan kymmeneen-kahteenkymmeneen vuoteen ei niistä ollut yksikään ollut missään tekemisissä oikean työelämän kanssa. Ja silti ne kaikki puhuivat "nykypäivän työelämän tarpeista" kuin leivästä... Parhaat opettajamme olivat PIRAMKissa tuntiopettajina opiskelurahoja tienaavia yliopiston opiskelijoita. Heillä oli sentään jokin käsitys tämän päivän asioista.

"Kun asioitaan yritti koulussa korjata, ei siitä tullut kyllä mitään. Monet kohtalotoverinikin koulussä yrittivät, mutta eipä se vaan auttanut. Koulun johtoa myöten asioita peiteltiin, eikä epäkohtia haluttu korjata."

Näin vierestä tapauksen, kun opettaja päästi kurssista läpi vanhurskaasti kyynelehtivän luokkatoverini, joka oli reputtanut tentin jonka asioihin ei viitsinyt paneutua. Toisen luokkatoverini, jolla oli huonompi pärstäkerroin, kohtelu ei ollut yhtä suopeaa. Kun vääryyttä kärsinyt halusi tehdä asiasta valituksen, koulutusjohtaja vitkutti asiaa niin kauan, että valitusaika meni umpeen. Ettei yksikön maine kärsi koulun johtokunnan silmissä...

Koko homma tuntui suurelta teatterilta, jossa kaikki kusettivat kaikkia. Opiskelijat kusetettiin kouluun suurin lupauksin. Opettajat olivat opettavinan ja kusettivat sekä opiskelijoita että koulun johtoa (ja luultavasti itseäänkin). Opiskelijat olivat opiskelevinaan ja uskovinaan opettajien puheita koulun valtavasta korkeasta tasota ja "meiltä valmistuneiden" hirmuisista valmiuksista (ja osa taisi oikeasti uskoakin). Koulun johto oli uskovinaan, että koulussa tosiaan opetettiin ja opittiinkin jotakin. Ja kaikkein eniten kusetetuksi tulivat takuulla rahoittajat. PIRAMK on osakeyhtiö, mutta mikään oikea firma ei kyllä noin onnettomalla panos-tuotos-suhteella kauaa sätkisi.

Yksikön johtaja eli ihan pilvilinnoissa ja kuvitteli vaikka mitä yksikkönsä korkeasta tasosta. Hän ei kestänyt mitään terveisiä todellisuudesta, ja vaiensi niin kritiikin kuin parannusehdotuksetkin millä keinolla hyvänsä. Uhkailu, lahjonta ja kiristys mukaan lukien. Tavallisimpia keinoja oli suunsa avannen opiskelijan julkinen nöyryyttäminen, leimaaminen "työelämään sopimattomaksi" ja vihjailut siitä miten "työhönottotilanteessa työnantajat soittavat aika usein meille ja pyytävät lisätietoja hakijasta. Kuinka mukavaa onkaan silloin JOS voi hyvin omintunnoin sanoa, että "hyvä tyyppi", ottakaa vain..."
Edellä kertomani umpeen päästetty valitusaikakin kuului samaan todellisuudentorjuntakampanjaan.
Ylöspäin, koulun johdolle yksikön johtaja nimittäin esitti omia pilvilinnojaan hänen yksikkönsä todellisena tilanteena.

Ja juhlapuheet ja viralliset tekstit sitten. Voi Herra Jumala sentään!!! Niistä ei PIRAMKia tunnistanut kuin nimen perusteella. Joko se oli sitä samaa teatteria rahoittajien kusettamiseksi, tai sitten koulun johto oli itsekin tullut tehokkaasti kusetetuksi. Tai eli myös pilvilinnoissa.

Ainoa hyvä puoli koko jumalattomassa teatterissa on se, että se on osaltani ohi.

Lue lisää

Hups!

Tässä kohtaa...

"Vakiopettajat Olivat kaiki jo opiskeluaikana taloon tulleita,"

...pitäisi lukea:

"Vakiopettajat olivat kaiki jo opistoaikana taloon tulleita,"

Olipas tuttua kirjoitti:

Kovin kuulostivat tutuilta kokemuksesi PIRAMKista.

Itse olin nuorisoasteella päiväopiskelijana (lue: päivähoitopuolella), ja luin eri alaa, mutta silti niin tuttua, niin tuttua, on kaikki tuo mitä kirjoitit.

Tai ei ihan kaikki sentään. Lähes kaikki oppitunnit kyllä pidettiin Kuntokadulla Tampereella (silloin kun pidettiin), joten ympäri maakuntaa emme sentään joutuneet poukkoilemaan. Mutta muuten ovat kokemukseni ihan samanlaiset kuin sinun.

"Tunnit PIRAMKissa pidetään milloin sattuu. Opettajat siirtelevät tunteja niin kuin parhaaksi näkevät ja tiedottaminen siirroista unohtuu lähes aina."

Juurikin näin. Äkkiperuutusten syynä saattoi olla ihan mikä vain, useimmiten "kehityskokoukset" joskus opettajan "sairastuminen" ja joskus jopa se, että "opiskelijoita ei ole paikalla tarpeeksi". Ennätysviikolla piti mennä koululle kolmena aamuna peräkkäin tyhjän takia ennen kuin opettaja suostui armollisesti pitämään tuntinsa. Alunperin syynä peuutukseen oli "liian pieni läsnäolevien opiskelijoiden määrä", ja kun tunti sitten viimein pidettiin, ei paikalla tietenkään ollut sitäkään vähää mitä alussa, kun aamu aamulta paikalle vaivautuneiden määrä oli pienentynyt... "Kehityskokouksissa" opettajat istuivat alvariinsa, ja usein opiskelijat kuulivat vasta tunnille tullessaan, että opettaja onkin nyt "kokouksessa". Pitämättä jääneet tunnit joko jäivät iäksi pitämättä, pidettiin jonakin muuna ajankohtana (lähes aina päällekkäin jonkin toisen aineen tuntien kanssa), tai opiskelijoille oli keksitty täyteohjelmaksi "itsenäistä opiskelua". "Itsenäinen opiskelu" oli mekaanista tekstin copypastettamista netistä tai kopioimista oppikirjoista etukäteen määrätystä paikasta. Tuotokset palautettiin opettajalle, mutta koskaan niitä ei takaisin kuulunut, eikä niistä arvosanoja saatu. Tokkopa niitä kukaan koskaan lukikaan. Ja miksi olisikaan. Samaa tekstiähän se kumminkin oli kuin netissä ja oppikirjoissa. Joskus "itsenäinen opiskelu" oli pelkkää opiskelijoiden paskanpuhumista keskenään.

"Opettajilla on erittäin paljon kaikenlaisia työhön liityviä matkoja ne haittaavat suuresti opintoja. Tunteja ei pidetä, eikä pitämättömiä korvata."

No just!!! Välillä sitä oikein ihmetteli onko sitä päätynyt kouluun vai matkatoimistoon. "Kansainväliset yhteytemme", "Kansaiväliset yhteistyökumppanimme", "Kansainvälinen verkottuminen"... "PIRAMK tarjoaa opiskelijoilleen erinomaiset ja monipuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen"..."Olemme jo vuosien ajan olleet voimakkaasti mukana eurooppalaisessa koulutusyhteistyössä ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme on laaja". Ja KISS MY ASS!!! Se "kansainvälisyys" oli sitä, että opettajat ja erityisesti yksikön johtaja matkustelivat jatkuvasti lukukauden aikana. Vastavuoroisesti nämä "kansainväliset yhteistyökumppanit" lähettivät sitten pariksi viikoksi meidän koululle pyörimään opettajia, jotka pitivät koko aikana yhden turhan luennon vain vähän paremmalla englannilla kuin mitä meidän opettajamme puhuivat. Ja sitten mentiin taas lounaalle. Ja juhlapuheissa sitten ylistettiin "korkeatasoista kansainvälistä opiskelijavaihtoa". Kyllä todella ihmetytti, että kuka helvetti tuonkin pelleilyn suostui kustantamaan. Siinä meinaan raha ja kerosiini paloi, mutta jos siitä opiskelijoille jotain hyötyä oli, niin hyvin oli salattu. Ja tosiaan, yksittäiset äkkiperuutetut tunnit saatettiin joskus korvatakin (kuitenkin pitämällä ne samaan aikaan jonkin toisen aineen tuntien kanssa), mutta näiden opettajien "kansainvälistymismatkojen" alle jääneet tunnit korvattiin aina "itsenäisellä opiskelulla".

"Opetus PIRAMK:issa on erittäin huonoa. Jotkut opettajat vain lukevat kalvolle kopioitua kirjaa luokassa piirtoheittimeltä."

Ai teillä oli sentään kirjasta kopioidut kalvot? Nyt käy kateeksi. Meillä oli käsin kirjoitetut kalvot. Yhden opettajan vanhimmat kalvot olivat 80-luvulta ja tuoreimmat 90-luvulta. Ja lisäksi niissä oli merkinnät niistä asioista mitkä hypätään yli ammattikoululaisten kanssa. Hän kun oli opettanut 80-90-luvut sekä ammattikoululaisia että opistoasteen opiskelijoita. Meille luettiin sentään ne opistolaistenkin asiat. Ja tämä siis tapahtui tällä vuosituhannella.

"En aikanani nähnyt yhtään ainutta pätevää opettajaa koko oppilaitoksessa."

Pätevyydestä en tiedä mennä sanomaan, kun en heitä koskaan oikeissa töissä ole nähnyt. Mutta enpä tiedä onko nähnyt kukaan mukaan. Vakiopettajat Olivat kaiki jo opiskeluaikana taloon tulleita, ja ainakaan kymmeneen-kahteenkymmeneen vuoteen ei niistä ollut yksikään ollut missään tekemisissä oikean työelämän kanssa. Ja silti ne kaikki puhuivat "nykypäivän työelämän tarpeista" kuin leivästä... Parhaat opettajamme olivat PIRAMKissa tuntiopettajina opiskelurahoja tienaavia yliopiston opiskelijoita. Heillä oli sentään jokin käsitys tämän päivän asioista.

"Kun asioitaan yritti koulussa korjata, ei siitä tullut kyllä mitään. Monet kohtalotoverinikin koulussä yrittivät, mutta eipä se vaan auttanut. Koulun johtoa myöten asioita peiteltiin, eikä epäkohtia haluttu korjata."

Näin vierestä tapauksen, kun opettaja päästi kurssista läpi vanhurskaasti kyynelehtivän luokkatoverini, joka oli reputtanut tentin jonka asioihin ei viitsinyt paneutua. Toisen luokkatoverini, jolla oli huonompi pärstäkerroin, kohtelu ei ollut yhtä suopeaa. Kun vääryyttä kärsinyt halusi tehdä asiasta valituksen, koulutusjohtaja vitkutti asiaa niin kauan, että valitusaika meni umpeen. Ettei yksikön maine kärsi koulun johtokunnan silmissä...

Koko homma tuntui suurelta teatterilta, jossa kaikki kusettivat kaikkia. Opiskelijat kusetettiin kouluun suurin lupauksin. Opettajat olivat opettavinan ja kusettivat sekä opiskelijoita että koulun johtoa (ja luultavasti itseäänkin). Opiskelijat olivat opiskelevinaan ja uskovinaan opettajien puheita koulun valtavasta korkeasta tasota ja "meiltä valmistuneiden" hirmuisista valmiuksista (ja osa taisi oikeasti uskoakin). Koulun johto oli uskovinaan, että koulussa tosiaan opetettiin ja opittiinkin jotakin. Ja kaikkein eniten kusetetuksi tulivat takuulla rahoittajat. PIRAMK on osakeyhtiö, mutta mikään oikea firma ei kyllä noin onnettomalla panos-tuotos-suhteella kauaa sätkisi.

Yksikön johtaja eli ihan pilvilinnoissa ja kuvitteli vaikka mitä yksikkönsä korkeasta tasosta. Hän ei kestänyt mitään terveisiä todellisuudesta, ja vaiensi niin kritiikin kuin parannusehdotuksetkin millä keinolla hyvänsä. Uhkailu, lahjonta ja kiristys mukaan lukien. Tavallisimpia keinoja oli suunsa avannen opiskelijan julkinen nöyryyttäminen, leimaaminen "työelämään sopimattomaksi" ja vihjailut siitä miten "työhönottotilanteessa työnantajat soittavat aika usein meille ja pyytävät lisätietoja hakijasta. Kuinka mukavaa onkaan silloin JOS voi hyvin omintunnoin sanoa, että "hyvä tyyppi", ottakaa vain..."
Edellä kertomani umpeen päästetty valitusaikakin kuului samaan todellisuudentorjuntakampanjaan.
Ylöspäin, koulun johdolle yksikön johtaja nimittäin esitti omia pilvilinnojaan hänen yksikkönsä todellisena tilanteena.

Ja juhlapuheet ja viralliset tekstit sitten. Voi Herra Jumala sentään!!! Niistä ei PIRAMKia tunnistanut kuin nimen perusteella. Joko se oli sitä samaa teatteria rahoittajien kusettamiseksi, tai sitten koulun johto oli itsekin tullut tehokkaasti kusetetuksi. Tai eli myös pilvilinnoissa.

Ainoa hyvä puoli koko jumalattomassa teatterissa on se, että se on osaltani ohi.

Lue lisää

Sillä lisäyksellä , että oli meillä viime vuonna Ikaalisten PIRAMKissa tasan yks hyvä kurssi ja siellä pätevä ja hyvä opettaja (semmonen jonka jutuista tajusi melkein kaiken). Se veti yhden tutkimuskurssin, kun vakkariopettajat olivat kaikki sairaana, kurssilla, ulkomaanmatkalla, kokouksessa tai eivät muuten vain viittineet tulla paikalle. Tää äijä oli saman katon alla toimivasta kauppaoppilaitoksesta lainassa ton yhen kurssin ajan vaan. Käytiin koulutusjohtajalta anelemassa että kaikkien vakkariopettajien tunnit vetäis tää sama äijä, mutta se ei käynyt kun sillä kuulemma on niin paljon tunteja kauppiksen puolella. Totuus lienee se, että olis äkkiä herännyt kysymys, että mihin niitä kymmentä akkaa sielä tarvitaan, jos yks karvanaama hoitaa niiden hommat paljon paremmin...totuus on joskus hyvinkin paska juttu

tekstiäni lukenut kirjoitti:

Sillä lisäyksellä , että oli meillä viime vuonna Ikaalisten PIRAMKissa tasan yks hyvä kurssi ja siellä pätevä ja hyvä opettaja (semmonen jonka jutuista tajusi melkein kaiken). Se veti yhden tutkimuskurssin, kun vakkariopettajat olivat kaikki sairaana, kurssilla, ulkomaanmatkalla, kokouksessa tai eivät muuten vain viittineet tulla paikalle. Tää äijä oli saman katon alla toimivasta kauppaoppilaitoksesta lainassa ton yhen kurssin ajan vaan. Käytiin koulutusjohtajalta anelemassa että kaikkien vakkariopettajien tunnit vetäis tää sama äijä, mutta se ei käynyt kun sillä kuulemma on niin paljon tunteja kauppiksen puolella. Totuus lienee se, että olis äkkiä herännyt kysymys, että mihin niitä kymmentä akkaa sielä tarvitaan, jos yks karvanaama hoitaa niiden hommat paljon paremmin...totuus on joskus hyvinkin paska juttu

Lue lisää

hki -alueella ?

... kirjoitti:

Tietääkö kukaan missä vois opiskella pk:´alueella.. Hki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Järvenpää, Sipoo ??

Vähän mietityttää toi verkko opiskelu että onko sama asia opiskella tradenomiksi verkossa kun normaalisti? Ja pidetäänkö verkko opiskelua jotenkin huonommassa arvossa verrattuna normi opiskeluun?

Tommonen koulu olisi kyllä hyvä missä ei olisi lähiopetusta viikon jokaisena päivänä, joku 3 kertaa/ vko on aika maksimi.

Lue lisää

Pääkaupunkiseudulla ammattikorkeakouluissa voi työn ohella opiskella minusta kaikissa. Käy ihmeesä koulujen sivuilla ja katso kohta "Tutkinto aikuiskoulutuksena" tms. Tunnit ovat iltaisin ja verkko-opetusta on kohtuullisen paljon. Kokonaan verkossa ei ainakaan pk-seudulla opiskelu onnistu.

Työelämässä luulisi arvostettavan työn ohella opiskelua, osoittaahan se, että ihminen on aikaansaava ja osaa organisoida aikaansa.

Nimikkeissä ei ole eroja, tradenomi kuin tradenomi. Sen jälkeen voi suorittaa ylemmän amk-tutkinnon (90 op), jonka nimike on tradenomi (ylempi amk). Lisäksi on erilaisia erikoistumisopintoja, joiden opintopisteet vaihtelevat 30 ja 90 välillä.