Alla Talouselämän artikkelista perusasioita asunnon oston ja vuokralla asumisen välillä pohtiville:
1. Velallisen suurin riski on työttömyys. Yleistä työttömyyden kasvua ei ole näköpiirissä. Pikemminkin päinvastoin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja Suomi yrittää houkutella lisää maahanmuuttajia. Globalisaatio saattaa kouraista pahastikin joitakin toimialoja ja paikkakuntia, kuten nyt Kemijärveä. Vaikka suomalaisella metsäteollisuudella menee huonosti, esimerkiksi metalli- ja konepajateollisuus porskuttaa.
2. Toinen riski on asuntojen hintojen merkittävä lasku. Voisiko Suomessa tapahtua se, mitä nyt tapahtuu Yhdysvalloissa, missä asuntojen hinnat ovat sukeltaneet? Tuskin.
Vaikka huimin hintojen nousu onkin jo takana, asuntojen arvojen suoranainen lasku Suomen kasvukeskuksissa on epätodennäköistä, kun asuntojen ylitarjontaa ei ole eikä tule. Suomalaiset rakennusliikkeet ovat vähentäneet asuntojen rakentamista jo pari vuotta. Näin tapahtunee tulevaisuudessakin - kun asuntojen hintojen nousu hidastuu, rakennuttajat lyövät jarrut päälle.
3. Omassa asunnossa on edullisempaa asua kuin vuokralla. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan omistusasuminen on ollut 1990-luvun puolivälistä halvempaa kuin vuokralla asuminen. Lainakorkojen nousu parina viime vuonna ei ole muuttanut tätä suhdetta.
Jos asuntojen hintojen nousu olisi otettu laskuissa huomioon, omistamisen etu olisi PTT:n mukaan vieläkin suurempi. Moni ekonomisti on ennustanut vuokrien nousevan. Tämä tekisi asuntolainan ottamisesta yhä houkuttelevampaa. Omistus- ja vuokra-asumisen aseman tasoittamiseen tarvittaisiin aika isoja poliittisia päätöksiä, kuten asuntovelallisten korkotuen poistaminen. Tällainen päätös olisi kuitenkin poliittinen itsemurha ja siksi epätodennäköinen.
4. Vaikka asuntolainojen korot ovat nousseet parina viime vuonna, on korkotaso vielä kohtuullinen - marraskuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,92 prosenttia. Yhteisen eurooppalaisen keskuspankin ja talousalueen ansiosta velallisten ei tarvitse pelätä, että korot yhtäkkiä huitelisivat kymmenessä prosentissa.
1. Velallisen suurin riski on työttömyys. Yleistä työttömyyden kasvua ei ole näköpiirissä. Pikemminkin päinvastoin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja Suomi yrittää houkutella lisää maahanmuuttajia. Globalisaatio saattaa kouraista pahastikin joitakin toimialoja ja paikkakuntia, kuten nyt Kemijärveä. Vaikka suomalaisella metsäteollisuudella menee huonosti, esimerkiksi metalli- ja konepajateollisuus porskuttaa.
2. Toinen riski on asuntojen hintojen merkittävä lasku. Voisiko Suomessa tapahtua se, mitä nyt tapahtuu Yhdysvalloissa, missä asuntojen hinnat ovat sukeltaneet? Tuskin.
Vaikka huimin hintojen nousu onkin jo takana, asuntojen arvojen suoranainen lasku Suomen kasvukeskuksissa on epätodennäköistä, kun asuntojen ylitarjontaa ei ole eikä tule. Suomalaiset rakennusliikkeet ovat vähentäneet asuntojen rakentamista jo pari vuotta. Näin tapahtunee tulevaisuudessakin - kun asuntojen hintojen nousu hidastuu, rakennuttajat lyövät jarrut päälle.
3. Omassa asunnossa on edullisempaa asua kuin vuokralla. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan omistusasuminen on ollut 1990-luvun puolivälistä halvempaa kuin vuokralla asuminen. Lainakorkojen nousu parina viime vuonna ei ole muuttanut tätä suhdetta.
Jos asuntojen hintojen nousu olisi otettu laskuissa huomioon, omistamisen etu olisi PTT:n mukaan vieläkin suurempi. Moni ekonomisti on ennustanut vuokrien nousevan. Tämä tekisi asuntolainan ottamisesta yhä houkuttelevampaa. Omistus- ja vuokra-asumisen aseman tasoittamiseen tarvittaisiin aika isoja poliittisia päätöksiä, kuten asuntovelallisten korkotuen poistaminen. Tällainen päätös olisi kuitenkin poliittinen itsemurha ja siksi epätodennäköinen.
4. Vaikka asuntolainojen korot ovat nousseet parina viime vuonna, on korkotaso vielä kohtuullinen - marraskuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,92 prosenttia. Yhteisen eurooppalaisen keskuspankin ja talousalueen ansiosta velallisten ei tarvitse pelätä, että korot yhtäkkiä huitelisivat kymmenessä prosentissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
On sellainen ettei koskaan kannata maksaa vuokraa jos vain pystyy omaa asuntoa maksamaan ja yllä pitämään.Tämä on talousopin perusteitakin.
Nyt on vallassa uusi, tuore, tyfnerosukupolvi, jonka edustajat ovat kertoneet, etteivät heitä kiinnosta edes 90-luvun tapahtumat.
Päivän oikea hintataso on vuoden 2002 hinnat sekä asuntojen että vuokrien suhteen. Lisäksi nämä tyfnerot tietävät, ettei mitään vuokralääväpulaa ole eikä voi koskaan tulla, koska sellaista ei ollut vuonna 2002. Myöskin kaikki hintojen nousu on pelkkää ilmakuplaa, koska tyfnerot eivät ymmärrä inflaatiota - he eivät olleet vielä palkkatöissä 2002 = ei havaintoa palkkojen kehityksestä ja onpa tuo hintojenkin nousu ihan paria viime vuotta lukuunottamatta mennyt ohi korvien, koska pappa betalar -lellikkien ei moisesta tarvinnut murehtia
..ennen kuin nyt, kun nämä arjen sankarit yrittävät viimeinkin muuttaa pois mamman helmoista.
Löytyi TODELLA osuva määritelmä tyfneröistä.
En olisi osuvammin pystynyt kuvaamaan moista "pullamössö" porukkaa. Kiitoksia vielä kerran.
nimittäin tervejärkinen ja uutisia lukeva ( ymmärtävä) ei voi tuollaista soopaa suoltaa.
Jos tyfneroiden ajatusmaailma tuntuu vieraalta, niin onnittelut, sinulla on vielä toivoa.
suviseuroissa.
1.Yleistä työttömyyden kasvua ei ole näköpiirissä. Pikemminkin päinvastoin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja Suomi yrittää houkutella lisää maahanmuuttajia. Globalisaatio saattaa kouraista pahastikin joitakin toimialoja ja paikkakuntia, kuten nyt Kemijärveä.
Miten olisi Oulu & Espoo / elektroniikkateollisuus (esim. Nokia). Ai niin, eihän Suomessa voi käydä kuten Saksassa.
2. asuntojen arvojen suoranainen lasku Suomen kasvukeskuksissa on epätodennäköistä, kun asuntojen ylitarjontaa ei ole eikä tule
BUHAHAH, minkähän maan uutisia & tilastoita olet seurannut. Heitäpä pari faktaa tuon väitteesi tueksi? Ai niin, eihän muulin tarvitse faktoja esittää.
3. Omassa asunnossa on edullisempaa asua kuin vuokralla.
Piiiitkällä tähtäimellä ehkä näin. Mutta milloin kannattaa siirtyä vuokralta "omaan" (= pankin vuokralaiseksi)? Hintojen ollessa huipussaanko? Mitähän lääkitystä te käytätte?
4. Yhteisen eurooppalaisen keskuspankin ja talousalueen ansiosta velallisten ei tarvitse pelätä, että korot yhtäkkiä huitelisivat kymmenessä prosentissa.
No onneksi ei. Mutta kun se koron nousu sinne 6 tienoillekin voi olla joillekin liikaa...
30 neliöiseen asuntoonkin menee 5000 e vuodessa vuokraan jos asunto on isompi summa kasvaa.On siinä hintojenkin vara välillä laskea esim 20v aikajänteellä hintojen laskua ei ole koskaan tapahtunut muuten kuin tilapäisesti.
ettei sillä samalla 400 eurolla / kk saa mitään ostamisen arvoista. Ja riskit on tolkuttomat: vuokralla ei tarvitse stressata tulevista remonteista. Vanha viisaus: jos ostat, osta hyvää ja oikeaan hintaan. Ei paskaa älyttömällä hintatasolla.
sillä 400 eurolla/kk maksaa sadan tonnin lainasta korot ja jos on vielä jotain millä lyhentääkin, niin koron osuus pienenee ja lyhennyksen osuus kasvaa koko ajan. Vanha viisaus on sekin, että mitä pidempään odotat sitä oikeaa hintaa sitä pidempään heität vähiä rahojasi hukkaan ja sitä useamman sijoitusasunnon vuokraisäntäsi ehtii ostaa sinun ja kavereittesi rahoilla... Mitään alennusmyyntiä ei nimittäin ole tiedossa eikä toisaalta omaa asuntoa pitäisikään ajatella oikeastaan sijoituksena. Asuttava on jokaisen kuitenkin jossain.
Mutta jos itsellä ei ole kuin tuulen huuhtoma p--se ennestään ja kaikkiaan on varaa laittaa asumiseen 400 euroa/kk, niin on kyllä varmaan parasta unohtaakin se omasta asunnosta haaveilu kunnes henkilökohtainen taloustilanne kohentuu.
Oikein huvittaa tämä kinastelu vuokra/omistus. Investoi, investoi, varsinkin velkarahalla nousun huipulla!
Ajoitus vaikuttaa viivan alle jäävään "hyötyyn" aika paljon, vai mitä Kakkosen Kyösti?
Täällä ei suurin osa näytä tajuavan, että yritysten suurin toimintaa rajoittava tekijä on tyypillisesti kapasiteetti. No mitä se käytännössä merkitsee? - Sitä, että Suomessa ei olla turvassa Bochumeilta, koska: jos kysyntä, johon on sitouduttu ylittää selvästi kapasiteetin, niin
a) yritys sopeuttaa tuotantoa siirtämällä sitä muualle (kenties kertaheitolla koko tuotannon, Volvo Tampere)
b) tilauskannan kanssa pahoja vaikeuksia ja myöhästelyä, jolloin vaara, että tilauksia peruutetaan (asiakkaat katoavat, eli hevonen ammutaan alta).
Talouden vivut ovat isoja ja niiden liikesuunta on herkässä. Suomessa tuottavuus kehittyy päin persettä, perusteollisuudessa ongelmia (Aker, mekaaninen puu, metalli). Täällä tuntuu olevan liikkeellä "soneraelisa-kännykkäpisteen-osa-aikamyyjäkonsulentit" heittelemässä "pidä/lisää/osta" - varmoja vinkkejä asunnon ostoon.
Kysykää vanhemmiltanne, mikä oli asuntolainan keskipituus 20-30 vuotta sitten. Tietääkseni eliniän odote ei ole pidentynyt laina-ajan kasvun suhteessa. Laina-aika ollut 10 vuotta, nyt 30 vuotta (pikku provo...).
Markkinataloudessakin on lait ja rajoitteet. Jos mopo karkaa käsistä ja esim. hinnannousu jollain hyödykkeellä ylittää selvästi inflaation, on kysymyksessä lienee jonkinlainen kupla?!? Varsinkin jos hillo omalla tilillä ei lisäänny samassa suhteessa. Tarjonnan (kilpailun) lisääntyminen pudottaa väkisin hintatasoa.
Lisäksi alueelliset erot eivät voi kasvaa Suomenkaan kokoisella markkinalla ihan älyttömiksi. Moni meistä voisi hoitaa "älytyötä" vaikka Kemijärvellä, kenties nykyistä paremman elämänlaadun kera.
Yksi sopeuttava tekijä asuntokysynnässä on juuri tuo oma "asumismukavuus". Kun on liian hintavaa, tyydytään vähempään.
Faktana todettakoon, että vuokrataso ja asuntojen hintataso on oltava linjassa pidemmällä aikavälillä, muuten ei vuokran antajia löydy, kun tuottoa ei tule. Toisaalta vuokria ei voi nostaa pilviin, kun kysyntä hiipuu.
Jännä nähdä, miten käy. Minulla on vakiohaku Tampereella eräillä postinumeroalueilla. Samoin Nokialla: > 4h / < 260000 eur / omakoti, pari, rivi / > vm. 1980.
Kahdessa viikossa Tampere 50 -> 57 asuntoa, joista 43 uustuotantoa!!!
Tänään Nokia pompsahti; 67 -> 80, vanhimman "uudet" vm. 2005!!!
Irwinin sanoin: ...paluu arkeen oli edessä...
Vuokra vs. omistusjankkaus on kyllä p*stä.
Mutta vannoutuneemmankin tuularin on jo pakko
myöntää, että markkinoilla on turbulenssia.
Ikuisen 10%/v nousun jatkuminen ei olekaan ikuista..
Olen muutaman kerran täällä yrittänyt selittää,
että kuplan merkki on nimenomaan selvästi
inflaatiota suurempi hintojen nousu. Vastaukseksi
on tullut vain tyypillistä amistuulareiden pottuilua.
(Tampella -> kvaerner -> metso power?)
...olisi edes teoriassa varaa ostaa useampi kuin yksi asunto, niin olisi ehkä järkevää puhua siitä kannattaako nyt sijoittaa asuntoihin. Käytännössä kaikki täällä kirjoittavat omistavat joko sen ihan oman asuntonsa tai eivät edes sitäkään, joten tällä foorumilla tuntuu olevan aivan turha käydä keskustelua siitä onko varsinainen sijoittaminen asuntoihin järkevää vai ei. Jokainen asukoon siinä muodossa kun hyvältä tuntuu. Se kellä on jotain sijoitettavaa, sijoittakoon sen parhaan näkemyksensä mukaan.
Työvoimapula, heh heh. YT-neuvottelut pyörii taukoamatta firmassa kuin firmassa. Poispotkittujen tilalle otetaan intialaisia, virolaisia, kiinalaisia, pienipalkkaisia vastavalmistuneita jne. jne. joten mites maksat asuntolainat kun poispotkimisen jälkeen otetaan uuteen duuniin puolella palkalla. Työmarkkinoilla pula on ainoastaan orjista.