eletä aina omilla ehdoilla, varsinkaan jos siihen liitty lapsia! Sen ymmärtää vasta sitten kun niitä on itsellä. Siksi ei kannata ottaa lapsia omaavaa miestä, koska ymmärrys ei riitä muuhun kun itseensä. Nyksät eivät myöskään ymmärrä sitä, että mies jolla on lapsia, ovat hänelle tärkeimmät kuin mikään muu. Kunnon mies ei anna minkään mennä lastensa ohi. Katkeroituneena toisten onnesta, ei kannata koskaan ylistää ja alkaa kehua itseään, se tulee aina itseään vastaan. Hyväksymällä sen, että ei olekkaan niin ihana ja korvaamaton, auttaa selviytymään. Kun on nöyrä miestä, ex vaimoa ja heidän lapsia kohtaan, voi saavuttaa hyvin paljon, ainakin pikkuhiljaa hyväksynnän, sekin on ansaittava. Paljon on töitä tehtävä, mutta se kannattaa.;)
Epäkypsät nyksät eivät
ymmärrä että, elämässä ei
863609
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
MIksi nyksän täytyisi olla miehensä exää kohtaa nöyrä jne?et ainoastaan nykyiset ovat epäkypsiä ja paskoja niinkö?mitäs te exät sitten olette..kypsiä ja aikuisia teidän vitun typerillä mielipiteillä millä ei oikeesti ole mitään merkitystä ex-miehensä uudessa elämässä.
Tottakai lapset ovat kaikki kaikessa mutta haloo kyllä niitä lapsia voi syntyä siinä uudessakin suhteessa,onko siinä vaiheessakin nämä edellises suhtees syntyvät lapset kaikki kaikessa ja sit tulee vast nämä"uudet"lapset?miten on?eikös kaikkien lapsten tulisi olla tasavertasia?jos on sun,mun ja meidän lapsia.
Mä en ainakaan rupea nöyrästelee tai mitään muutakaan mieheni ex-vaimoa kohtaan,miks ihmees..hän on vain lasten äiti,ei liity tai vaikuta muuten meidän elämään mitenkään,en vihaa häntä tai muutakaan mutta en ala kaveeraakaan,hänellä oma perhe ja meillä oma johon kuuluu joka päivä myös mieheni ja exän lapset koska asuvat kanssamme sekä tietysti minun lapsi edel.liitosta ja kohta myös yhteinen..eli ööööö sun,mun ja meidän!!!
paitsi mieheni sanookin aina et meidän eikä mitään muuta!!ei erittele.
eikä heistä piitata, mutta onko se miehen tahto? Vai saneleeko nyksä kaiken ja painostaa?
Meillä mies jätti lapsensa heti kun uusi nainen ilmestyi ja alkoi uhoomaan että joko lapset tai hän? Mies oli pelkuri ja jätti lapset, ja jätti elaritkin maksamatta. Nyt menee ulosottoon ja sossusta tulee kaikki apu. Että sen pituinen se. Enkä muuten oo lissu, mie oon aliisa.
Voi voi voi. Onko nyt tosiaan niin, että ne ensin syntyneet jäävät unholaan, vai tuntuuko se vain siltä, koska uudella puolisolla on vaikkapa myös lapsia, jotka sitten siellä arjessa ovat ajallisesti enemmän sen exukon kanssa? Ja kuitenkaan kun menneeseen ei voi palata, eli olla ehjä perhe, eikä lapsia voi sinne antaa lähihuoltoonkaan, onhan siellä se kamala uusakka, niin onkin syntynyt paha pattitilanne.
Kun sitä pitäisi voida päättää expuolison valinnat, että mielellään ei ikinä ottaisi ketään uutta, palvoisi ikuisesti maata exakkansa jalkain alla, jos uuden ottaisi, niin ei ainakaan tekisi lisää lapsia, koska sehän muka jotenkin uhkaa EXVAIMON asemaa? Exvaimon asema on sama riippumatta siitä mitä se exukko tekee. Vaikka exakka siis tuntisikin tulleensa hylätyksi, hänen ei pitäisi sekoittaa sitä tunnettaan lasten tunteisiin.
Mistäs tiedät, onko todella noin, että uusi nainen sanelee tuollaista. Itsellä ei olisi tullut mieleenikään. Mikäs nahjus se sellainen on, joka antaa kenenkään sanella suhdettaan lapsiinsa...
yhteiset lapset ja vasta viimeisenä edellisen avioliiton lapset. Sen, joka ajattelee toisin, ei kannata ollenkaan avioitua ei ensimmäistä kertaa eikä varsinkaan uudelleen.
Ettekö te pöllöt exät tajua, että juuri teidän ajattelutapanne on johtanut teidät avioeroon? Miksi nyksän olisi saavutettava exän hyväksyntä? Ei exällä ole enää mitään sijaa uudelleen avioituneen ex-miehensä elämässä!
ole sijaa miehen elämässä, vaikka mies olis lähtenytkin, ja vaikka olis naisia vaikka tunsina.
Ex vaimo on aina se, joka on vaikuttanut mieheen eniten ja heillä on yhteiset lapset, joten ei ole mahdolistakaan että mies ei heitä ajattelisi.
Pöllöjä on miehen tyttöystävät, jotka eivät tajua, että miehellä on ollut elämää ennen häntäkin! Se vaan tuntuu nyksistä niin katkeralta, että mies on ollut onnellinen ja heillä on parhaat lapset! Se vaan on vaikee kestää, mutta niin se vaan on.
useimmiten ollut lyhyt ja väliaikainen. Uusi avioliitto taas kestää kuolemaan asti, ja on se oikea ja lopullinen avioliito. Sitä eivät exät ja ex-kakarat tule sotkemaan. Olisitte osanneet pitää miehenne, niin ei tarvitsisi valittaa palstoilla!
äänensävyllä jonka aistii kirjoituksessasi, ei voi olla kuin onnettomia suhteita. Pettymykset kuuluu elämään. Paikkausliitto on pelkkää kulissia, jossa ei rakkaudella ole mitään tekemistä.
Sotkemalla toisten liiton, se näkyy tossa sun asenteessa jo. Reipastu ja ole nöyrä niin sullakin on mahdollisuus onneen.
Ap aloitti tuon katkeran viestinnän. Itse vain vastasin toisesta näkökulmasta. Miksi exille ei riitä, että he ovat sotkeneet oman avioliitoonsa, täytyykö yrittää sotkea myös muiden elämä. Viisas mies on exäänsä yhteydessä vain lakimiehen välityksellä.
He sotkevat toisten avioliitot, ja siinä samalla perheen, ja sitten mies itsekin menee pirstaleiksi, kun kielletään lastenkin tapaaminen.
on rikkonut avioliittonsa. Nyksä on täysin sivullinen, joka on vain tavannut eronneen miehen. Sitä paitsi usein se avionrikkoja on vaimo itse, joten älkääpäs syytelkö sivullisia siitä, että olette sotkeneet asianne. Olisitte pysyneet uskollisina miehillenne.
kun sanoit et aviorikkoja on usein se vaimo itse? Jopas.. kuule muutamat mun ystäväpiirissä olevat naiset ovat joutuneet paksota jättämään miehensä kun joku on tullut väliin? Vaikka se on vain se kerta, mutta kuka huolisi takasin enää miestä joka on likainen?
Ei kaikki syy aina ole pelkästään ex vaimossa. Useasti se on se on kuitenkin se kolmas joka tulee väliin.
että sillä miehellä on ollut kumppaneita JO kauan ennen kun oli kanssasi..luuletko tosissaan ettei ne aiemmat naiskumppanit merkitse miehelle yhtään mitään?Vain typerä nainen voi ajatella asioista noin yksoikosesti!
Harva mies haluaa oikeesti naisen olevan neitsyt..hän haluaa kumppanikseen ennemmin kokeneemman naisen. ;)
kukaan mies ei ole niin hullu että haluaa vapaaehtoisesti ja selvinpäin tavata ex-naisystävänsä jonka kanssa erehtynyt aikoinaan yhteen menemään!
Ehkä mies sai liiallisesta puhtaudesta tarpeekseen, ja halusi mennä oikein kunnolla likastamaan itsensä, että saisi elämästään myös sitä mitä itse haluaa. Mikä niitä frigidejä vaimoja vaivaa, jotka pihtaavat vuosikaupalla ja osoittavat etteivät nauti seksistä, ja luulevat sitten, että oman mielipiteensä vuoksi miehen pitää vain alistua siihen, että hänkään ei sitä seksiä saa? Mies saa tarpeekseen jossain kohtaa ainaisesta pihtaamisesta. Seksi on normaali ja nautinnollinen osa tervettä parisuhdetta. Jos sitä ei ole, eikä siitä voida puhua, on vain ajan kysymys, koska mies, jolle se varsinkin on tärkeää ottaa ja lähtee "likastamaan" itsensä.
Ja pettää koska ei haluaisi silti luopua muusta hyvästä, lapsista ja kodista.
Minkä takia pitää se ukko ajaa siihen pisteeseen että menee kuralätäkköön hyppimään, eikö se kannattaisi pitää hyvällä mielellä seksin suhteen, niin ei sille tulisi mitään syytä lähteä? Se vaan on niin, ei mies lähde suhteesta, josta saa paljon ja hyvää seksiä. Siihen pitää panostaa. Naisten vihkivalassa pitäisikin vannoa, että annan sulle seksiä niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin, ja jos joku sillä saralla alkaa tökkiä, niin annan silti vaikka kävisimmekin samalla terapiassa.
Minä olen juuri sellainen nainen, jonka mies läksi seksin perässä muualle. Minä kuvittelin, että parisuhteessa on kaksi ihmistä jotka huomioivat toisiaan ja jakavat perheen arjen sekä juhlan yhdessä. Olin väärässä, sillä meidän perheessä olin minä se joka hoiti lapset ja kodin. Mieheltä en saanut mitään huomiota koskaan; melkein 30 vuotta yhdessä ja kukkia sain yhden kerran ja lahjoja en koskaan. Annoin läheisyyttä, kosketuksia ja seksiä. Mutta miehen puolelta ei tullut koskaan mitään. Joskus kysymys; miten olisi? Ei esileikkejä eikä mitään muutakaan. Lapset saatiin myöhään (keski-ikäisenä) ja he veivät kyllä kaikki voimani kaikkine terapioineen ym. Lapsista kaksi on vammaisia joten elämä heidän kanssaan ei ollut eikä ole edelleenkään helppoa. Miehen mielestä minun tehtäväni oli hoitaa kaikki lapsiin ja kotiin liittyvä ja annettava seksiä silloin kun hän sitä halusi. Enpä jaksanut ja loppujen lopuksi se ei enää kiinnostanutkaan.
Mies saa nyt varmaan tarpeeksi seksiä uudessa suhteessa ja onneksi minä olen oppinut elämään ilman sitä. Lasten kanssa elämä jatkuu entiseen malliin ja kun ns. vapaata haluan, niin pyydän naapuria lapsenvahdiksi. Ei isällä ole enää aikaa lapsille kun on parempaakin tekemistä vapaa-aikana.
naimisiin naisen kanssa,joka oli yksi osa- syy meidän eroomme...joten kyllä sitenkin käy että suhde muuttuu avioliitoksi!
Ja ihan olin uskollinen sille ex-miehellekkin..ja ero kuitenkin tuli;)
jos joku oo oikeasti NOIN TYHMÄ! että luulee ex tai jonkun toisen puolison uusion EROTTELEVAN parhaat ja huonot lapset täytyy päässä olla vikaa!!
minusta lapset EI ole eriarvoisia vaikka olisi 12 ex akkaa tai ukkoa!!
OMALLE miehelleni KAIKKI lapset eri liitoista tasa-arvossa esim ex naisista huolimatta.. hu hu! kyllä minusta kumppanin voi arvostella vaikka "lantakasan pohjalle oli miten ex tai nyk mutta lapset on kyllä fiksulle ihmiselle tasa-arvoisia!"
Tuo on aika kurja tarina. Ikävää että noinkin asiat joskus menevät.
Mikähän siinä on, että tänä päivänä ei enää parisuhdetta ja perhettä saada toimimaan? ONko keskustelunvaikeus sitten se kaikista syvin syy, että ei tuoda esille omia toiveita - haaveita - tunteita ja ajatuksia, eikä olla valmiita/ tai alistuen ollaan liian valmiita yksipuoliseen omien etujen luovuttamiseen yhteisen hyvän (perheen ja parisuhteen parheen) edistämiseksi.
Eletäänkö sitä sitten vain kahdessa erillisessä kuplassa, jossa toisen todellisia ajatuksia ja tunteita ei tavoiteta - tai niistä ei välitetä, kunnes se kupla hajoaa siihen, että toisen kupla olikin täysin erilainen.
Miten tämä homma oikeasti saataisiin toimimaan, miksi tänä päivänä se on niin helvetin vaikeaa?
Ellei mies saa avioliitossaan mieleistään määrää seksiä, on se kokonaan vain ja ainoastaan miehen oma syy.
Ellei mies vaivaudu tutustumaan vaimoonsa niin hyvin, että tietää varmasti mistä "naruista vetelemällä" vaimo innostuu seksiin, ei mieskään ilmeisesti todella kärsi seksin puutteesta. Mies voi kyllä hyvinkin kärsiä itsestään selvän, mahdollisimman vaivattoman ja vain miestä tyydyttävän seksin puutteesta. Minun mielestäni laiskan miehen ihan sopiikin olla ilman. Jokainen nainen syttyy, kun häntä oikein hoidetaan - kylmiä naisia ei ole olemassakaan, on vain huonosti lämmitettyjä.
Seksi todellakin on ihana osa parisuhdetta ja sitä varmasti riittää jokaisessa parisuhteessa, silloin kun molemmat saavat siitä riitävästi läheisyyttä ja nautintoa. tässä on monilla miehillä paljon opittavaa ja kaikki mahdollisuudet tyydyttävään parisuhteeseen.
Automaattinen seksin jakelija, ei kukaan vaimo viitsi kovin kauaa olla.
Aika hyvin sait taas kaiken ihan jonkun muun syyksi. Eikö tosiaan itsellä ole mitään osaa ja arpaa jos on tyytymätön avioliittonsa seksielämään? Yksinkö se mies siitä vastaa? Haloo... Ehkä sille äijälle täytyy rautalangasta vääntää, mitä myös itse odottaa ja toivoo seksin suhteen, en usko että kovin moni ukko välttää sitä keskustelun aihetta. Kyllä se on naisten pihtausta, että ei edes välitetä niin paljoa seksistä, että tuotaisiin esiin omia toiveita ja odotuksia sen suhteen. Pään sisältäkö sen miehen pitäisi suoraan se tieto imeä?
Kyllä pihtaus on naisen valinta ja välinpitämättömyys koko seksipuolta kohtaan omassa parisuhteessaan. Ei sitä mikään automaatti kuulu kenenkään olla, eikä kukaan voi toisen toiveita lukea silmistä, ne täytyy sanoa ääneen.
Kyllä minä monta kertaa ukolle sanoin, että toivon hänen tekevän hommia kotona ja huomioivan minua edes jollain tavalla. Ukko murahteli jotain kaukosäädin kädessään eikä mitään muutosta tapahtanut. Jonkun kerran sanoin selvällä suomen kielellä että kotitöitä tekemällä sitä seksiäkin olisi varmaan useammin tarjolla. Mutta puheeni kaikuivat kuuroille korville, ei mies tästä asiasta halunnut keskustella. Mutta eipä ukko koskaan sanonut olevansa tyytymätön avioliittomme ja seksin vähyyteen. Se tuli esille vasta sitten kun uusi onni oli kuvioissa mukana.
perheemme. Jos mies on hetken heikko, ja tavanomaisia ongelmia suhteessa, jotka on mahdollisuus vielä korjata, niin ei sellasta miestä pidä mennä toisen naisen lohduttamaan, kun tietää miehen olevan naimisissa. Johan sen järkikin sanoo, että varatut pitää jättää rauhaan.
en sitten tiiä pitääkö hulluna vai unohtumattomana ihmisenä, mutta meillä on asiat hyvin. Lapsetkin tykkää kun isä ja äiti tulevat toimeen keskenään.
Nalkuttamalla ei yleensä oikein saa mitään hyvää aikaiseksi.
Jäi vääntämättä rautalangasta, että seksistä ja toiveista sen ja muun huomioinnin suhteen tulisi puhua silloin kun ei ole samalla moite menossa. Se jos mikä sulkee korvat tehokkaasti "taas tuo sama nalkutus käynnistyi"-ajatus.
Jep, ukkos toimi ihan yhtä päin persettä kun ei tuonut esille AJOISSA ja RAKENTAVASTI toiveitaan-tarpeitaan-haaveitaan. Mitä se sellainen parisuhde oikein on, ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä, vaan aina on moite tai nalkutus tai "sinä et koskaan....mikset sinä edes..." tai umpimielinen puhumattomuus menossa? Mikä parisuhde se sellainen on?
Lohduttaa saattaa se, ei se opi puhumaan seuraavankaan kanssa, ja jos se seuraava ei ole sitkeämpi saamaan sitä yhteistä ymmärrystä asioista auki HYVÄLLÄ, AJOISSA ja RAKENTAVASTI, ihan samaan se senkin kanssa päätyy.
Niin, se on sinun tarinasi. Ja entisen miehes uuden naisen tarina on;
"Tapasin ihanan miehen, joka oli asumuserossa, pian eronnut, hän kertoi. Hän näytti iloiselta ja kertoi olevansa helpottunut, kun vihdoin asiat ovat selvinneet ja elämä maistui hyvälle. Hän pyysi minua kanssaan tanssimaan ja rutisti minut hellästi itseään vasten. Hän kuiskasi korvaani että humaltuu minusta ja pyysi päästä luokseni, viereeni vain pitämään sylissään aamuun asti. En voinut vastustaa hänen suloisuuttaan, vaan vein hänet kotiini, jossa nukahdimme ihanaan läheisyyteen toistemme syliin, ja heräsimme vasta aamuauringon kurkistellessa raollaan olevien verhojen välistä.
Mies avasi silmänsä ja hymyili minulle, kertoi muistavansa läheisyyden yön ikuisesti. Niin hän myös teki. Kaunista läheisyyttä ilman mitään rumaa ja hävettävää.
Niin se kaunis rakkaustarina sai alkunsa ja jatkuu yhä, useiden vuosien jälkeen. Yhä mies hymyilee herätessään aamuauringon ensisäteisiin, ja kertoo, miten kaunista on olla lähelläni."
Ihan hyvä tollanen systeemi mutta onko miehesi sit uudessa suhteessa?jos ei ni mitäs sitten ku on ja haluaakin tavata lapsiaan omassa kodissa jossa on sitten tämä uusi kumppani myös?onko se susta oikein vai väärin?vaiks miehen ei kyllä tarvitse lupia siihen kysellä,lapset ku ei ole yksin äidin.
kellään uudella ei ole eikä koskaan tule oikeutta tavata ja puhutella lapsiamme. Jos mies ei yksin kehtaa lapsia tapaa, ei halua isä ollakkaan. Ei meillä lupia kysytäkkään, vaan mielipiteitä. Ja olen omani sanonut alusta asti, joten se pätee, eikä ongelmia ole koskaan ollut. Lapset eivät itsekkään ole koskaan halunneet isän uusia naistuttavuuksia katsella.
Mikset vain myönnä, että olet yhä niin mustasukkainen exmiehestäsi, että et kestäisi itse nähdä häntä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa hän olisi onnellinen.
Kyllä se on exmiehen omassa harkinnassa, koska joku tuttavuus on sen verran vakavammalla pohjalla, että haluaa hänet lapsilleen esitellä. Mikään laki ei määrää sitä asiaa toisin.
Mitäköhän tyrannosaurus rexina pelkää, kun ei kestä normaalia elämänjatkumista, ja sen näyttämistä myös lapsilleen? Eivät tietenkään tyrannosauruksen lapset edes uskaltaisi ilmaista haluavansa tutustua siihen elämään, jota isä nykyään elää, johon joku uusi ihminenkin kuuluu, siitähän saisi Rexinan pistoksiin, ja sitä ei kestäisi kukaan.
Lapset kyllä tietävät mielipiteesi, ja ovat sinun manipulaatiosi alla. Tapasi toimia ei ole normaali, mutta se varmasti johtuu siitä, että et yksinkertaisesti pääse yli etkä ympäri erostasi. Katkerana hamaan hautaan asti? Tyrannosaurus Rexina astelee ja maa vavahtelee, koska muutoin hän ei tunne olevansa elossa ollenkaan?
Jos suhteessa on Asiat Hyvin ja Rakkautta ja Läheisyyttä, ei mitään naruja tarvi vedellä! Silloin toista haluaa ja kaipaa ja tarvii seksiä joka päivä! Noooh, ehkä joskus Tooosi Väsyneenä voi ajatella että haluaa mieluummin nukkua;-D. Mutta siis jos aina pitää naruja vedellä eikä sitä halua kauheasti löydy, kannattaa miettiä mikä muu suhteessa mättää..jonkun toisen kanssa ne asiat voisivat olla aivan toisin:-).
Taitaa vain olla niin, että jos kokee tulleensa loukatuksi, on helpompi kestää asiat, jos voi kaikesta syyttää jota kuta muuta kuin itseään.
Eihän kukaan voi tietää mitä toisen pään sisällä liikkuu, tai mikä on hänen elämänsä sisältö, arvailla voi toki loputtomiin ja tehdä ihan omia totuuksia siitä, että onko asiat menneet tietyllä tavalla ja ovatko ne huonosti vai hyvin.
Kun nyt vaan ihmiset ymmärtäisivät, että itselle totuus ei aina ole myös toisen totuus, eikä toisen teot ole aina sitä mitä niiden haluaa/toivoo olevan. Oman elämänsä, omat tekonsa ja omat ajatuksensa kun tietää jokainen itse.
tuosta kohdasta "yksi osa-syy eroomme". Olen todella yllättynyt, että noinkin järkevään ajatteluun kykeneviä löytyy enemmänkin, täältä lukiessa kun saa vähän sellaisen kuvan, että ajatus juoksee pelkissä paakuissa osalla existä.
Mun ajatus oman exäni lähdöstä uuden matkaan on ollut, että se oli seurausta niistä syistä, jotka tuhosivat liittomme, ja toki lopullinen ja painava naula liittomme arkkuun. Mutta ei missään tapauksessa syy siihen, että meillä oli liitto täysin pielessä, eikä kunnioitettu toisiamme. Tilanteen ahdistavuus luultavasti ajoi exän hakemaan uutta alkua toisesta sylistä, ja totta puhuen, se oli mulle helpotus, koska sitten ei enää tarvinnut miettiä, miten ihmeessä oltaisiin saatu homma vielä toimimaan, sitten oli hyväksyttävä syy vihdoin erota ja lopettaa koko farssi.
on samaa mieltä ettei näytä naisiaan lapsillemme. Lapset itsekkään eivät ole koskaan halunneet heitä nähdä, ja minä olen sitä ollut alusta asti, että isä voi olla isä ja tapailla lapsiaan, kunhan ei ujuta naisia lapsiemme elämää sotkemaan. Niin viksu mies on ollut, ettei ole niitä meille tuonutkaan. Muuten lapset ovat lähes aikuisia kaikki, eivätkä vieläkään halua niitä naisia katsella, joten enpä usko että mies itsekkään sitä enää on koskaan ehdottanutkaan onneksi. Ymmärtää lasten parhaan. Ja toisaalta ei kehtaa esitellä kun lapset hylkäsi,joten häpeää omaa toimintaa.
HÄPEÄÄ OMAA TOIMINTAANSA; mitä hemmettiä, onko se hävettävää että rakentaa elämää uudestaan eron jälkeen, eikä perusta elämäänsä VAIN lapsilleen?
mitä tässä opetetaan lapsille?? onko todella näin että muut voi sanella isän onnen?
onko lapsen paras se että isä elää yksin?? eikö onnelisessa parisuhteessa elävä isä ole muuta kuin haitta lapsille?
aikuiset lapset ovat altistuneet sinun manipuloinnille, ja elävät siinä vieläkin, jos olisit heidän antanut olla isän kanssa ja tutustua isän elämään ja onneen, he olisivat luoneet oman käsityksen siitä, nyt olet luonut näistä uusista kumppaneista ja isän onnesta lapsillesi kauhuskenaarion!! kukaan lapsi ei varmasti edes osaa ajatella noin, ilman apuja!!
ihmettelen suuresti miten nämä naiset olisivat sotkeneet LASTEN elämää, sinun elämääsi ne sotkevat, kun katkera olet, katkeruudellasi olet myrkyttänyt lapsesikin!
en voi ymmärtää miten ex mieheni kumppani sotkee lapsiemme elämää, päinvastoin, lapsillamme on yksi rakastava ja välittävä ihminen lisänä elämässä, sekä onnellinen isä!
samoin meillä, mieheni exä ei todellakaan koe minua uhkana lapsilleen, eikä itselleen, päinvastoin, kiittelee kuinka mutkattomasti lasten asiat hoituu!
ja kysyn vielä miten niin tuonut teille?? etkö ole antanut isälle mahdollisuutta tavata lapsia kun luonasi? noinko katkera olet?
ja vaikka lapsesi ovat jo aikuisia, yhä jaksat iloita saavutuksestasi!! et näköjään ikinä päästä irti.
surullista.
Kaikkea sitä kuuleekin "lapsen parhaan" varjolla.
Myönnä nyt vain, että SINÄ et kestäisi, jos exmies löytäisi sellaisen onnen, ettet sinä eivätkä aikuisetkaan lapset sitä määrittelisi, onko hän omassa kotonaan (exmiehesi ja hänen) silloin kun he tulevat käymään.
Myönnä nyt vain, että kyse on sinun vaikeudestasi sietää ajatusta, että exäsi olisi jonkun muun kanssa onnellinen, kun ei kerran ollut sinunkaan kanssasi.
Minusta se on pakenemista ja vastuun pakoilua. Mulle on sama, kenen kanssa mies aikaa viettää, kunhan pitää ajanvietteet pois lastemme elämästä. Minä en koskaan ole riidellyt lapsista, juuri sen tähden, että mies itsekin on sen ymmärtänyt olematta tuomasta naisiaan meille. Siksi meillä onkin upeat lapset, kun ei ole niitä ylimääräisä sotkijoita ollut lasten elmässä. Meillä tämä on ollut paras muoto ja oikea ratkaisu. Lapsethan ovat minun ja ex miehen, miksi siihen pitäisi muita sotkea? Ei mulle tulisi mieleenkään, että tapaisin esim. ex miehen naisen lapsia? Aivanjärjetön ajatus. Niinkuin myös toisinpäin, että joku vieras nainen tapaisi mun lapsia, miksi pitäisi?? Jokainen huolehtikoon omista lapsista, ja ellei pysty, miski sitten tehdä niitä?
"mies itsekin on sen ymmärtänyt olematta tuomasta naisiaan meille"
Siis onko teillä niin pienet lapset, että isä tapaa siksi sinun luonasi heitä?
On kyllä sellaista isän mitätöintiä tuollainen mielivalta (jos siis ei edes saa tavata omia lapsiaan missä itse haluaa), että eipä ihme että halusi lähteä aikoinaan. Tuskin se tuon parempaa ennen eroakaan oli, antamasi arvostus isälle. Teillä kai tehtiin kaikki vain ja ainoastaan siten kuten sinä sanoit, tai muuten se oli VÄÄRIN. Edelleen voisi olla aiheellista miettiä persoonan häiriön mahdollisuutta, terveellä ihmisellä kun ei ole tarvetta kontrolloida ja manipuloida perhettään.
Vaan eipä se asia minulle kuulu.
hallitsemista lasten kautta tuo toimintasi!
todella alhaista lasten kustannuksella lähteä sanelemaan toisen ihmisen elämää,ja lapsia aseena käyttämällä olla toisen onnen tiellä.
kun lapset ovat aikuisia, millä nyt sanelet ex miehesi elämää?
ex miehesi kenties kaikesta huolimatta nauttii onnellisena puolisonsa kera elämästään, ja mitä sinulle jäi? onni siitä että sait sanella ex miehesi elämän mielestäsi, kun perustelet sen lapsen edulla.
ja nimenomaan, todellista toisen vanhemman aliarvioimista, tiesitkö että lapsien isällä on sama oikeus lapsiinsa kun sinulla, sinä et heitä yksin omista!! harmi että sait toimillasi käännytettyä lastenkin päät!
mieti jos omat lapsesi solmivat liiton, ja eivät olekkaan onnellisia, he todennäköisesti jatkavat onnettomassa liitossa, koska äiti on opastanut että on vain se yksi onni ja liitto, jos se ei onnistu, ei ole oikeutta onneen enään. Tätähän sinä olet toimillasi lapsille opettanut.
tiedostatko että näillä toimillasi olet saattanut tehdä karhunpalveluksen VAIN omille lapsillesi, etkä suinkaan ex miehellesi, vaikka niin kuvittelit.
että perheen voi huoletta jättää toisten vastuulle, eikä lapsia tarvitse nahdä jos ei ole aikaa! Sepäs se, mulla ei ole huolen häivää, olen yksin kaikki lapset kasvattanut lähestulkoon, kun mies häippäsi, ja lapset sen tietävät, että isä vaihtoi heidät naikkosiin. Mie itse on soppansa keittäny, ja toivon todella, että lapset ovat viisaampia, ja arvostavat tulevia perheitään ja kunnioittavat sitä, eikä hylkää, kuten heidän isä teki heille. Luulen kyllä, että kun on tuollaisesta kokemusta, miltä tuntuu kun isä hylkää, niin oman perheen parissa tuskin sitä tulee tehneeksi aikanaan. Ja sanompa vielä että vanhimmalla lapsella on jo perhe ja lapsi, joten koossa ovat ja onnellisia. Oma kokemus on vahvuus, ja hepposin perustein ei omia lapsia varmaan hylätä.
tarina itselläkin ed. avioliitossa..ja siksi "toinen nainen ei vienyt miestäni,tai eroamme aiheuttanut".
Kyllä siinä sai katsoa itseään peiliin,ja miettiä miksi ja missä kohdassa liittoa elämä alkoi olla enemmän arjen puurtamista,ja kuinka sitä unohtikaan hoitaa parisuhdettaan.
Eron jälkeen, kun siitä aikanaan toivuin, tajusin että koko avioliitto oli muuttunut enemmänkin kulissiksi..kuin rakkaus suhteeksi.
menit miehen kanssa lapsia tekemään,kun nyt suureen ääneen häntä kehtaat tällä foorumilla haukkua??
Sehän tarkoittaa siis sitä että sinähän se tyhmä olet ;)
Helpottaako tuollainen katkeruus sinun tai lastesi oloa..kun joutuvat moista isän haukkumista äidiltään kuuntelemaan?
Millaisen mallin annatkaan lapillesi kun nimität toista naista naikkoseksi?Kovin on köyhää ja sivistymätöntä kielenkäyttösi..
sellasta taitoa, että näkisin asioita vuosia kauas eteenpäin, säsätyisi monelta harmilta. Olisin jopa valinnut toisen ammatinkin, jos olisin tiennyt, että nykyinen työ, ei ole se mitä todella haluaisin tehdä. Aina voi tietysti ammatin vaihtaa ja miestäkin voi vaihtaa.
Onko sulla taito nähdä asioita eteenpäin? Jos, niin kerroppa mitä mun ei tulevaisuudessa pidä tehdä,jotta säästyisin monelta takapakilta?
naida thai-nainen, koska he osaavat niin täysin unohtaa oman etunsa, ja palvella miestä, että koskaan ei edes tule eroa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa nainen tietää arvonsa, oli ex tai uusi. Mitä tahansa ei oteta vastaan.
Kiva pikku provo, toivotaan että exmiehesi uusi onni olisi thai, niin saisit kaipaamaasi arvostusta sinäkin. Harmi että ei taida päteä thai-mieheen tämä hakemasi nöyryys, saisit sitten ihan itsellesikin oman pikku koti-palvojan.
Ai niinkö?
Parisuhde on perheen perusta, jos ei hoida parisuhdettaan, perhe hajoaa. Tuttuahan tämä on monille, ei mitään ydinfysiikkaa, vaan tavallisen elämän opettamaa asiaa.
Meidän uusi onnemme on kestänyt jo kauemmin kuin se mahalaskun suorittanut onni, josta lapsikin on todisteena. Lapsi on aina osa perhettämme ja yhteisten lastemme sisarus(puoli). Hän on aina meille tervetullut aina, ja meillä ollessaan häntä koskevat tasa-arvoisesti samat säännöt ja oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin lapsosia.
Ex-vaimo on ihan ok nainen, hyvä äiti vaikkei kumppaniksi miehelleni sopinutkaan. Hän on siinäkin mielessä erittäin viisas ihminen, että hän ei ole koskaan laukonut mitään noin typerää suustaan, kuin sinä tänne kirjoitit aloitukseesi. Hän tietää arvostuksensa äitinä ihan ilman mitään nöyristelyä, ja hän tietää myös, että vanhemmuus on asia erikseen, sillä ei enää ole mitään tekemistä kumppanuuden kanssa. Hyvin mahdumme kaikki saman kahvipöydän ääreen, vaihtamaan tärkeitä asioita lapsesta, ja exät hoitavat minun silmissä erittäin mallikelpoisesti vanhemmuutensa, varsinkin kun vertaa millaisia haavemaailmoissa tai katkeruuden syövereissä eläviä exiä tännekin kirjoittelee.
Epäkypsät exät eivät ymmärrä että, elämässä ei eletä aina omilla ehdoilla, varsinkaan jos siihen liittyy lapsia, ero ja exänsä uusperhe! Sen ymmärtää vasta sitten kun itse muodostaa uusperheen. Siksi ei kannata mollata lapsia valmiiksi omaavaa miestä rakastavaa nyksää, koska hän parhaassa tapauksessa tulee rakastamaan myös exän lapsia, joita kohtelee sen mukaan. Exät eivät myöskään ymmärrä, että exmies haluaakin sen perheen ja onnen, jossa tärkeintä on toimiva parisuhde (toimimattomaat tulokset hän on jo nähnyt) ja lapset. Kunnon mies ei anna minkään mennä uusperheensä ohi (johon siis kuuluvat uusi kumppani ja lapset, ei ex). Katkeroituneena toisen onnesta ei kannata koskaan ylistää ja alkaa kehua itseään(että olisi asetettava jalustalle), se tulee aina itseään vastaan. Hyväksymällä sen, että ei ollutkaan exälleen puolisona niin ihana ja korvaamaton, auttaa selviytymään. Kun on nöyrä jalustallaolon harhakuvien sijaan, ja ymmärtää kunnioittaa uuden perheen omaa rauhaa (johon siis aina sopimuksen mukaan myös omat lapset kuuluvat), voi saavuttaa hyvin paljon, ainakin pikkuhiljaa arvostuksen siitä kuinka fiksu ihminen ja hyvä äiti on, sitä kun ei automaattisesti anneta. Paljon on töitä tehtävä, mutta se kannattaa. ;)
Terv. Rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli, 2:n yhteisen lapsen äiti, osa-aikainen uusperheellinen.
se on niin uskomaton. Luulee kuvittelevansa että ex mies on joku palkinto josta täytyy tapella kynsin ja hampain. Ehei-toivon vain että lasten asioissa voitaisiin exän kanssa neuvotella ja sopia, mutkun sitäkään ei saa tehdä....lamput osaan vaihtaa ihan itse ja seksiseuraakin saan muualta kuin exältä (onneksi).
Voitko hiukan tarkentaa, millaisia tempauksia kuuluu tuohon että tappelee kynsin ja hampain miehestä yksinään? Olisi nimittäin kiva tietää, miten joku onnistuu yksinään tappelemaan? Miten vältät ettet joudu hänen riitelyynsä mukaan? Viisaita neuvoja olisi kiva kuulla.
viimeinkin tajusin vaihtaa puhelinnumeron salaiseksi, että loppuu ne yösoitotkin...jokaisesta exän ja hänen välisestään konfliktista minä olen kuulemma syyllinen nyksän mielestä. Siis hän on tosi mustasukkainen minusta ja jopa lapsista (lapset eivät saa heillä enää käydä, koska isältä ei sitä huomiota riitä tarpeeksi nyksälle). Olen aikani sanonut, että minä en ota miestä enää takaisin (itse pellolle laitoin mokoman luuserin), mutta lasten asiat voitas hoitaa keskenämme silti. Olen lopettanut kommunikoinnin molempiin nyt, eli salainen numero on mulla molemmille, lastenvalvojan kautta kaikki lasten asiat. Päiväkodista isä hakee lapset ja palauttaa päiväkotiin. Tämäkin sen vuoksi että nyksän kuntosali aika oli juuri lasten haun aikaan ja kun hän ei suvaitse että tapaamme edes lasten hakun aikana exän kanssa niin ettei hän voi olla mukana. Tosi lapsellista toimintaa, heikko itsetunto hällä täytyy olla.
Kyllä niitä sairaalloisen mustasukkaisia löytyy näköjään niin naisissa kuin miehissäkin. Todella kurjaa lastesi kannalta, että heidän isä sellaisen on mennyt itselleen ottamaan. :(
koko suvun haukkumisella, ja itseään ylistäen. Se on sitä epävarmuutta, katkeruutta ja pahasuopeutta. Toisille täytyy näyttää oma mahtavuutensa kovin sanoin ja teoin, jopa yliampuvin teoin ja sanoin.
Suuret on puheet mutta pientä on tulos. Se kostautuu aina itseään vastaan, kun itseään ylistää.
Pelko siitä että mies jätää, on pakko haukkua hänen läheisensä, manipuuloitava mies omaisiaan vastaan. Se on heikkoutta, kun ei uskalla ola sitä mitä on.
Salainen numero tarkoittaa myös sitä, että miehellä ja ex vaimolla on slaiset numerot, jotka on muille salainen!;) Ex mies ja ex vaimo lapsineen salaisesti soittelee, jottei miehen uusi hoito suutu...!
Minkä ihmeen takia te katkerat exät muuten olette edes tällä palstalla??jos ette siis asu uusperheessä edes,haukkumas täällä exänne uusia naisia jotka niin on tuhonnut aviliiton jne.ja paskat,minkä vitun takia yleistätte!Mun mieheni kohdalla hänen lumppu ex-vaimo meni ja petti miestäni ja halusi jopa hetkeks asumuseronkin et saa kokeilla miltä tuntuu olla toisen kanssa,minun mieheni päättikin et ottaa suoraan avioeron ja kyllä teki hyvän päätöksen,en tosin tuntenut häntä silloin vielä. Eipä tuosta kauaa ku ex-vaimo odottikin jo äpärää tälle uudelle miehelle,ois varmaan kusettanu pennun olevan mieheni,kyllä teistä existäkin löytyy niin paljon vikaa mut ette tietenkää nää sitä itessänne,ihan oksettaa katkeroituneet exät kuten mieheni ex. ja ainiin en ole mikään lapseton epäkypsä nyksä,minullakin lapsia edel.liitosta joten itsekkin EX mut mua ei vähempää vois kiinnostaa exäni elämä kyllä,sovussa erotttiin,kasvettiin vaan erilleen ja nyt hän itsekkin elää uuden naisen kanssa jne,ei ole kummallakaan hampaan kolossa mitään.huh huh
ilmaista mielipiteensä asioista. Myös siksi, että useat nyksät kyselevät apua miten ns. perhe toimii. Me yritämme neuvoa sen oikean tien, mitä pitää tehdä ja mitä ei missään nimessä saa ja voi tehdä. Puolustamme näin myös omiamme katkerilta syytöksiltä, ja oikaisemme teidän vääriä olettamuksia asioista, joista ette tiedä. Minä ainakin en voisi kuvitella että minun perhettäni haukuttaisiin syyttä ja annan palaa jos niin käy, samalla mitalla sanon takasin. Onneks kuitenkin ei ole tarvinnut puuttua, koska olen ohejistanut alusta asti mitä meillä ei saa tehdä ja toimia.
"ohjeistat"nyksiä mitä saa ja ei saa tehdä??????????????
Itse olen nyksä..mutta ydinperheessä pitkän avioliiton kokeneena en kaipaisi mieheni ex-naisseuralaisen "neuvoja"..ensinnäkin se ex-nainen on itseäni huomattavasti nuorempikin,ja elämän suhteen hyvin kokematon..mikä ihme teitä joitakin ex-naisia vaivaa kun jaksatte päivä tolkulla pohtia mitä se ex-mies tekee..ja kuinka hänen vaimonsa sitä ja tätä??Hankkikaa elämä!
Taidat fantisoida tuosta?
Totta kai se ex haluaa jyystää sitä nalkuttavaa exakkaansa salaa, kun vihdoin siitä eroon pääsi.
Onnea elämällesi, jos tuossa on sun haaveet tulevaisuudelle.
ole nyksiä, onneksi.
Pidätkö sä exääs vankina??että se olisi väärin jos hän olisikin onnellisempi jonkun toisen kanssa eikä vain sinun kanssa..silloin joskus??
Nämä katkeroituneet exät todella luulee et heidän ex-puolisot eivät voi olla onnellisia muiden ku heidän kans ja se on helvetin väärin jos löytyy ihminen johon rakastuu.perkeleen ämmät
Mitä se sinua pompottaa, jos joku typerä nyksä kokee epävarmuutta ja haukkuu jotain sukulaisia, jotka eivät edes ole sinun sukulaisiasi? Mitähän ne yliampuvat sanat ja teot ovat? Oletko oikein itse silmin nähnyt ja omin korvin kuullut? Välikäsitietoon kun ei kannata aina niin luottaa, esim. jos exanoppi ei ole tyytyväinen poikansa uuteen ratkaisuun, kukas sen parempi kotkotuskaveri kuin poikansa ex, että voi sitten vähän paisutellen kertoa, kuinka kamalan uuden naisen se on mennyt ottamaan... ylistää vaan itseään jne. jos vaikka on kertonut kysyttäessä koulutuksensa, joka sattuu olemaan sen verran korkea, että anoppikokelas tuntee alemmuutta, ellei nimeä sitä pröystäilyksi. Toki voi siis olla niinkin kuin sanot, mutta tällä esimerkillä vain tahdon hiukan valottaa sinua, että välikäden tieto on aina värittynyt sen kertojan asenteen mukaan.
Heikkoudesta sen verran. Jos joku suostuu manipuloitavaksi omaisiaan vastaan, niin se on sen manipuloitavan heikkoutta. Hänhän on omaisensa tuntenut koko ikänsä, vastuu siitä miten heihin suhtautuu on pitkän kokemuksen ja näkemyksen tulos, ja jos siihen jonkun uuden tuttavuuden plätinät vaikuttavat yhtään, se on sen ihmisen heikkoutta.
Lasten haukkuminen? Mitä suurin piirtein tarkalleen on sanonut? Oletko varma, ettet ole vain yliherkillä sen suhteen? Ja mitä merkitystä sillä on, mitä joku nyksä ajattelee sinusta? Eipä voisi hei vähempää kiinnostaa!! Miksi sillä olisi sinulle yhtään mitään merkitystä. Anna exukkos kattella ja tehdä omat johtopäätöksensä rauhassa, hänen se on soppansa, syököön itse.
kyseisestä ilmiöstä vai haluatko vain kuvitella, että kaikki uudet kumppanit haukkuvat automaattisesti exän, lapset ja vielä koko suvunkin?!
kunhan ei tuo niitä seuralaisia minun ja lastemme silmien alle.
Yksin päätät sen vai et tapaako ex-miehesi uusi kumppani teidän lapsia??on se vittu kumma et te exät tosiaan luulette et voitte määräillä ja hallita kaikkee,etteks te tajua et yksin ette sitä päätä!!!ei sen nyksän todellakaan tartte teijän silmille tullakkaa mutta mies sen päättää varmaan miten ajan kuluttaa lasten kanssa,ette te mutta sehän onkin ok sitku teillä..kuka sit huolii tollasia niin et lapsi tapaa teidän uusia miehiä!!!kusta sulla on päässä..ja ainiin mä olen myös ex mutta myös nyksä!!enpähän mä ainakaa exälle sano et meidän yhteistä lasta et nykyises eteen vie tms...mitä se mulle kuuluu miten isän kanssa aikansa viettää ja homma toimii toisinpäin myös,emme latele neuvoja ym koska ne ei kuulu enää hänelle eli exälle!!!
Ilmeisesti sinäkään et tuo miehiäsi lasten silmien eteen vaan tapaat heitä "salassa"! Toivottavasti et ole unohtanut eron jälkeen naista itsessäsi vaan annat itsellesi luvan nauttia naiseuden ilosta uuden kumppanin kanssa. Vaikka minut petettiin ja jätettiin, niin ei nainen minussa kuollut ja kyllä minä kaipaan eronneenakin miehen läheisyyttä ja kosketusta. En asu kenenkään kanssa mutta kyllä lapset ovat nykyisen suhteeni tavanneet koska se on kestänyt jo pitkään. Enkä usko, että siitä on ollut mitään haittaa lapsille.
omassa kodissaan olla kenen kanssa haluaa, silloinkin kun siellä ovat ne yhteiset lapset.
Vaikka kutsuisi naisten jalkapallon maajoukkueen sinne, se on hänen asiansa, hänen kotinsa ja hänen vallassaan.
isän naisia elämäämme, ja samaa mieltä on mieskin ollut, eikä ole meille niitä kiikuttanut. Varmaan nauru maittas, kun sellanen nähtäis! Elämämme on ollut todella upeeta, kun ei ole tarvinnut niitä ex miehen ja-isän naisia kouluttaa ja katella. Emme voisi kuvitella millasta elämämme olisi, jos siitä olisi kaiken maailman sotkijoita ollut. Olemme siltä säästyneet.
lasten eteen naisiaan kasannut. Alusta asti teimme selväksi, että yksikään nainen ei ole siellä sillon kun lapset tulee. Se aika on lasten ja isän omaa, ja niin on ollutkin. Lapsilla oli kännykkä, ja sanoin et jos joku tulee häiriköimän, niin soittakaa niin tulen hakemaan. Se aika on vain isälle ja lapsille, ei muille. Ei ole taravinnut hakea, siitä olen exälle kiitollinen.
meni hankkimaan jälkipolvea, siihen katkesi sitten oma elämä!!
kun sinun kanssasi teki lapsia, eikä halunnut kanssasi elää, ei hän saa uutta mahdollisuutta onneen, eikä lapsiin, on vain sinun lapsesi, ja heille pyhitetty aika!!!
HÄPEÄISIT!!!
Jos isukki on niin tossukka, että uskoo itekin ex-akan manipuloinnit kuin vettä vaan, niin kuin lapsetkin, niin ei siinä voikaan normaalia elämää elää, eihän sellasta tossukkaa kukaan katseliskaan.
"Varmaan nauru maittas, kun sellanen nähtäis!"
Onko sinulla ja lapsillasi tapana naureskella ventovieraita ihmisiä yleensäkin? Oletteko lasten lapsuusajan viettäneet kenties tynnyrissä istumalla, josta käsin vieraita ihmisiä ei ole voinut nähdä niin paljoa, että tietäisi miten heidän kanssaan tulee käyttäytyä?
"...kouluttaa ja katella..."
Jopa olet röyhkeän Napoleon-kuoresi alla epävarma ja särkynyt ihminen. Mistään muusta syystä kukaan ei tuollaisia kirjoittele. Ehkä kyse on sen lisäksi fiktiosta, keksitystä toiveesta totuuden sijaan, jota sitten elät tällaisella palstalla. Muussa tapauksessa olet manipuloinnissasi onnistunut olemaan sellaista luokkaa, että lienee aiheellista googlettaa persoonallisuushäiriöt. Sieltä löytyy faktaa manipuloinnin mestareista. Jos jo aikuiset lapset ja exmies ovat todellakin sinun manipulointisi alle jääneet elämään, silloin asiat eivät ole ihan normaalisti.
kunnioitus! Jos mies on sen sortin ihminen, että hylkää omat lapset jonkun olioiiden tähden, niin ei sellanen mies kunnioitusta ja arvostusta ansaitse, ei edes vaikka kuin olisi isä. Isä, ei oikeuta tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka on haitaksi lapsilleen.
Meillä arvostetaan pehrettä, ja olen opettanut lapsilleni, että kaikkea ei tarvitse sietää, ei edes omaisilta.
Jos meidän isä ei jaksanut elää meidän kanssa, niin se ei ole meidän vika. Joten meillä on ollut oikeus kieltäytyä näkemästä hänen olioitaan, eikä heitä tarvitse meidän kotiin päästää. Sama pätee jos lapset ovat vierailleeni sänsä luona, se aika on isän ja lasten, sinne ei tarvitse ulkopuolisia päästää. Meidän perheelle se on ollut alusta asti aivan selvää, mutta näyttää sitä että kaikki eivät sitä ymmärrä.
Meidän lasten elämää ei sotke kukaan ulkopuolinen ihminen, jota minä en tunne ja jota minä en hyväksy. Se on eri asia sitten, kun lapset asuvat omillaan, mutta luulen, että eipä taida isän naikkosilla olla lastenkaan kotiin asiaa. Meillä ei ole koskaan ollut kiinnostusta heitä tavata, sillä niin julmasti isä lapset jätti, että sen asian paikkaamiseen ei varmasti kovin helposti mies pysty.
Hei, eroja tapahtuu ja elämä jatkuu!
Asioitanne totta kai, miten elämäänne jatkatte, mutta ei automaattisesti ole huono asia tutustua uusiin ihmisiin, eikä expuolisoiden uusien parisuhteiden ja perheiden perustaminen. ON eri asia tietenkin, jos toisella vaihtuu kumppanit liukuhihnalla, ei sellaisia yhden yön juttuja kuulukaan kenellekään sen enempää esitellä. Mutta jos on kyse tasapainoisen uuden parisuhteen perustamisesta, jossa ei uusi ole mikään kylmä kala toisen lapsia kohtaan tyyliin "mitä sitä jonkun vieraan lapsia katselisi", kuten itse olet mieltä, niin ei se kyllä kenellekään haitallista ole, vaan tämän elämän realiteetti eron jälkeen.
Teidän perheessä?
Teidän perheennehän on hajonnut.
Miksi muuten tulet kirjoittamaan uusperheellisten palstalle, kun et kerran itse sellainen ole, eikä kirjoittamasi mukaan exälläsikään ole uusperhettä?
Mikä tarve sinun tänne on tulla kirjoittamaan, jos asiat todella noin menevät, eikö oikeampi osoite olisi eroperheen palsta? Vai koetko että olette uusperhe? Kun olette kerran eronneet, ja silti perhe mielestäsi?
Vai onko nyt niin, että kuitenkin exälläsi on uusperhe, mitä et oikein voi kestää, ja tulet tänne kirjoittamaan pikku satuja siitä, miten itse haluaisit asioiden menevän?
ihmisiin, ja tottakai mekin tutustumme, mutta eri asia on kuka tai keihin tutustuu? Meillä on paljon ystäviä ja uusiakin ihmisiä elämässä. Nyt oli kyse ex miehen uusista tuttavuuksista. Ne ovat hänen tuttavauuksia, ei meidän. Ei meidän tarvitse hänen tuttavuuksia tuntea. Pitäkööt omat kaverinsa ominaan. Ja me pidämme omat ominamme.
Jos haluaa oman elämän jonkun muun kanssa kuin meidän, niin sitten haluaa, mutta me emme halua hänen uusia meidän elämämme. Siihen ei lapsiakaan tarvitse pakottaa, eikä sellasta heiltä vaatia.
hajota, vaan joku katkera epätoivoinen kiilasi väliin. Perheemme olisikoossa ja lapsilla isä, jos mies ei olisi etsinyt olkapäätä hetken hellua. Yritti vielä senkin jälkeen palata, mutta käytettyä en huolinut. Asiat selvitetään ilman kolmansia väliinkiilajia, tai ei sitten ollenkaan.
yksin sinulle, eivät isälle, niinkö? SINÄ voit esitellä uusia tuttavuuksia ja SINÄ päätät, keihin lapsillasi on oikeus tutustua. Puolet lastesi geeneistä ovat kuitenkin peräisin isältä, eikö vain?
Et edes itse taida ymmärtää, millainen tyranni ja manipulaattori olet....
Yksin minulle? En ole niin sanonut. Kyse oli ex miehen uusista naisista,jolla ei ole tekemistä meidän kanssa. Miksi meidän pitäisi heihin tutustua?? En ymmärrä sitä. Isä on velvollinen lapsia tapaamaan, omasta halusta, mutta ellei halua sille emme voi mitään, ei pakottaa voi, mutta sovituista asioista pidetään kiinni. Voin olla vaikka mikä, mutta onneksi läheiseni ja lapseni ei niin ajattele.
Eli sinä voit esitellä uudet tuttavuutesi, myös miehet, lapsille mutta miehesi ei voi. Olenko ymmärtänyt oikein? Olen kysynyt sinulta monta kertaa noista miehistä mutta et ole vastannut. Eli kerropa nyt, että onko sinulla ollut miesystäviä eron jälkeen vai elätkö elämääsi pelkästään ex-miestäsi ajatellen.
Isää ei voi todellakaan pakottaa lapsiaan tapaamaan, sen tiedän omasta kokemuksesta. Pikkuhiljaa sen olen oppinut hyväksymään vaikka lasten takia se pahalta tuntuukin. Lapset kaipaavat isää ja haluaisivat viettää aikaa huomattavasti enemmän isän seurassa mutta kun isällä ei ole aikaa lapsille. Nyt mennäänkin tapaamisissa täysin isän ehdoilla ja minä tyydyn siihen. Hyvä, että edes joskus tapaa lapsiaan ja joskus jopa ottaa heidät yöksi luokseen.
No sieltähän se totuus tuli VIHDOIN.
Et hyväksy että perheenne on hajonnut, etkä hyväksy että sen olisi voinut koota uudelleen. Sinähän se karhunpalveluksen teit lapsillesi, jos et ollut valmis antamaan anteeksi, käymään terapiassa ja yrittämään uudelleen SEN SIJAAN että kuitenkin olet kaikki nämä vuodet roikkunut katkerana exässäsi kiinni, pääsemättä eteen- tai taaksepäin.
Mitäs luulet, paljonko tasapainoisemman arjen olisit lapsillesi tarjonnut, jos olisit huolinut miehen takaisin, olisitte käsitelleet asian terapiassa ja olisitte asuneet saman katon alla loppuelämänne, ja isä olisi ollut joka päivä lastensa arjessa läsnä? Verrattuna siihen, että sinä et kuitenkaan pysty hänestä irrottamaan, katkeruudessasi yhä tapahtuneesta (joka tietysti katkeruutta saakin aiheuttaa, kunhan ei loputtomiin) sinä määrittelet hänen tulemisensa luoksesi lapsia tapaamaan, sinä määrittelet sen olevan sitä, että hän ikävöisi ja kaipaisi sinua, sinä olet sitä mieltä, että se olisi vain oikein exmiehellesi, sinä olet kylmäsydäminen ja anteeksiantamaton katkera ihminen, joka nautit ajatuksesta, että kostat uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.....
Olisikohan ollut parempi antaa anteeksi ja yrittää oikeasti vain alusta uudelleen?
Voi sua Lissu. Miten sä nyt näin reuhaannuit? Olikin vähän aikaa hiljaista ja me jo luultiin, että sun mielenterveytesi olisi vihdoin suoristunut. Mutta ei. Vinossa se on edelleen.
Eihän se uusi ihastus katkera ja epätoivoinen ollut, eikä edes kiilannut. Mies itse hänet tansseista iski ja teki uutterasti lemmentöitä, joista siihen asti oli vain uneksinut sinulta salaa.
Ainoa, joka on katkera ja ilmeisen epätoivoinen, olet sinä. Se on hämmästyttävän viihdyttävää. Lieneekö syy monotonisessa toistossa, Rexina?
...pesästään?
Taas suruhuntusi nään, se viisi vuotta sitten sai hengittää...
Miten sitten vielä vaikutat exmiehesi elämään, et pysty kiristämään häntä luoksesi tapaamaan lapsiakaan, kun he eivät enää itsekään asu siellä?
Mitä jää käteen? Loputon katkeruus ja sen palkintona yksinäisyys? Loppuelämää on vielä paljon jäljellä. Kannattaisiko vihdoin tehdä jotain katkeruudelle, joka syövyttää sinusta inhimillisyyden pois? Oma on elämäsi, mutta oletko tosissasi, tuoko on se tapa miten haluat vanhuutesikin viettää?
"Asiat selvitetään ilman kolmansia väliinkiilajia, tai ei sitten ollenkaan."
Mieshän se sinne väliin kiilasi, sen hellun väliin.
Sanohan ihan rehellisesti jos pystyt, olisiko teidän ollut mahdollistaa selvittää koskaan välejänne tuon paremmin, yhähän ne ovat selvittämättä, koska olet sitonut hänet itseesi monopoloimalla lapset omaksi omaisuudeksesi?
Eikö nyt ole niin, että asumuserostanne olisitte jatkaneet vain ja ainoastaan yhdessä, jos mies olisi ryöminyt pyytämään sinulta anteeksi, että oli sanonut niin ikävältä tuntuvia totuuksia suhteestanne ja kehdannut muodostaa mielipiteen, joka poikkesi omastasi, ja aiheutti siksi välirikon koko suhteeseenne. Väitätkö ihan oikeasti, että olisitte voineet keskustella ja tehdä YHTEISIÄ myönnytyksiä KUMPIKIN, jotta teistä KUMPIKIN olisi ollut suhteessanne onnellinen? Vaikutat sellaiselta ihmiseltä, jolle ei käy mikään muu kuin oma tapa ja oma napa, ja jos se ei toiselle sovi tai hän toimii vastoin sitä, se on ikuista mullittelua kunnes toinen tekisi sovinnon sinun ehdoillasi. Ikuisesta mullittelusta hyvänä esimerkkinä se, että nautit ajatuksesta, josko mies yhä pitäisi sinua tärkeimpänä ja jollain helvetin jalustalla, ja sinä vain kerta toisensa jälkeen torjuisit hänet, ja hykertelisit siitä, että saisitkohan edes hiukan sitä loukkausta palautettua, minkä hän aikoinaan sinulle teki.
Sinä et ole ihan terve ihminen, mutta se on tietysti vain minun mielipiteeni.
että minkä ikäiseltä lapselta sinä kysyit,ja kuka päätti ja mitä??
Aikuisten seurustelusuhteet eivät ole asioita joita pienelle lapselle puhutaan..eikä lasta voi sellaista asiaa pakottaa päättämään.
Lapsi on lojaali vanhempaansa kohtaan..ja jos aikuinen on fiksu kasvattaja lapsi on lojaali molempia vanhempiansa kohtaan!
Juttu tais mennä siten että sinä halusit siten..ja päätit lasten puolesta.Mietippäs kun lapset kasvavat isommiksi heille muodostuu oma käsitys sinun manipuloinnistasi..ja miten asiat oikeasti menivätkään.Ymmärtävät että vaikka oletkin heidän äitinsä..olet parisuhteeseen täydellisesti kykenemätön.
jotka jollain tavoin koskee heitäkin. Ja se että isä lapsensa hylkäsi, kosketti lapsia todella paljon. Yritin aikani saada isän tajuamaan lastensa olemassa olon ja yhteisen ajan tärkeyden, mutta se ei mennyt hänen kaaliin, muut asiat oli tärkeempiä, jotenlopetin. Mun asia ei ole kinuta yhteistä aikaa, jos mies itse sitä ei halua. Sen jopa lapsetkin ymmärsi, että ovat pelkkä pakko isälle. Lasten ei tarvitse hyväksyä isän ratkaisuja.
Se mitä ja kuka päätti, oli et mies hylkäsi ja päätti, ettei kuulu enää perheeseemmee, ja me päätimme, ettei naikkoset tapaa ja tule meille näyttäytymyään ja sotkemaan elämäämme. Meistä ihan reilua, ja kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu.
vuoksi ajatellut, että niitä vaikeita exiä ja eronneita miehiä, joille nämä asiat vaikeita, kun ei ole alunperinkään osattu ajatella, että ehkä sinne sydämeen mahtuukin sekä parisuhde että lapset. Kun avioliitossa ainoa asia, johon keskitytään, on lapset niin erohan siinä tulee.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että lapset tärkeintä. Mutta niin on myös puolisokin. Ja näitä kahta asiaa ei normisuhteessa edes tarvitse asettaa vastakkain, aikuiset ja lapset ovat täysin eri asia. Kyllä täällä tärkeintä on koko konkkaronkka; mies, minä ja kaikki lapset - oli sitten entisestä suhteesta tai yhteisiä.
kuinka ees viitsit moista aloitusta..puhut asiasta joka ei ole mitenkään sidoksissa siihen onko kyseessä entinen/nykyinen/tai jo edesmennyt kumppani!
Ihmisiä on niin erilaisia...kaikki entiset/tai nykyiset puolisot eivät ole kuvailemasi kaltaisia..kuten kaikki isätkään eivät ole "huonoja/tai piittaamattomia"omia lapsiaan kohtaan.
Kunnioitus ei ole automaatio,se on aina ansaittava..ja millähän perusteella se miehen entinen kumppani(kenties jopa 10 vuoden takaa)olisi sitten
niin arvokas ja pyhä ihminen että häntä tarvitsisi erikseen "huomioida"/tai jopa kunnioittaa??
Sanoisinpa näin että entiset puolisot(yleisemmin se on naispuolinen,koska miehiä ei moiset asiat jaksa kiinnostaa)..terrorisoivat entisen miehen uutta perhettä,ja puuttuvat "lasten hyvinvoinnin varjolla"jos mihinkin..nuo entiset naiset eivät vain sitä tosiasiaa hyväksy että entinen mies on viimeinkin onnellinen!
exästä!! kun näitä lukee, varsinkin ex naisten kirjoittamana, niin karvat nousee pystyyn!!
onneksi mun miehen exä ymmärtää että he ovat eronneet TOISISTAAN, ei lapsista, ja kunniottavat toistensa elämää ja onnea, ja ovat tyytyväisiä kun lapsilla on tasapianoinen elämä kummassakin kodissa, sekä välittävät aikuiset.
Minun mieheni exä on myös sanonut että on helpottunut kun teitää että mies viettää normaalia perhe-elämää ja on onnellisesti avioliitossa, jotta tietää että lapsillakin on turvallinen ympäristö.
meillä onneksi lasten vuoksi mahdutaan samaan pöytään,tilaisuuksiin, ja jopa samaan autoon, niin exät kun nyksätkin!!
en voi ymmärtää kuinka katkeroitunut täytyy ihmisen mielen olla, jos tosissaan voi iloita siitä ettei mies "tuo uusia hänen ja lapsien silmien alle", tai kuinka miehelle ei suoda onnea, kun ei ex pystynyt onnelista liittoa elämään miehen kanssa.
juu elämä jatkuu!!
lapsensa olemisesta, tekemisestä ym asioista, jos on alaikäinen. Ja jos asuu äitinsä kanssa. On turha kuvitella, että äitiä syrjäyttää mikään. Vaikka lapsi vierailisi isän luona, on äiti kuitenkin se jonka kanssa isä keskustelee ja päättää asiat, ei hänen naisystävänsä.
Äitiä kuunnellaan, äidiltä kysytään ja äidin kanssa hoidetaan, oli asia mikä tahansa.
Minusta on julmaa, jos joku isän naisystävä tulee ja hoilaa-säilää-säheltää omin päin toisten lasten asioita, eikä tiedä yhtään mitään. Ei kellään ole lupa sotkea toisten perheen asioita millään muotoa.
Jos äidin luona on opittu tietty tapa tehdä jotain, se pätee myös isän luona. Ei siihen ole isän tyttöystävillä sanomista, säätäköön omien lasten asoita niin paljon kuin lystää, ei miehen ex vaimokaan tule säätämään hänen lastensa asioita. Ei varmaan tulisi mieleenkään, sen verran ex vaimoilla on järkeä päässä, ja sen pitäsi olla itsestään selvää.
Kaltaisiasi sitoutumiskammoisia ei kannata hyysätä eron jälkeen. Se on hukkaan heitettyä aikaa. Etkö voisi elää omaa elämääsi?