Avopari on ollut yhdessä XX-aikaa, toinen kuolee. Perunkirjoituksessa vainaja on tehnyt testamentin: a) asumisoikeus sen hetkiseen yhteiseen asuntoon, b) tietyistä Z- omaisuudesta omistusoikeus leskelle c) yhtisen asunnon myytäessä laski saa osuuden kauppahinnasta.
Perunkirjoituksessa ei vainajan muut perijät (sisko/veli, kun avoparilla ei ollut jälkeläisiä) eivät moittineet tehtyä testamenttia.
Joten käsittääkseni:
a) avoleski katsotaan kuolinpesän osakkaaksi ???
B) on sanavaltainen asuntoa/testamentissa määrätyssä omaisuudessa, on pesän osakkaana täysivaltainen päätettäsessä ao. asiosta, vai voivatko muut osakkaat "määräillä" avoleskeä ? ??
C) Avoleskellä oikeus vaatia pesän jakoa ? ??
Lähinnä kyseessä on avolesken oikeiksista, jota käsittääkseni, pesän "verisukulaiset" rajoittaa/ohjata haluamansa lopputuloksen aikaansaamiseksi-
Perunkirjoituksessa ei vainajan muut perijät (sisko/veli, kun avoparilla ei ollut jälkeläisiä) eivät moittineet tehtyä testamenttia.
Joten käsittääkseni:
a) avoleski katsotaan kuolinpesän osakkaaksi ???
B) on sanavaltainen asuntoa/testamentissa määrätyssä omaisuudessa, on pesän osakkaana täysivaltainen päätettäsessä ao. asiosta, vai voivatko muut osakkaat "määräillä" avoleskeä ? ??
C) Avoleskellä oikeus vaatia pesän jakoa ? ??
Lähinnä kyseessä on avolesken oikeiksista, jota käsittääkseni, pesän "verisukulaiset" rajoittaa/ohjata haluamansa lopputuloksen aikaansaamiseksi-
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhdessäolon ajalla ei ole mitään merkitystä.
Testementteja kannattaa suunnitella sen mukaan, että kumpi tahansa voi kuolla ensin.
Jos kummallakaan ei ole lapsia, he voivat määräta omaisuudestaan miten haluavat.
a) asumisoikeus senhetkiseen yhteiseen asuntoon. Asunto lienee yhteisessä omistuksessa? Pitää sitten vainajan testamentata oma osuutensa asunnosta jollekulle ja jättää avoleskelle asumisoikeus.
b) jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, hän voi testamentata avoleskelle mitä haluaa. Omaisuus on syytä määritellä tarkasti.
c) jos asunto on ollut yhteinen eli molemmat ovat olleet omsitajina, avoleski saa tietysti oman osuutensa kauppahinnasta ilman testamenttiakin. Jos omistus on ollut 50/50, leski saa 50 % kauppahinnasta eikä yhtään enempää, kun se loppu asunto ei ole ollut hänen.
a) avoleski ei ole kuolinpesän osakas, jos hän ei ole yleistestamantin saaja. Jos hän on yleistestamantin saaja, niin sitten hän on.
b) omaisuuden käytöstä/myynnistä tms päättävät sen omaisuuden omistajat. Avoleski ei ole oikea leski joten hänellä ei esim ole lesken hallintaoikeuksia.
c) kukan tahansa pesän osakas voi vaatia pesän jakoa ja se tapahtuu.
Avoleskelle on vainaja viimeisenä tahtonaan/testamentilla; asumisoikeuden ja asunnon myytäessä, xx-prosenttia myyntihinnasta. Ja avoleski oli mukana perunkirjoituksissa, joten hän ollee pesän osakas (viimeinen tahto/ testamentti) ? ? ?
Ja vainajan perineet sisarrukset eivät moittineet tahi mitenkään olleet vastahankaan perunkirjoituksissa vainajan tahtoa/testamenttia, joten heillä "ei ole mahdollista" ohittaa avoleskeä ? ? ? Vai onko ? ? ? ?
Siis kaikki pesän osakkaat ( myös avoleski) ovat oikeutettuja näkemään kaikki asiakirjat, mitä kuuluu pesään ? ? ?
Kirjoittaisit kokonaisia lauseita. Nyt vainajan viimeisen tahdon hahmottaminen on hiukan hankalaa, kun testamentin sisätö esitetään räppäämällä.
Niin oliko avoleski myös "yhteisen" asunnon omistaja vai tarkoittaako "yhteinen" sitä, että siinä on asuttu yhdessä?
Jos avoleski saa vain asumisoikeusen ja osan asunnosta testamentilla eikä mitään muuta (oliko muuta omaisuutta), niin hän ei ole yleistestamantin saaja eikä kuolinpesän osakas.
Avoleski saattaa olla mukana perunkirjoitustilasuudessa esim. pesän ilmoittajana, mutta se ei tee hänestä pesän osakasta.
Mistä ohittamisesta puhut?