Hei kaikki helteestä kärsivät!
Mieleeni tuli pari konstia, joita soveltaen voisi ehkä rakennella paikallisjäähdytyksen esimerkiksi yhden huoneen jäähdyttämiseen. En ole kumpaakaan itse kokeillut, siksi varoituksen sana - nämä ovat vain idea-asteella.
Vesijohtoverkoston vesi on yleensä reilusti alle 10-asteista, oman tuorevesikaivon sitäkin viileämpää. Jos asentaisi sähköpuhaltimella varustetun auton jäähdyttimen esimerkiksi katonrajaan (jonne lämmin ilma nousee) ja ajaisi sen läpi vesijohtovettä, pitäisi puhaltimen siirtämän ilman jäähdyttää huoneilmaa. Auton jäähdyttimen puhallin pyörii aika kyytiä, joten jonkinlainen nopeudensäätö - yksinkertaisimmillaan tehokas massavastus esimerkiksi lämmityslaitteen puhaltimesta - olisi paikallaan. Tällä jäähdytyksellä on kuitenkin hintansa. Sopiva vedenvirtausmäärä pitäisi etsiä kokeilemalla; arvelisin, että esimerkiksi 15 litraa minuutissa voisi jo auttaa ensialkuun. Silloin läpi virtaisi 900 litraa tunnissa, eli käyttökustannukset olisivat jotain 2,5 euron luokkaa tunnilta. Tunnin-parin jäähdytys varmasti riittäisi esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen. Järjestelmän pitäisi myös kuivattaa ilmaa, koska huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy sitä kylmemmän "jäähdytyspatterin" pinnoille. Jos käytettävissä on oma kaivo, voi tietenkin kaivoon viedä sekä imu- että poistoputken (kunhan itse jäähdytin on ensin kunnolla puhdistettu ja huuhdeltu!); tällöin vedenkierron voisi toteuttaa omalla, erillisellä pumpullaan.
Toinen miettimäni konsti on vanhasta (kaappi)pakastimesta sovellettu. Jos pakastimen sijoittaisi esimerkiksi parvekkeen oven suuhun niin, että lauhdutinritilä olisi ulkopuolella ja oviaukon muu pinta-ala olisi peitetty, voisi pakastimen läpi painaa ilmaa esimerkiksi pöytätuulettimella. Näin pakastimen jäähdyttämä ilma leviää sisätiloihin.
Paras ratkaisu on tietenkin investoida (asunnon koon ja rakenteen mukaan) paikallisjäähdyttimeen, ilmanvaihtolaitteiston yhteyteen rakennettuun jäähdytyslaitteeseen tai jäähdyttimenä toimivaan lämpöpumppuun.
Itse rakentelin kerran yhteen talooni keskusjäähdytyksen, jonka jäähdytysteho oli 15 kW. Teknisessä tilassa oleva kompressori-puhallinyksikkö työnsi kylmää ilmaa talon poikki kulkevaan pääkanavaan, josta sitten asensin haarat tärkeimpiin huonetiloihin. Laite jäähdytti 30-asteisen sisäilman 22 asteeseen puolessa tunnissa, ja se tuntui näin kuuma-arasta ihmisestä suorastaan taivaalliselta. Nykyinen asuinpaikkani on isossa, puiden varjostamassa betonihallissa, jossa asuinkerroksen yläpuolella on erillinen vintti. Asunto on hämmästyttävän viileä jopa ilman jäähdytystä.
Joka tapauksessa näitä helteitä on sitten puolen vuoden päästä mukava muistella, kun kaikki on jäässä, mikään ei lähde käyntiin, kaikki halkeaa käsiin ja ulos ei voi mennä hetkeksikään ilman turkishaalareita...
Hyvää kesänjatkoa kaikille!
Mieleeni tuli pari konstia, joita soveltaen voisi ehkä rakennella paikallisjäähdytyksen esimerkiksi yhden huoneen jäähdyttämiseen. En ole kumpaakaan itse kokeillut, siksi varoituksen sana - nämä ovat vain idea-asteella.
Vesijohtoverkoston vesi on yleensä reilusti alle 10-asteista, oman tuorevesikaivon sitäkin viileämpää. Jos asentaisi sähköpuhaltimella varustetun auton jäähdyttimen esimerkiksi katonrajaan (jonne lämmin ilma nousee) ja ajaisi sen läpi vesijohtovettä, pitäisi puhaltimen siirtämän ilman jäähdyttää huoneilmaa. Auton jäähdyttimen puhallin pyörii aika kyytiä, joten jonkinlainen nopeudensäätö - yksinkertaisimmillaan tehokas massavastus esimerkiksi lämmityslaitteen puhaltimesta - olisi paikallaan. Tällä jäähdytyksellä on kuitenkin hintansa. Sopiva vedenvirtausmäärä pitäisi etsiä kokeilemalla; arvelisin, että esimerkiksi 15 litraa minuutissa voisi jo auttaa ensialkuun. Silloin läpi virtaisi 900 litraa tunnissa, eli käyttökustannukset olisivat jotain 2,5 euron luokkaa tunnilta. Tunnin-parin jäähdytys varmasti riittäisi esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen. Järjestelmän pitäisi myös kuivattaa ilmaa, koska huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy sitä kylmemmän "jäähdytyspatterin" pinnoille. Jos käytettävissä on oma kaivo, voi tietenkin kaivoon viedä sekä imu- että poistoputken (kunhan itse jäähdytin on ensin kunnolla puhdistettu ja huuhdeltu!); tällöin vedenkierron voisi toteuttaa omalla, erillisellä pumpullaan.
Toinen miettimäni konsti on vanhasta (kaappi)pakastimesta sovellettu. Jos pakastimen sijoittaisi esimerkiksi parvekkeen oven suuhun niin, että lauhdutinritilä olisi ulkopuolella ja oviaukon muu pinta-ala olisi peitetty, voisi pakastimen läpi painaa ilmaa esimerkiksi pöytätuulettimella. Näin pakastimen jäähdyttämä ilma leviää sisätiloihin.
Paras ratkaisu on tietenkin investoida (asunnon koon ja rakenteen mukaan) paikallisjäähdyttimeen, ilmanvaihtolaitteiston yhteyteen rakennettuun jäähdytyslaitteeseen tai jäähdyttimenä toimivaan lämpöpumppuun.
Itse rakentelin kerran yhteen talooni keskusjäähdytyksen, jonka jäähdytysteho oli 15 kW. Teknisessä tilassa oleva kompressori-puhallinyksikkö työnsi kylmää ilmaa talon poikki kulkevaan pääkanavaan, josta sitten asensin haarat tärkeimpiin huonetiloihin. Laite jäähdytti 30-asteisen sisäilman 22 asteeseen puolessa tunnissa, ja se tuntui näin kuuma-arasta ihmisestä suorastaan taivaalliselta. Nykyinen asuinpaikkani on isossa, puiden varjostamassa betonihallissa, jossa asuinkerroksen yläpuolella on erillinen vintti. Asunto on hämmästyttävän viileä jopa ilman jäähdytystä.
Joka tapauksessa näitä helteitä on sitten puolen vuoden päästä mukava muistella, kun kaikki on jäässä, mikään ei lähde käyntiin, kaikki halkeaa käsiin ja ulos ei voi mennä hetkeksikään ilman turkishaalareita...
Hyvää kesänjatkoa kaikille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taloihin tulisi rakentaa isommat räystäät. Aurinko ei pääse paistamaan seiniin ja lämmittämään niitä. Talossa on helteilläkin miellyttävän viileää kunhan pitää ovet ja ikkunat kiinni päiväsaikaan. Tämä on tositarina ja perustuu kokemukseen. Markiisit ikkunoiden edessä auttaa hieman. Myös verhot kannattaa pitää ikkunoiden edessä ettei aurinko pääse paistamaan sisälle ja lämmittämään.
Olen todennut saman, päivällä on aina kaikki oovet ja ikkunat kiinni, sekä verhot ikkunoissa. Ja kämppä pysyy mukavan viileänä.
monessa talossa on vielä kaivo, joten sieltä vesi vanhaan jäähdyttimeen ja takaisin. Onnistuu helposti.
Itse värkkäsin moisen systeemin opiskelijaboksiini. Laitoin jäähdyttimen pesuhuoneeseen, suihkun letku alavesi liitäntään jä virtaa otin akkulaturista (6v/12v). Yllätyin laitoksen tehottomuudesta. Ilmamäärä täytyy olla aika mittava jos haluaa jäähdyttää tehokkaasti. Ulospuhallusilma oli n.17C. Pullonkaulana näyttäisi olevan lämmön siirtyminen ilmasta veteen, sillä vesi ei montaa astetta "sormituntumalla" jäähtynyt.
Tuo mainitsevasi vesivirta on turhan suuri ja vettä menee paljon hukkaan, kun se ei kuitenkaan ehdi lämmetä kunnolla. Normaali hanan mitoitusvirtaama on 0,2l/s=12l/min, eli hana saa olla täysin auki eikä virtaus välttämättä silloinkaan riitä.
Niin, ja tuosta jääkaappihommasta. Jääkaapin kylmäteho on kyllä sen verta mitätön ettei sillä vaatehuonetta suurempaa tilaa jäähdytä. En muista tehoja, mutta kannattanee katsoa laitteen tiedoista jäähdytysteho ennen asentelua
Kun on tavallinen tuloilmakoje, niin tuossa voisi olla ideaa. Tulokanavaan vain suuripintainen kunnollinen kenno, jollaisia ovat kyllä autojen jäähdyttimet ja jostain vilpoista vettä siihen. Jos on glykolia piireissä, niin voi olla talvet luonnollisella kierrolla ja putkea maassa. Noinhan tulee talvella esilämmitystä kovilla pakkasilla.
on merkittävästi riippuvainen auringon säteilyenergiasta. Keski-Suomessa säteilyn voimakkuus on tällä hetkellä parhaimmillaan 700 W/m2 (ks. esim http://itkeskus.pspt.fi/weather/graph/index_d.html )
Täten kaikki passiivinen säteilyn torjunta on kovin hyödyllistä. Mikäli säteilyä ei torjuta, ei ole järkevää yrittää pelkästään poistaa ylilämpöä.
Esitetyistä esimerkeistä
- pakastimen voi hylätä heti, teho on mitätön tarpeeseen nähden.
- Kaivoversion ongelmana on se, että aika äkkiä kaivon vesi alkaa lämmitä seurauksena hygieniaongelmat ja tehon tippuminen.
- jäähdyttimen kennosto ei sovellu ilman jäähdytystarkoitukseen. Syynä on se, että kennoston rivisyys eli putkirivien lukumäärä ilmavirran suunnassa on vain kaksi, kun ilmastoinnissa normaalisti vastaavissa on rivisyy s 6-10. Kylmä neste kulkee ilmavirtaan nähden vastavirtaan joten ilma kohtaa aina entistä kylmemmän lamellipinnan. Normaali nesteen lämpötila on n 7 C josta se nousee 12-13 C:een.
Jos on intoa laittaa toimiva kennosto ja on kylmää nestettä tarjolla, kannattaa ottaa yhteyttä lvi-alan liikkeisiin, sopiva kennosto maksaa räätälöitynä ehkä 400-600 euroo.
Lisäksi toteaisin, että kotikäytössä jäähdytykselle ei voi laskea kannattavuutta, sehän on vain mukavuutta, joka varsinkin helteellä tuntuu edulliselta ...
Kokeilussa oli liitäntä kaivosta lattialämpöön. Toimi, mutta melko pian kaivon vesi lämpeni.
Tämä aloitus oli jos mikä oli todella aika nostaa !!
Kas kun et ole kuullut laitteesta ilmalämpöpumppu.