En tiedä,oletko kuningas,
vai prinssikö - kenties?
Vai oletko haltija Hyvän Maan,
sinä suloinen pikkumies?
Sinä synnyit aamuna kesäisen kuun;
sait lahjalsi lämmön
ja vehreän puun.
Sait auringon, linnut ,
siniset veet
ja valkeat yöt tuoksuineen.
Sinun naurusi helisee kirkkaana,
se kuplii, se pulppuaa.
Sinä oven olet aukaissut
ilon, hymyn maailmaan.
Olet valon lapsi
ja valoas jaat,
olet uusi luku mun maailmaan.
Mä tänään ymmärrän selkeimmin sen;
pieni suurin on joukossa ihmisten.
vai prinssikö - kenties?
Vai oletko haltija Hyvän Maan,
sinä suloinen pikkumies?
Sinä synnyit aamuna kesäisen kuun;
sait lahjalsi lämmön
ja vehreän puun.
Sait auringon, linnut ,
siniset veet
ja valkeat yöt tuoksuineen.
Sinun naurusi helisee kirkkaana,
se kuplii, se pulppuaa.
Sinä oven olet aukaissut
ilon, hymyn maailmaan.
Olet valon lapsi
ja valoas jaat,
olet uusi luku mun maailmaan.
Mä tänään ymmärrän selkeimmin sen;
pieni suurin on joukossa ihmisten.
Vastaukset 7
Vanhimmat
prinssessoja maan
valon lapsia
KAIKKI
olemaan!
Kaunis valon lapsi oot!
Kiitti kaunis
´prinsessa´ Annanen
..runostasi ,onija.
Vastaan siihen vielä pienellä säkeellä:
Katso lapsen silmiin,
sen valon siellä näät,
sen valon,
jonka itse menetin
kun kerran eksyin
elon mutkiin, myrskyihin.
Tuo valo on
kuin luomakunnan
aamu ensimmäinen,
puhdas,raikas,
vain hyvään luottaen.
Tiedän
Lapsi..
Mikä ihanuus..
..Valo
Kiitos Anna...
Mukava saada sinut taas tälle palstalle. Ja kuten olen olen joskus ennenkin sanonut, lapsirunot osaltaan rikastuttavat palstan sisältöä. Itseltäni on syntynyt korkeintaan runoja lapsille.
Hei tee. Kiitos huomiosta. Olen itse niin lapsenmielinen, että lapsirunojen kirjoittaminen tuntuu tutulta. Ehkä omalta osaltaan siihen vaikuttaa myös 8kk ikäinen poikavauva, jonka mummi saan nyt olla. Hän on muusani. Hän on uusi luku elämässäni.
Runoilemisiin :Anna
Muusasi on synnyttänyt Sinussa jälleen mitä kau-
neimman runon.
Mitallinen herkkyys ja luonnon elementit ovat
yhtä nautinnollista luettavaa kuin aina ennenkin.
Kiitos lukunautinnosta ja aurinkoisia kevätpäiviä
Sinulle,
t. linda
Kiitos huomiostasi, lindalinda.
On verratonta seurata pienen lapsen kehitystä;äsken kapalossa nukkuva/huutava vauva.Nyt jo maailmaa valloittava , konttaava pieni poika.
Kaikkea tätä seuratessa konkretisoituu -ilon keskellä- elämän lyhyys. Toki myös lapsuuden arvo, sen ohikiitävät hetket.
Joskus syntyy runojakin....harvemmin nykyisin.
Käyn silloin tällöin lukemassa rakkausrunosivustoakin. Olen vain saamaton kiittämään niitä, vaikka sieltä löytyy todella hienoa tekstiä. Olet lahjakas kirjoittaja, sen olen usein todennut.