Mietin monta kertaa että kun aina välillä Nordean asiakkailta kalastellaan tietoja, esim. sähköpostilla niin miten ihmeessä joku kalastelija voi tietää kenelle kohdistaa sähköpostinsa, siis eihän kai kukaan ole niin hullu että laittaa julkisesti nettiin että "hei, olen Nordean asiakas ja minun sähköpostiosoitteeni on minä[email protected]".
Eli miten noihin pitäisi suhtautua, miten noita voi välttää? Onko linuxilla verkkopankissa asioiminen ainut järkevä keino välttää joutumasta paha-aikeisen tyypin uhriksi?
Vai onko se tuholaisohjelma sittenkin Nordean palvelimissa ja sitä kautta etsii tietokannasta osoitteita vai tunkeeko joku kräkkeri väliin kun ollaan verkkopankissa?
Joku asioista perillä oleva voisi kertoa miten ylipäätään välttää noita kalasteluja ja tietojen onkimisviestejä.
Toki sen tajuan ettei pankki ikinä kysele sähköpostitse kenenkään tietoja eikä muutenkaan lähettele sähköpostitse mitään asiakkailleen vaan keskustelut asiakkaan ja pankin välillä käydään vain suojatulla verkkopankin sivuilla. Tiedän myös sen ettei pidä mennä antamaan tietojaan jos joku niitä sähköpostilla kyselee, koska kyselijä ei 120% varmasti ole pankki vaan joku joka tekeytyy pankiksi.
Mutta mitä muuta voi tavis tehdä suojautuakseen?
Eli miten noihin pitäisi suhtautua, miten noita voi välttää? Onko linuxilla verkkopankissa asioiminen ainut järkevä keino välttää joutumasta paha-aikeisen tyypin uhriksi?
Vai onko se tuholaisohjelma sittenkin Nordean palvelimissa ja sitä kautta etsii tietokannasta osoitteita vai tunkeeko joku kräkkeri väliin kun ollaan verkkopankissa?
Joku asioista perillä oleva voisi kertoa miten ylipäätään välttää noita kalasteluja ja tietojen onkimisviestejä.
Toki sen tajuan ettei pankki ikinä kysele sähköpostitse kenenkään tietoja eikä muutenkaan lähettele sähköpostitse mitään asiakkailleen vaan keskustelut asiakkaan ja pankin välillä käydään vain suojatulla verkkopankin sivuilla. Tiedän myös sen ettei pidä mennä antamaan tietojaan jos joku niitä sähköpostilla kyselee, koska kyselijä ei 120% varmasti ole pankki vaan joku joka tekeytyy pankiksi.
Mutta mitä muuta voi tavis tehdä suojautuakseen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Roskapostin ideana on lähettää postia miljoonittain koska se ei maksa mitään. Aina joskus tärppää.
Roskapostin kanssa pärjää kunhan antaa roskapostisuodattimen hoitaa työnsä ja läpi tulleista ei välitä. Sinänsä roskapostitus jatkuu niin kauan kuin ihmisillä on pakonomainen halu tulla huijatuksi. Pikaista loppua ei siis näy.
Nettipankkia ei voi saada täysin turvalliseksi niin kauan kuin vakoiluohjelmien saaminen koneelle on yhtä helppoa kuin nykyään. Siirtyminen Linuxiin tai rompulta/tikulta käynnistyvä käyttöjärjestelmä olisi tietysti yhdenlainen ratkaisu.
Valitettavasti vain suurimman osan nykyisistä tietokoneen käyttäjistä saisi ennemmin ampua kuin luopuisivat Windowsista. Koneen boottaaminen pankkiyhteyttä varten lienee yhtä vastenmielistä.
siis toisinsanoen hakuammunnalla tehdyistä spämmeistä eikä siitä että joku tosiaan tietäisi kenellä on se ja se email ja onko hän Nordean asiakas. Tuo on mieltä rauhoittava tieto, toisaalta kun itse olen koittanut erilaisilla toimilla juuri välttää saamasta spämmiä niin tuskinpa sitä tulee noilta kalastelijoiltakaan jos se perustuu tuohon hakuammunta-erehdy-ja-onnistu menetelmään.
Olisihan se aika kurja homma jos se vakoiluohjelma olisi tarttunut itseensä Nordean ohjelmistoon, tosin siitähän luulisi nousevan isonkin metelin.
Mutta kyseessä onkin onneksi vain spämmi joka joskus osuu kohderyhmään kuuluvalle jolle spämmäri sen tarkoitti. Tosin kyllä kaikenlaiset tihulaisten kirjoittajat, spämmääjät ym. saisi vähintään hirttää munistaan kun aiheuttavat vahinkoa paitsi yrityksille, yrityksien asiakkaille sekä operaattoreille ja muille tietoliikenteestä ja emailpalveluista huolehtiville.
"Siirtyminen Linuxiin tai rompulta/tikulta käynnistyvä käyttöjärjestelmä olisi tietysti yhdenlainen ratkaisu."
Kävin hetki sitten turvallisella Ubuntu Linuxilla maksamassa laskuja.
Noin vuosi sitten siirryin Linuxiin. Kyllä on mieltä rauhoittavaa selailla nettiä Ubuntulla. Eilen opin senkin, miten pääsen Messengeriin Pidgin-pikaviestimellä. Opiskelu jatkuu, koska Linux ei ole sama kuin Windows. Mutta se ei ole vaikea järjestelmä. En tarvitse virusohjelmaa.
http://ubuntu.sange.fi/
http://linux.fi/index.php/Aloittelijalle
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linus_Torvalds
Tässä viimekertaisessa viritelmässä ei ollut kyseessä tietojen kalastelu eikä pankin ohjelmiin puuttuminen. Roskapostilla yritettiin houkutella ihmisiä jollekin nettisivulle ja lataamaan katseluohjelma, joka sisälsi sitten troijalaisen.
Tämän jälkeen rosvo sai muutettua pankkisiirron summia ja tilinumeroita ilman että nettipankin käyttäjä huomasi mitään epätavallista.
Kun asiakkaan kone on saastunut, ei pankilla ole paljonkaan mahdollisuuksia saada yhteyttä turvalliseksi.
pankeilla, eli turhaan jotkut Nordeaa moittii turvattomuudesta. Asiakkaallakin on vastuunsa, niinhän se on pankkikorttien ja verkkopankin tunnuslukujenkin kanssa. Nyt kun tuo Sampokin on kohta yhtä ja samaa isoa DanskeBankia niin pelätä voi että senkin asiakkaat alkaa saamaan noita kalasteluviestejä.
Onko muuten sellaista tapahtunut että joku olisi tunkeutunut itse pankin ohjelmistoon vai onko kaikissa tapauksissa kyse vain asiakkaan koneiden saastumisesta? Jos se on itsestä kiinni niin se on sikäli lohdullinen tieto että asialle voi asiakas itse tehdä jotain, siis olla menemättä epäilyttäville sivuille, avaamatta @pankki.fi-emaileja ym mutta jos palvelimen päässä on saastunutta niin homma on jo hankalampaa.
Suuret pankit vain ovat listan kärkipäässä. Roskapostittajan ja haittaohjelman tekijän on helpompi osua suuren pankin asiakkaaseen kuin pienen. Toistaiseksi pankkien nettisysteemit näyttävät olevan maakohtaisia. Esimerkiksi Nordean suomalainen ja ruotsalainen nettipankki on erilainen.
Suomessakin on pankkien sisäverkoissa viruksia tavattu. Samoin ulkomailla on kaapattu Windows-käyttöisiä pankkiautomaatteja. Tilejä hoitavien keskuskoneiden kohtalosta ei ole tietoa. Tuskin kertoisivatkaan ongelmistaan julkisesti. Ei ainakaan vapaaehtoisesti.
Vastuu tuntuu epäselvältä siltä osin kun vahingon on aiheuttanut asiakkaan koneella oleva haittaohjelma. Asiakkaan kone ei ole pankin hallinnassa joten pankin mahdollisuudet ovat rajalliset torjua väärinkäytöksiä. Kuin ryöstäjä tulisi kotiin ja pakottaisi uhrin tyhjentämään tilinsä.
Epäilyttävien nettisivujen välttäminen ja vaarallisten sähköpostien avaamiskielto ovat aivan hölmöjä ajatuksia. Nettisivun sisältöä ei voi tietää ennen kuin se on selaimeen ladattu. Samoin sähköpostin sisältö selviää vasta postin avaamalla.
Järkyttävintä asiassa on se että tunnetutkin "tietoturvaasiantuntijat" jakavat tuollaisia neuvoja. Pitäisi puuttua itse Windowsin turvallisuuteen eikä syyllistettävä käyttäjiä mahdottomilla vaatimuksilla.
Yleensä Windowsin käyttäjät eivät osaa hommiaan, siksi kaikenlaista roinaa koneella. Onneksi minä olen poikkeus ja käytän kyllä Windowsia vaan mutta ihmeellistä, itselläni ei ole roskaa koskaan koneella.
Kyllä sielläkin alkaa olla ihan tarpeeksi viruksia. Joten se siitä turvallisuudesta!
Olen sitä käyttänyt välillä ja minusta se on äärettömän kömpelö ja hidas systeemi. Yritä nyt esim muistaa ulkoa joatin ihmeellisiä komentoja, joissa ei ole mitään logiikkaakaan.
Rupea esim. seuraavaakin näpyttelemään johonkin, niin varmasti tulee jo kirjoittaessa virheitä niin että vilisee:
title Ubuntu 7.10, kernel 2.6.22-14-generic
root (hd0,5)
kernel /boot/vmlinuz-2.6.22-14-generic root=UUID=ad77ec37-740e-4282-9a9a-0c872ef9937f ro quiet splash locale=fi_FI
initrd /boot/initrd.img-2.6.22-14-generic
quiet
title Ubuntu 7.10, kernel 2.6.22-14-generic (recovery mode)
root (hd0,5)
kernel /boot/vmlinuz-2.6.22-14-generic root=UUID=ad77ec37-740e-4282-9a9a-0c872ef9937f ro single
initrd /boot/initrd.img-2.6.22-14-generic
title Microsoft XP
root (hd0,5)
savedefault
makeactive
chainloader 1
Windowsissa painat kuvaketta niin johan asentuu ja tulostuu ja onnistuu temppu kuin temppu.
siitä että linuxissakin voidaan asioita hoitaa myös hiirtä klikkaamalla? Eli helkkarin moista bullshittiä sinä(kin) lauot. Siksi toisekseen jos väität että hidas ja kömpelö, niin SULLA ITELLÄS on kyllä ihan väärää tietoa linuxista. Et ole kokeillut ja perustat väitteesi siihen mitä työnantajasi on sun käskenyt ihmisille sanoa!
järjestelmässähän riehui muutama vuosi sitten Blaster-mato - jos muistatte. Ei se niin tavatonta todellakaan ole.
Enemmän olen huolissani Nordean tavasta käyttää kolmansien osapuolien evästeitä (Instadia, Omniture Inc.) sivustoillaan. Uloskirjautumis-sivun yhteydessä nämä perkeleet ovat asentamassa roskaa koneellesi ja vielä suojatussa yhteydessä (so. mikään haittaohjelmien torjuntasofta ei pääse siihen väliin).
Perustelevat Nordealla kyseistä toimintaa sivuston kehittämisellä ja väittävät sen olevan täysin "läpinäkyvää" toimintaa - mikä sinänsä pitääkin paikkansa. Jos selaimen asetukset ovat oletuksissaan, niin em. toimintaa ei huomaakaan.
Mitään todellista tarvettahan kyseiselle toiminnalle ei ole, mutta ilmeisesti svedu-logiikalla asioita ajattelee toisin.
nuo spyware-evästeet
http://www.mvps.org/winhelp2002/hosts.htm
Kun tuo tiedosto on ladattu omalle koneelle ja tiedoston nimeksi laitettu HOSTS ilman päätettä, niin se blokkaa pääsyn kaikille ko. tiedostossa oleville sivustoille ja domaineille.
Tuolla voi estää myös mainosten latautumisen monissa tapauksissa.
Yksi keino on myös se että yksinkertaisesti estät evästeet kolmannen osapuolen taholta, selaimestasi.
Ja AINAKIN kevyt-versio Nordean verkkopankista toimii loistavasti vaikka selaimeni asetuksissa on kokonaan estetty 3.osapuolen evästeet. Täytyy vielä testata tarkemmin myöhemmin miten tuo normaaliversio verkkopankista toimii kun 3.osapuolen evästeet torjutaan. Mutta ainakin siis kevytversio toimii hyvin.
Ei ne kaikki menekään Nordean asiakkaille vaan jotkut osuu oikeaan osoitteeseen ja toiset ei.