tiedän salaisimmat paikkani
myös ne kaikkein salaisimmat
niiden kätköissä on aarteet
elämäni varrelta
jotkut asiat piilossaan
eivät liene aarteita lainkaan.
koin kauhunhetkiä
tajutessani
että jakarandapuinen
aarteiden arkkuni
ei enää ollutkaan
paikoillaan.
joku on siirtänyt
sitä
ottanut haltuunsa
vienyt pois
tyydyn rakkaudella
kirjoitettuun
vastakuittiin
rasia, se on Sinun
myös ne kaikkein salaisimmat
niiden kätköissä on aarteet
elämäni varrelta
jotkut asiat piilossaan
eivät liene aarteita lainkaan.
koin kauhunhetkiä
tajutessani
että jakarandapuinen
aarteiden arkkuni
ei enää ollutkaan
paikoillaan.
joku on siirtänyt
sitä
ottanut haltuunsa
vienyt pois
tyydyn rakkaudella
kirjoitettuun
vastakuittiin
rasia, se on Sinun
Vastaukset 14
Vanhimmat
voi ymmärtää koskaan sitä, että millä kummalla
Sinä päivästä toiseen löydät aina jonkin sellai-
sen mausteen runoosi, jolla se nousee ylitse mui-
den. Tässä se on " jakarandapuinen "
Hitzi vieköön, että runosi riipaisee taas.
Nonnih, nyt voikin sitten mennä. Oli hyvä päättää
Sinun runoosi. Mie lähden maailmalle, hyvää nais-
tenpäivää Sinulle ystäväin.
Ystäväni, kyselet liian vaikeita:)
Minulle riittää, jos pidit runostani.
K i i t o s!
Miellyttävää naistenpäivää Sinullekin:D
..oma muistojen laatikko
johon on koottu muistoja
elämän matkan varrelta.
hienosti kirjoitettu
sinulta mestari ja
sait nostalgian herämään.
kiitos todella kauniista
lukunautinnosta.
Olen joskus ennenkin kirjoittanut muistorasioista,
olen jotenkin mieltynyt niihin...
Sanasi tuntuvat hyviltä viileään aamuun.
Kiitos, Runo:)
...jakarandapuun, runosi tuo mieleeni muistoja...
Sinun sanainen arkkusi on aarre. Olet taiteillut hienon runon luettavaksi. Salaiset paikat kiehtovat salaista agenttia. Kaunis runo!
Salaistakin salaisempi Mr agent 006!
Oletko paljastanut salaisuuteni?
Täällä ei voi siis salata paljon mitään :D
Kuiskaan salaisesti; kiitos:)
...ihana olla tuollainen arkku, johon voi muistot sulkea. Voi kun joku varastaisi minunkin arkkuni. Muutama kipeä muisto saisi hävitä mielestä kokonaan.
Upean runon olet taas saanut tehtyä tänne. Kiitos ihanasta lukuhetkestä maestro : )
*nauraa*
*voi kunpa joku varastaisi minunkin arkkuni*
# pyrsk #, olet mainio!?!
Sinua kiitän, ystävä:)
(ei tuo maestro minulle ollut?)
...nyt tuon jakardanpunaisen keksit, voi mahdoton:)
ja sitten...
"tyydyn rakkaudella
kirjoitettuun
vastakuittiin
rasia, se on Sinun"
Näitä runojasi kun lueskelee kerta toisensa jälkeen, niin mietin missä mun sana-aarrearkku on?
Syntyykö nämä yöllä peiton alla, itse kun nukun tuon hetken:)))
Siis kaunis kiitos tästäkin mahtavasta runosta
Kyllä minun runoni tulevat...........
jaa- a mistäs ne nyt tulevatkaan????
Tämä ei ainakaan ole se minkä kerran
kirjoitin, kun saunaa lämmitin....oh..
olen unohtanut?
Sovitaan sitten, että peiton alla....
se on pirskatin hyvä paikka,
kun tarkemmin ajattelen:)))
Suurkiitos sanoistasi Kaaru!
:)
on varmaan jokaisella eikä sellaisista
kannata luopua.
Osasit hyvin kirjoittaa tällaisenkin runon.
Nämä mun kommentit on jotenkin vaatimattomia mutta sydämessäsi tiedät että pidän runostasi.
Sydämellinen kiitos ja lämmin halaus!
Kyllä pikkuinen, olet sanonut
sen useasti, että pidät runoistani
ja olen siitä todella otettu,
että jaksat aina lukea ja kommentoida.:)
Siitä superiso kiitos ja halaus:)
...minäkin tämän läkkipeltisen purkkini jos vaan jollekin kelpaisi. Vaikka ilman kuittia... ;o)
Justus sentään, minä tulen Ladalla taas siihen
entiseen paikkaan ja ....tarkistetaan se kuitti,
jospa vaikka saataisiin naamioitua se sinun "purkkisi" jakarandapuiseksi.......;)
*tämä purkin kadottaja,
meinasi kuolla nauruun, ettäs tiedät*
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDD