noviisi

Onhan sitä jonkun verran, mut ei mitenkään niin paljoa etteikö siitä selviäisi. Itse kävin koulutuksen lukion jälkeen, ja anatomian puolelta kaikki oli lähinnä kertausta, tavallaan siihen tuli se hoidollinen puoli vain uutena. Matematiikka myös helpohkoa jos peruskoulussa tai lukiossa olet matikasta selvinnyt. Onnea opiskeluille!

Kävin kyseisen koulun myös lukion jälkeen ja ihan riippuu oppilaitoksesta, millaista opetus on. On niitä kouluja, joilla on vähän "huono maine" ja sitten taas oppilaitoksia, joissa opetuksentaso on korkeaa. Itse kävin koulun, jossa samat opettajat amk:n kanssa ja opetuksen vaativuus samaa luokkaa amk:n kanssa. Eli paljon kirjallisia tehtäviä, tutkielmia, laajoja tenttejä(mikä nyt sitten on laaja, mutta amiksessa mielestäni 300-400 sivun tenttiminen kerralla on paljon), paljon käytännön kokeita, eli koulu ei todellakaan ollut läpihuutojuttu, vaan tosiaan piti tehdä töitä. Vapaa-ajan käyttöongelmia ei ollut.
Mutta kaverini kävi sellaisen aikuiskoulutuksena järjestettävän koulun ja aikas lepsua oli. Tentit oli tyyliin muutaman kalvonipun tenttiminen, kotitehtävät joitaki suppeita pohtimistehtäviä, esim. "millainen on hyvä hoitaja". Opettajat olivat tavallisia hoitajia, jotka tehny opettajan töitä usien vuosikaudet, mutta käytännön hoitotyöstä ei enää hajuakaan. Ja sama opettaja opetti melkein kaikki oppiaineet. Kannattaa varmasti vähän ottaa selvää, mikä opinahjo on hyvä maineinen, siten saat oikeasti jotain irtikin koko koulutuksesta.

jokainen normaalijärkinen kehittyy työssään pikkuhiljaa paremmaksi ja näkee potilaan tilanteen kokonaisvaltaisesti ja osaa toimia sen mukaan. Potilaan kokonaisvaltainen hoitaminen on paljon muutakin kuin anatomiaa ja fysiologiaa, täytyy ajatella potilaan ongelmia ja tarpetia, suunnitella keinoja joilla potilasta voidaan auttaa myös hoitotyön menetelmillä, lääkehoito on jo sitten lääketiedettä. Täytyy osasta arvoida potilaan hoitoa ja toteutumista.