Paljon tulee oltua vaunulla jokivarressa jossa ei ole mahdollista saada sähköä. Millaisia inverttereitä teillä on ollut käytössä jos tarkoitus olisi käyttää lähinnä tv:tä(lcd 17") ja normaalia digiboksia.
Akkuna minulla on vaunussa "satanen". Kai sillä nyt jonkun minutin töllöä katsoo...?
Tarkoitus olisi lisäksi hankkia kenties "tonninen" aggregaatti (vaikka ihan halpakin mielellään 4-tahti), jolla voisi akku välillä ladata. Miltä moinen viritys vaikuttaisi?
Suositelkaas laitteita.
Invertterit/aggregaatit
25
10797
Vastaukset
- pieneen käyttöön
eikä maksa kun n. 299
- invertteri
pienitehoinen 500W on joka riittää näihin pikkuvehkeisiin, tietokone ja sellaiset.
- 1000 v - 2000 v
Mullon invertteri 1000 W mut tilapäisesti kestää 2000 W.
Minun tarpeisiin ei pienemempi käynyt. Testattiin kaverin pienemmällä invertterillä, jolla hän omaa läppäriään käyttää, mut mun läppäriin se ei rittänny. Oon tyytyväinen tähän, riittää tehot. - Finnparttia Perniöstä
ne myy vaikka mitä ja "halvalla"
- uusvaari
Itseäni kiinnostaisi tietää lisäksi voiko aggregaatilla ladata 12V akkua suoraaan, jos sattuu tyhjenemään, vai tarvitaanko jokin laturi väliin, vai kenties aggregaatti-> invert 240V -> laturi 12V -> 12V akku?
- mb-fani
itselläni on honda agrekaatti ainakin tällä voi ladata akkua suoraan.
- aggregaatti?
Miksi pitäisi raahata ylimääräistä moottoria mukana pelkästään akun lataukseen? Vielä jos kulkupeli on dieselkäyttöinen, pitää olla vielä aggregaattiin bensat(kysyjä etsi halpaa laitetta)palovaaroineen.
Jokaisessa kulkupelissä on laturi jo valmiiksi. Matkailuautossa moottori tunniksi käymään ja sähköä riittää.
Vaunussa lataus vaatii hieman viitseliäisyyttä, ellei homma hoidu valopistokkeen kautta.
Kytketään apukaapelit(voivat olla ohkaisempaa tavaraa). Auton- ja hupiakun väliin. Ja auto tunniksi käymään...
Joku jo miettii sanamuotoa ilmastonlämpenemisviestilleen.
Aggregaattikin on fossiilisilla polttoaineilla käyvä moottori.- tuomas2
Auto ei taida ihan hirveesti ladata tyhjäkäynnillä ollessaan, mutta kyllähän siitä hätäavun saa. Itsekin tullut joskus tyhjäkäytettyä matkailuautoa, että saa akkuihin virtaa erämaassa mutta kyllähän tollanen aggregaatti on huomattavasti parempi ratkaisu.
Vaunuissa/autoissa on akkulaturi, joten itse hommaisin tuollaisen pienen bensiinikäyttöisen aggregaatin ja veisin sen riittävän kauas vaunusta. Siitä vain johto kiinni vaunun seinässä olevaan pistokkeeseen, ja akku latautuu ja kaikki sähkölaitteetkin toimii kuin leirintäalueen tolpassa sen ajan kun aggregaatti käy. Paljoahan nuo ei kuluta bensaa, eikä kukaan tosiaan käske pitämään sitä auton/vaunu lähellä meluamassa. - 10 min - ja tunti
Kyllä mä lataan akkuja käyttämällä autoa. 20 minuutin käyttö antaa mulle 2 tuntia virtaskaa hengityslaitteeseen.
Kysyin kyllä maahantuojan huollosta lisäakun laittoa, mutta olis maksanu mansikoita, sillä laturi ei riitä ja sitten olis jotain johdotuksia pitäny vaihtaa. - aggregaatti
tuomas2 kirjoitti:
Auto ei taida ihan hirveesti ladata tyhjäkäynnillä ollessaan, mutta kyllähän siitä hätäavun saa. Itsekin tullut joskus tyhjäkäytettyä matkailuautoa, että saa akkuihin virtaa erämaassa mutta kyllähän tollanen aggregaatti on huomattavasti parempi ratkaisu.
Vaunuissa/autoissa on akkulaturi, joten itse hommaisin tuollaisen pienen bensiinikäyttöisen aggregaatin ja veisin sen riittävän kauas vaunusta. Siitä vain johto kiinni vaunun seinässä olevaan pistokkeeseen, ja akku latautuu ja kaikki sähkölaitteetkin toimii kuin leirintäalueen tolpassa sen ajan kun aggregaatti käy. Paljoahan nuo ei kuluta bensaa, eikä kukaan tosiaan käske pitämään sitä auton/vaunu lähellä meluamassa.Jos akun voi ladata agregaatilla suoraan, lataus onnistuu kivuttomasti.
Verkkokäyttöisellä laturilla lataus on useamman tunnin prosessi. Kyllä auton laturi jaksaa ladata. Auton oma akku on täynnä ajon jäljiltä. Sinne ei virtaa tarvita. Tietenkin auton valot, puhaltimet yms sähkölaitteet otetaan pois päältä.
- Huonoa infoa
Jos katsot vaan töllöä, niin se ja boxi ottaa yhteensä enintään n. 70W tehon. Silloin sulle riittää sellainen 150-200 W jatkuvatehoinen invertteri, jonka käynnistyspiikki voi olla jotain 250-350 W. Sillä ei mitään mikroaaltouunia käytetä, mutta ethän sitä kysynytkään. Tällaisen pienemmän invertterin etuna on, ettei se ota paljoa häviösähköä käydessään niinkuin suuremmat ( n. 10 % ).
Jos sulla on 100 Ah akku, hyvässä latauksessa, niin voit käyttää siitä n. 70 % ennenkuin se on lopuillaan. Tuo 70 W teho ottaa häviöt mukaan lukien n. 80 W akusta, jolloin akku riittää ilman latausta n. 10 tunnin katseluun ilman lisälatausta.
Kannattaa miettiä, mihin tarvitsee aggrekaattia. Yleisillä paikoilla sitä ei voi melun ja saasteen takia käyttää. Auton oma laturi lataa akun täyteen parin tunnin ajon aikana. Itse satsaisin mieluummin akkuihin kuin aggrekaattiin. Niin olen tehnytkin, sillä mulla on n. 200 Ah edestä käyttöakkuja, 2kpl, ja 300 W invertteri. Niillä pärjää talvellakin 3-4 päivää ilman latausta. Kaikki laitteet autossa on 230 V jännitteisiä.- mb-fani
mulla on autossa aurikopaneeliit 150w mutta ne ei keskitalvella anna virtaa, hupiakut 260amp pärjää ilman tv katselua monta päivää.p.s auton tyhjäkäynti eiole järkevää,ja lakikin sen kieltää.
Jos purat sen 70% niin lataus pitää aloittaa lähes välittömästi normaalilla akulla. Et sitä paitsi tiedä varmuudella akun varaustilaa ilman hapon ominaispainon mittausta. Jännite ei kaikkea kerro. Minä varoisin alle 50% purkua jos haluaisin nauttia akusta sen koko taloudellisen käyttöiän.
Yleisillä paikoilla eli leirintäalueillahan on normaalisti verkkosähköä saatavilla joten ongelma on ainoastaan "puskaparkissa", tällöin ei myöskään yleensä ole naapuria aivan vieressä joten hiljainen pikku "sähkötehdas" ei juurikaan muita häiritse.
Auton laturi ei lataa akkua täyteen parin tunnin ajossa. Jos akkuun pitää saada vaikkapa 50 Ah ladattua vie se runsaasti aikaa. Auton laturi on periaatteeltaan vakiojännitelaturi joka ensin syöttää noin 14,4V latauspiiriin. Vanhat laturit tekivät tätä kokoajan ja akkuvedet alkoivat vähetä. Ainakin osa nykylatureista siirtyy pitkässä ajossa kestolataukseen noin 13,7V jännitteellä ja silloin latausvirta laskee pieneksi eli luokkaan alle 5A vaikka autossa luvataan laturille 200A. Tästä laturin virransyöttökyvystä on hyötyä vain ajonaikaisten lisälaitteiden käytössä.
Suuremman latauspiirin resistanssin ( enemmän liitoksia ja pidemmät ja ohuemmat kaapelit) vuoksi hupiakun latausvirta on pienempi kuin starttiakun joka vielä pidentää aikaa. Virranhan voi laskea seuraavasti ((laturin napajännite - akun napajännite)/piirin resistanssi). Jos laturi on rajoitettu 14V ja akussa on 13,9V ja oletetaan latauspiirin kokonaisresistanssiksi 0,2 ohm niin virtaa kulkee 0,5A, tällöin akku on lähes täynnä, jos akun jännite on vain 13,5V niin vastaava virta on 2,5A (10Ah yli 4 tuntia koska virta laskee koko ajan periaatteessa). Tämän ongelman voi osin kiertää asentamalla hupiakkuun uudenlainen "pulssaava" laturi, siinä aina jännitteen noustua kiehumisrajalle lataus lopetetaan ja puretaan hieman akkua jolloin sen jännite laskee, tämän jälkeen voidaan taas ajaa sinne energiaa isolla virralla hetki ja sen jälkeen proseduuri toistuu. Näin saadaan keskiarvovirta huomattavasti korkeammaksi kuin vakiojännitelaturilla. Ongelmana on näiden latureiden saanti ainoastaan 230Vac käyttöön, muistaakseni jo purjehdusaikoinani oli venekäyttöön myytävänä tähän käyttöön sopivia lisälaitteita. Niiden soveltuvuutta tähän maallisempaan käyttöön en ole tutkinut.
Täten alkupiikin jälkeen latausvirrat laskevat olennaisesti riippumatta laturin tehosta. Tyhjän akun (50% puretun 100 Ah) lataus kestää siten suurin piirtein Hesasta Ouluun ( 8 - 9 h)ja vähän takaisin vauhdista riippuen.- Huonoa infoa
karva.naamari kirjoitti:
Jos purat sen 70% niin lataus pitää aloittaa lähes välittömästi normaalilla akulla. Et sitä paitsi tiedä varmuudella akun varaustilaa ilman hapon ominaispainon mittausta. Jännite ei kaikkea kerro. Minä varoisin alle 50% purkua jos haluaisin nauttia akusta sen koko taloudellisen käyttöiän.
Yleisillä paikoilla eli leirintäalueillahan on normaalisti verkkosähköä saatavilla joten ongelma on ainoastaan "puskaparkissa", tällöin ei myöskään yleensä ole naapuria aivan vieressä joten hiljainen pikku "sähkötehdas" ei juurikaan muita häiritse.
Auton laturi ei lataa akkua täyteen parin tunnin ajossa. Jos akkuun pitää saada vaikkapa 50 Ah ladattua vie se runsaasti aikaa. Auton laturi on periaatteeltaan vakiojännitelaturi joka ensin syöttää noin 14,4V latauspiiriin. Vanhat laturit tekivät tätä kokoajan ja akkuvedet alkoivat vähetä. Ainakin osa nykylatureista siirtyy pitkässä ajossa kestolataukseen noin 13,7V jännitteellä ja silloin latausvirta laskee pieneksi eli luokkaan alle 5A vaikka autossa luvataan laturille 200A. Tästä laturin virransyöttökyvystä on hyötyä vain ajonaikaisten lisälaitteiden käytössä.
Suuremman latauspiirin resistanssin ( enemmän liitoksia ja pidemmät ja ohuemmat kaapelit) vuoksi hupiakun latausvirta on pienempi kuin starttiakun joka vielä pidentää aikaa. Virranhan voi laskea seuraavasti ((laturin napajännite - akun napajännite)/piirin resistanssi). Jos laturi on rajoitettu 14V ja akussa on 13,9V ja oletetaan latauspiirin kokonaisresistanssiksi 0,2 ohm niin virtaa kulkee 0,5A, tällöin akku on lähes täynnä, jos akun jännite on vain 13,5V niin vastaava virta on 2,5A (10Ah yli 4 tuntia koska virta laskee koko ajan periaatteessa). Tämän ongelman voi osin kiertää asentamalla hupiakkuun uudenlainen "pulssaava" laturi, siinä aina jännitteen noustua kiehumisrajalle lataus lopetetaan ja puretaan hieman akkua jolloin sen jännite laskee, tämän jälkeen voidaan taas ajaa sinne energiaa isolla virralla hetki ja sen jälkeen proseduuri toistuu. Näin saadaan keskiarvovirta huomattavasti korkeammaksi kuin vakiojännitelaturilla. Ongelmana on näiden latureiden saanti ainoastaan 230Vac käyttöön, muistaakseni jo purjehdusaikoinani oli venekäyttöön myytävänä tähän käyttöön sopivia lisälaitteita. Niiden soveltuvuutta tähän maallisempaan käyttöön en ole tutkinut.
Täten alkupiikin jälkeen latausvirrat laskevat olennaisesti riippumatta laturin tehosta. Tyhjän akun (50% puretun 100 Ah) lataus kestää siten suurin piirtein Hesasta Ouluun ( 8 - 9 h)ja vähän takaisin vauhdista riippuen.Perustan tuon 70% purkamisen omiin kokemuksiin geeliakuista. Ts. 100 Ah akusta olen lukemattomia kertoja ottanut 70- 75 Ah ulos ilman lataamista eikä akut siitä miksikään ole menneet kun nyt vielä 6 vikäisinäkin toimivat lähes yhtälailla kuin uusina. Mulla ne akut ei koskaan ole rinnakkain, vaan aina käytetään vaan toista kerrallaan ja niin myös ladataan.
Kauanko kestää akun täyteen lataaminen riippuu paljon laturin tehosta ja auton oma laturihan ajossa on varsinainen teholataaja verrattuna 40 A verkkolaturiin.
Purkautumisen näkee parhaiten jännitteestä ja sitä varten elektroniikkaosastolla on 10,5 V kohdalla rele, mikä katkaisee akulta oton. Olen laittanut siihen hätätilanteita varten ohituksen, sillä Alden kiertovesipumppu toimii 10 V asti. Jos sen akun lataa muutaman tunnin kuluessa, niin eipä se siitä tykkää muuta kuin hyvää.
Sen tarkemmin en noihin kirjoitelmiisi puutu paitsi että olen johdottanut molemmat hupiakut 50 neliön hienosäikeisellä kuparijohdolla, joten ei ne sen huonommassa asemassa ole kuin auton akkukaan. En tiedä mistä olet saanut, että 50% puretun 100 Ah akun lataaminen kestäisi työpäivän. Mun vehkeillä se lataantuu täyteen 2- 3 tunnissa normaaliajossa. Monnta kertaa on niin tehnyt, sanokoon teoriat mitä vaan. Vauhdillakaan ei ole paljoa tekemistä, koska laturilta tulee jo pian tyhjäkäyntikierrosten jälkeen täyttä latausta. Huonoa infoa kirjoitti:
Perustan tuon 70% purkamisen omiin kokemuksiin geeliakuista. Ts. 100 Ah akusta olen lukemattomia kertoja ottanut 70- 75 Ah ulos ilman lataamista eikä akut siitä miksikään ole menneet kun nyt vielä 6 vikäisinäkin toimivat lähes yhtälailla kuin uusina. Mulla ne akut ei koskaan ole rinnakkain, vaan aina käytetään vaan toista kerrallaan ja niin myös ladataan.
Kauanko kestää akun täyteen lataaminen riippuu paljon laturin tehosta ja auton oma laturihan ajossa on varsinainen teholataaja verrattuna 40 A verkkolaturiin.
Purkautumisen näkee parhaiten jännitteestä ja sitä varten elektroniikkaosastolla on 10,5 V kohdalla rele, mikä katkaisee akulta oton. Olen laittanut siihen hätätilanteita varten ohituksen, sillä Alden kiertovesipumppu toimii 10 V asti. Jos sen akun lataa muutaman tunnin kuluessa, niin eipä se siitä tykkää muuta kuin hyvää.
Sen tarkemmin en noihin kirjoitelmiisi puutu paitsi että olen johdottanut molemmat hupiakut 50 neliön hienosäikeisellä kuparijohdolla, joten ei ne sen huonommassa asemassa ole kuin auton akkukaan. En tiedä mistä olet saanut, että 50% puretun 100 Ah akun lataaminen kestäisi työpäivän. Mun vehkeillä se lataantuu täyteen 2- 3 tunnissa normaaliajossa. Monnta kertaa on niin tehnyt, sanokoon teoriat mitä vaan. Vauhdillakaan ei ole paljoa tekemistä, koska laturilta tulee jo pian tyhjäkäyntikierrosten jälkeen täyttä latausta.Varmasti saat purettua sen 70% nimelliskapasiteetista uudesta akusta. Ongelmana onkin sen sulfidoitumisen alkaminen varaustilan laskettua. Mitä alemmas sitä nopeammin se käy. Jos olet lukemattomia kertoja purkanut akkusi 30% varaustilaan 6 vuoden aikana ja väität kapasiteetin olevan ennallaan omistat todella kullanarvoiset ihme akut.
Laturin teho ei vaikuta kuin hieman alussa kuten taisin mainita edellisessä kommentissani. Vaikka laturi toimisikin alkuun vakiovirralla 25A (100Ah akku) niin varsin nopeasti napajännite nousee ja laturi muuttuu vakiojännitelaturiksi (14,4V max). Tällöin jännite-ero akun ja laturin välillä menee aika pieneksi joten virta laskee (I=U/R) ja todellinen latausaika pitenee. Sitä mistä päättelet akun tulleen täyteen en tiedä mutta ominaispainomittaus lienee ainoa varma tapa. Jännite on suuntaa-antava ja sekin kannattaa mitata vasta jonkun ajan kuluttua latauksen loppumisesta (1h).
Autoissa ei enää juurikaan näe latauksen ampeerimittareita mutta aikoinaan minulla oli purjeveneessä. Siinä oli akkuja 100Ah 150Ah ne olivat molemmat yhdistetyt vaihtokytkimeen jolla saattoi käyttää niitä erikseen tai rinnan. Purjeveneen moottorihan yleensä käy vain satamasta lähtiessä ja tulomanoveerausten aikana joten koostaan huolimatta akut tuppasivat tyhjenemään, saarten rannoista kun sähkötolpat puuttuivat lähes tyystin. Veneen moottorissa oli 100A laturi ja kun moottori lähti käymään ja tyhjentynyt akku laitettiin lataukseen hyppäsi virta mittarin mukaan jonnekin 30- 40A tietämille. Tämä ilo ei yleensä kauaa kestänyt vaan virta alkoi laskea ja lopulta asettui jonnekin 4-5A tienoille. Eli jos oikeasti täyteen haluat vakiojännitelaturilla niin kestää se. Tämän asian korjaamiseksi oli ainakin 90-luvulla romppeita jotka pätkivät latausta siten, että napajännite laskettiin siitä 14,4V:sta 13,5 paikkeille ja taas aloitettiin. Näin saatiin ampeerien keskiarvo ja siten Ah määrä nopeammin nousuun.
Uudentyyppiset laturit kuten Ctekin hallitsevat homman paremmin. Kokeilemalla vanhalla vain muuntajan ja tasasuuntauksen omaavalla laturilla V-mittaria apuna käyttäen huomaat miten jännite nousee jopa 16V:n ja akku kiehuu kuin papupata jos jännitettä ei rajoiteta ja annetaan suuren virran määrätä latauksesta.
Laittamalla A-mittari akun sulakkeen paikalle voi myös labrata todellisen latausvirran ajan funktiona, huomaat helposti miten äkkiä suurivirtaiset generaattorit akkua lataavat. Katso kuitenkin, että alkusysäyksen vuoksi mittarisi kestää ainakin 50A. Ota myös huomioon, että akun alkulatausvirtakaan ei saisi olla yli 0,25C eli 100 AH akulla 25A.
Kävin myös vähän katselemassa nettisivuja ja suosituksia mitä löysin niin starttiakuille ei suositella yli 20% purkua nimellisvaraustehosta eli 100 Ah sallittaisiin 20 Ah purku. Muille lyijyakuille suositeltu max purku on 50% nimelliskapasiteetista. Näin akun kapasiteettiä riittää koko sen hyödyllisen elinajan.- Huonoa infoa
karva.naamari kirjoitti:
Varmasti saat purettua sen 70% nimelliskapasiteetista uudesta akusta. Ongelmana onkin sen sulfidoitumisen alkaminen varaustilan laskettua. Mitä alemmas sitä nopeammin se käy. Jos olet lukemattomia kertoja purkanut akkusi 30% varaustilaan 6 vuoden aikana ja väität kapasiteetin olevan ennallaan omistat todella kullanarvoiset ihme akut.
Laturin teho ei vaikuta kuin hieman alussa kuten taisin mainita edellisessä kommentissani. Vaikka laturi toimisikin alkuun vakiovirralla 25A (100Ah akku) niin varsin nopeasti napajännite nousee ja laturi muuttuu vakiojännitelaturiksi (14,4V max). Tällöin jännite-ero akun ja laturin välillä menee aika pieneksi joten virta laskee (I=U/R) ja todellinen latausaika pitenee. Sitä mistä päättelet akun tulleen täyteen en tiedä mutta ominaispainomittaus lienee ainoa varma tapa. Jännite on suuntaa-antava ja sekin kannattaa mitata vasta jonkun ajan kuluttua latauksen loppumisesta (1h).
Autoissa ei enää juurikaan näe latauksen ampeerimittareita mutta aikoinaan minulla oli purjeveneessä. Siinä oli akkuja 100Ah 150Ah ne olivat molemmat yhdistetyt vaihtokytkimeen jolla saattoi käyttää niitä erikseen tai rinnan. Purjeveneen moottorihan yleensä käy vain satamasta lähtiessä ja tulomanoveerausten aikana joten koostaan huolimatta akut tuppasivat tyhjenemään, saarten rannoista kun sähkötolpat puuttuivat lähes tyystin. Veneen moottorissa oli 100A laturi ja kun moottori lähti käymään ja tyhjentynyt akku laitettiin lataukseen hyppäsi virta mittarin mukaan jonnekin 30- 40A tietämille. Tämä ilo ei yleensä kauaa kestänyt vaan virta alkoi laskea ja lopulta asettui jonnekin 4-5A tienoille. Eli jos oikeasti täyteen haluat vakiojännitelaturilla niin kestää se. Tämän asian korjaamiseksi oli ainakin 90-luvulla romppeita jotka pätkivät latausta siten, että napajännite laskettiin siitä 14,4V:sta 13,5 paikkeille ja taas aloitettiin. Näin saatiin ampeerien keskiarvo ja siten Ah määrä nopeammin nousuun.
Uudentyyppiset laturit kuten Ctekin hallitsevat homman paremmin. Kokeilemalla vanhalla vain muuntajan ja tasasuuntauksen omaavalla laturilla V-mittaria apuna käyttäen huomaat miten jännite nousee jopa 16V:n ja akku kiehuu kuin papupata jos jännitettä ei rajoiteta ja annetaan suuren virran määrätä latauksesta.
Laittamalla A-mittari akun sulakkeen paikalle voi myös labrata todellisen latausvirran ajan funktiona, huomaat helposti miten äkkiä suurivirtaiset generaattorit akkua lataavat. Katso kuitenkin, että alkusysäyksen vuoksi mittarisi kestää ainakin 50A. Ota myös huomioon, että akun alkulatausvirtakaan ei saisi olla yli 0,25C eli 100 AH akulla 25A.
Kävin myös vähän katselemassa nettisivuja ja suosituksia mitä löysin niin starttiakuille ei suositella yli 20% purkua nimellisvaraustehosta eli 100 Ah sallittaisiin 20 Ah purku. Muille lyijyakuille suositeltu max purku on 50% nimelliskapasiteetista. Näin akun kapasiteettiä riittää koko sen hyödyllisen elinajan.Ihmettelen mistä tietosi peräisin: Mm. ettei laturin teholla olisi merkitystä. Totta hemmetissä sillä on, eihän muuten käytössä edes olisi suuritehoisa latureita. Laturin ja akun tehotkin ovat toki jossain suhteessa toisiinsa.
Minulla on yksi irttolaturi, jota käytän autotallioloissa saaressa käytettävän hupiakun lataukseen. Kyllä sen A- mittari ainakin näyttää purkautuneella akulla pitkään korkeaa latausvirtaa.
Mitä taas tulee auton käynnistysakkuihin, niin nehän on KOKO TALVIKAUDEN enempi ja vähempi purkautuneita, jopa 50%. Silti ne toimii useita vuosia häiriöttä.
Geeliakkujen "happoja" ei voi mitata, mutta tiedän niiden olevan silloin täydessä latauksessa kun saan niistä 8-10 h ajan n. 7 A virtaa invertterin kautta. - make.s
karva.naamari kirjoitti:
Jos purat sen 70% niin lataus pitää aloittaa lähes välittömästi normaalilla akulla. Et sitä paitsi tiedä varmuudella akun varaustilaa ilman hapon ominaispainon mittausta. Jännite ei kaikkea kerro. Minä varoisin alle 50% purkua jos haluaisin nauttia akusta sen koko taloudellisen käyttöiän.
Yleisillä paikoilla eli leirintäalueillahan on normaalisti verkkosähköä saatavilla joten ongelma on ainoastaan "puskaparkissa", tällöin ei myöskään yleensä ole naapuria aivan vieressä joten hiljainen pikku "sähkötehdas" ei juurikaan muita häiritse.
Auton laturi ei lataa akkua täyteen parin tunnin ajossa. Jos akkuun pitää saada vaikkapa 50 Ah ladattua vie se runsaasti aikaa. Auton laturi on periaatteeltaan vakiojännitelaturi joka ensin syöttää noin 14,4V latauspiiriin. Vanhat laturit tekivät tätä kokoajan ja akkuvedet alkoivat vähetä. Ainakin osa nykylatureista siirtyy pitkässä ajossa kestolataukseen noin 13,7V jännitteellä ja silloin latausvirta laskee pieneksi eli luokkaan alle 5A vaikka autossa luvataan laturille 200A. Tästä laturin virransyöttökyvystä on hyötyä vain ajonaikaisten lisälaitteiden käytössä.
Suuremman latauspiirin resistanssin ( enemmän liitoksia ja pidemmät ja ohuemmat kaapelit) vuoksi hupiakun latausvirta on pienempi kuin starttiakun joka vielä pidentää aikaa. Virranhan voi laskea seuraavasti ((laturin napajännite - akun napajännite)/piirin resistanssi). Jos laturi on rajoitettu 14V ja akussa on 13,9V ja oletetaan latauspiirin kokonaisresistanssiksi 0,2 ohm niin virtaa kulkee 0,5A, tällöin akku on lähes täynnä, jos akun jännite on vain 13,5V niin vastaava virta on 2,5A (10Ah yli 4 tuntia koska virta laskee koko ajan periaatteessa). Tämän ongelman voi osin kiertää asentamalla hupiakkuun uudenlainen "pulssaava" laturi, siinä aina jännitteen noustua kiehumisrajalle lataus lopetetaan ja puretaan hieman akkua jolloin sen jännite laskee, tämän jälkeen voidaan taas ajaa sinne energiaa isolla virralla hetki ja sen jälkeen proseduuri toistuu. Näin saadaan keskiarvovirta huomattavasti korkeammaksi kuin vakiojännitelaturilla. Ongelmana on näiden latureiden saanti ainoastaan 230Vac käyttöön, muistaakseni jo purjehdusaikoinani oli venekäyttöön myytävänä tähän käyttöön sopivia lisälaitteita. Niiden soveltuvuutta tähän maallisempaan käyttöön en ole tutkinut.
Täten alkupiikin jälkeen latausvirrat laskevat olennaisesti riippumatta laturin tehosta. Tyhjän akun (50% puretun 100 Ah) lataus kestää siten suurin piirtein Hesasta Ouluun ( 8 - 9 h)ja vähän takaisin vauhdista riippuen.noin tekninen juttu voisikin mennä täydestä sille ketä ei latureista tiedä
tieto auton latureista on 60luvulta.
omistan useita autoja. vanhimmat 1970luvulta eikä yhenkään auton laturi kiehuta akkua Huonoa infoa kirjoitti:
Ihmettelen mistä tietosi peräisin: Mm. ettei laturin teholla olisi merkitystä. Totta hemmetissä sillä on, eihän muuten käytössä edes olisi suuritehoisa latureita. Laturin ja akun tehotkin ovat toki jossain suhteessa toisiinsa.
Minulla on yksi irttolaturi, jota käytän autotallioloissa saaressa käytettävän hupiakun lataukseen. Kyllä sen A- mittari ainakin näyttää purkautuneella akulla pitkään korkeaa latausvirtaa.
Mitä taas tulee auton käynnistysakkuihin, niin nehän on KOKO TALVIKAUDEN enempi ja vähempi purkautuneita, jopa 50%. Silti ne toimii useita vuosia häiriöttä.
Geeliakkujen "happoja" ei voi mitata, mutta tiedän niiden olevan silloin täydessä latauksessa kun saan niistä 8-10 h ajan n. 7 A virtaa invertterin kautta.Laturin teholla on merkitystä vain tiettyyn rajaan asti. Vaikka autossani on ilmastoinnin vuoksi 180A laturi niin tyhjää 100 Ah akkua ei saa ladatuksi kolmessa vartissa. Jotta akku ei kärsi niin max latausvirta ei juurikaa saa ylittää 0,25C arvoa eli tässä tapauksessa 25A. Jos lataat akkua 25A virralla niin sen jännite nousee sallittuun 14,4V:n paljon ennen kuin se on täynnä jolloin virta alkaa laskea. Jos tässä kohtaa alat lisätä virtaa jännitettä nostamalla alkaa kaasunmuodostus tulla ongelmaksi ja elektrolyytit vähenevät. Tämän jälkeen latausvirtaan vaikuttaa ohminlaki I=U/R jossa U= laturin ja akun napajännitteiden ero ja R = latauspiirin kokonaisimpedanssi. Laskepa itse, jännite-ero 0,2V ja resistanssi 0,2 ohm. Ohmin kymmenesosia saadaan akun sisäisestä resistanssista 0,03 ohm kaapelit kaapeliliitokset sulake liitoksineen laturin sisäinen resistanssi. 0 ohmiin on ilman suprajohteita vaikeaa päästä vaikkakin 50mm2 kupari auttaa kaapelin osalta. 0 ohmin sulakekaan ei toimi koska siihen ei jää tehoa lainkaan. Normaalisti autoissa ainakin minulla on ainoastaan 10mm2 kuparit hupiakulle, oletan sen olevan aika normaali ja käytännössä riittävä kaapelointi.
Täten vain noin 60% lataukseen asti voidaan käyttää suurta virtaa, sen jälkeen se alkaa laskea asymptoottisesti. Koeta ellet usko.
Kun olet purkanut 7A 8 - 10 tuntia niin onko kuorma todella ollut vakio ja siinä kokoajan virtamittaus päällä. Uskon tuohon ainoastaan jos se on ollut pelkkää halogeenilamppukuormaa. Epäilen koejärjestelyissä olleen jotain aukkokohtia.
Geeliakkuja ladatessa pitää ehdottomasti varoa kaasunmuodostusta koska se ei pääse poistumaan yhtä helposti kuin elektrolyytin ollessa nestemäistä. Tämäkin rajoittaa niiden latausvirtaa. Paras tulos ja kestävin saadaan 0,10C virralla eli 10A alkuvirralla 100Ah akulle.make.s kirjoitti:
noin tekninen juttu voisikin mennä täydestä sille ketä ei latureista tiedä
tieto auton latureista on 60luvulta.
omistan useita autoja. vanhimmat 1970luvulta eikä yhenkään auton laturi kiehuta akkuaVanhoissa auton latureissa oli säätimenä jänniterele, jos se oli säädetty 14V tai alle kaikki oli OK jos rele piti kutinsa. Se oli kuitenkin mekaaninen komponentti ja siten epäluotettava tavallaan joskin eri tavalla kuin nykyiset. Olen itsekin niitä joskus säädellyt. Kun siirryttiin elektronisiin säätimiin niin tämän laatuiset ongelmat häipyivät.
Liian alhainen laturin jännite kun vei tehot ajovaloilta. Yleensä ajovalojen kaapelointi on varsin ohutta ottaen kuorman huomioon, 50W kun ottaa 12V:lla reilun 4A. Tällöin 0,1 ohmin vastus lampun piirissä laskee lampun jännitettä lähes puoli volttia, se on paljon prosenteissa 12V:ssa ja laskee runsaasti valotehoa. Nimellisvaloteho saadaan kun lampun kantajännite on 12V. Alhainen jännite taas lisäsi lampun ikää, sanoisinkin jännitteen olevan liian alhainen jos ajovalot kestävät kolme vuotta vaihtamatta päivittäistä käyttöä.
Ajomatkat ovat lisäksi yleensä niin lyhyitä (alle tunnin) ettei lyhyellä aikavälillä tullut suuria ongelmia akun kanssa vaikka jännite hieman korkea olisikin ollut.
Pahimpia kiehuttajia olivat kuitenkin vanhat verkkolaturit niissä kun ei ollut minkäänlaista jännitteen säätöä. Ne keittivät jo paljon ennen kuin akku oli täynnä. Siitäkin on kokemusta, silloinhan akkuja kiehutettiin ja lisättiin "akkuvettä" tarpeen mukaan.- make.s
karva.naamari kirjoitti:
Vanhoissa auton latureissa oli säätimenä jänniterele, jos se oli säädetty 14V tai alle kaikki oli OK jos rele piti kutinsa. Se oli kuitenkin mekaaninen komponentti ja siten epäluotettava tavallaan joskin eri tavalla kuin nykyiset. Olen itsekin niitä joskus säädellyt. Kun siirryttiin elektronisiin säätimiin niin tämän laatuiset ongelmat häipyivät.
Liian alhainen laturin jännite kun vei tehot ajovaloilta. Yleensä ajovalojen kaapelointi on varsin ohutta ottaen kuorman huomioon, 50W kun ottaa 12V:lla reilun 4A. Tällöin 0,1 ohmin vastus lampun piirissä laskee lampun jännitettä lähes puoli volttia, se on paljon prosenteissa 12V:ssa ja laskee runsaasti valotehoa. Nimellisvaloteho saadaan kun lampun kantajännite on 12V. Alhainen jännite taas lisäsi lampun ikää, sanoisinkin jännitteen olevan liian alhainen jos ajovalot kestävät kolme vuotta vaihtamatta päivittäistä käyttöä.
Ajomatkat ovat lisäksi yleensä niin lyhyitä (alle tunnin) ettei lyhyellä aikavälillä tullut suuria ongelmia akun kanssa vaikka jännite hieman korkea olisikin ollut.
Pahimpia kiehuttajia olivat kuitenkin vanhat verkkolaturit niissä kun ei ollut minkäänlaista jännitteen säätöä. Ne keittivät jo paljon ennen kuin akku oli täynnä. Siitäkin on kokemusta, silloinhan akkuja kiehutettiin ja lisättiin "akkuvettä" tarpeen mukaan.tää juttu oli akuista ja latureista eikäajovaloista
kyllä töpseli laturila saa akun kuivaksi.
jos ei osaa jotain käyttää.sitä ei tarvi käyttää
ensin on lataus liian matala
sitten seon korkea. ajan autoilla pitkiäkin matkoja ilman laturivikaa make.s kirjoitti:
tää juttu oli akuista ja latureista eikäajovaloista
kyllä töpseli laturila saa akun kuivaksi.
jos ei osaa jotain käyttää.sitä ei tarvi käyttää
ensin on lataus liian matala
sitten seon korkea. ajan autoilla pitkiäkin matkoja ilman laturivikaaValot olivat vain esimerkki mihin kaikkeen ja miten laturin jännite vaikuttaa. Se liittyi käsiteltävään asiaan luontevasti koska se on helppo ymmärtää.
- make.s
karva.naamari kirjoitti:
Valot olivat vain esimerkki mihin kaikkeen ja miten laturin jännite vaikuttaa. Se liittyi käsiteltävään asiaan luontevasti koska se on helppo ymmärtää.
et taida tietää koko asiasta yhtäänmitään
- kommentti
make.s kirjoitti:
noin tekninen juttu voisikin mennä täydestä sille ketä ei latureista tiedä
tieto auton latureista on 60luvulta.
omistan useita autoja. vanhimmat 1970luvulta eikä yhenkään auton laturi kiehuta akkuaSiis eilen kommentoin, että vanhalla Ladalla ajava työkaverini joutui tasaamaan ylilatauksen vuoksi kuplivaa akkuaan purkamalla sitä ajon jälkeen. Mekaanisella säätimellä tämä ylilataus on mahdollista,vaikka muuta väität. Nestettä haihtui myös reilusti. Autoja on ollut ennen 70-lukuakin.
Ja kommentini poistajakin voisi lukea asian oikein, jolloin ymmärtää myös asiayhteyden oikein kommentti kirjoitti:
Siis eilen kommentoin, että vanhalla Ladalla ajava työkaverini joutui tasaamaan ylilatauksen vuoksi kuplivaa akkuaan purkamalla sitä ajon jälkeen. Mekaanisella säätimellä tämä ylilataus on mahdollista,vaikka muuta väität. Nestettä haihtui myös reilusti. Autoja on ollut ennen 70-lukuakin.
Ja kommentini poistajakin voisi lukea asian oikein, jolloin ymmärtää myös asiayhteyden oikeinMinä ihmettelin samaa poistamista, ei oikein mahtunut pieneen pollaan. Uusi virkamies tuntuu olevan hieman yliaktiivinen eikä oikein suostu edes keskustelemaan syystä, taitaa jonkinlainen kompleksi vaivata. Mielestäni viestissäsi ei ollut mitään loukkaavaa. Tietysti se on voitu siirtää jollekin muulle palstalle vaikka "Ladan ystäviin" jos sellainen on. Syytä vain en ymmärrä se kun oli kommentti tällä palstalla olevaan kirjoitukseen. Samalla olisi pitkä letka pitänyt siirtää.
Taitaa tämäkin siirtyä roskiin kohta, tässä kun esitetään arvostelua tiettyä tahoa kohtaan.- make.s
kommentti kirjoitti:
Siis eilen kommentoin, että vanhalla Ladalla ajava työkaverini joutui tasaamaan ylilatauksen vuoksi kuplivaa akkuaan purkamalla sitä ajon jälkeen. Mekaanisella säätimellä tämä ylilataus on mahdollista,vaikka muuta väität. Nestettä haihtui myös reilusti. Autoja on ollut ennen 70-lukuakin.
Ja kommentini poistajakin voisi lukea asian oikein, jolloin ymmärtää myös asiayhteyden oikeinkaikki on mahdollista laitteilla jota eiosata käyttää tai rikki olevalla laitteella
oliko kaverin ladan säädin ehjä? kuinka monella on vielä käytössä 70luvun tasa virta latureita mekaanisella jännite säätimellä?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904423
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?603221Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1132541Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1212394Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki902198- 402043
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281997Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2241753Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91637- 291618