Kylmyytesi viiltää,
kuin lasi terävä.
Onneksi et näe kyyneleitä
joita yhä vuoksesi vuodatan.
Ei minulla ole oikeutta
vaatia sinulta mitään,
mutta silti sydämessäni toivon,
että ajattelet yhä minua
tai oikeastaan
ettet saa minua mielestäsi.
Vaikka sinä lähditkin
ei tunteet sammu,
kuin nappia painamalla.
Olen kyllä iloinen,
että rakkauteni on lujaa tekoa,
mutta tällaisina hetkinä
siitä saa kärsiä.
kuin lasi terävä.
Onneksi et näe kyyneleitä
joita yhä vuoksesi vuodatan.
Ei minulla ole oikeutta
vaatia sinulta mitään,
mutta silti sydämessäni toivon,
että ajattelet yhä minua
tai oikeastaan
ettet saa minua mielestäsi.
Vaikka sinä lähditkin
ei tunteet sammu,
kuin nappia painamalla.
Olen kyllä iloinen,
että rakkauteni on lujaa tekoa,
mutta tällaisina hetkinä
siitä saa kärsiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koko runo ja erityisesti tämä kohta;
"Olen kyllä iloinen,
että rakkauteni on lujaa tekoa,
mutta tällaisina hetkinä
siitä saa kärsiä."
vakuuttaa minut !
rakkauden riipivää tuskaa ja kauneutta.
Tuo loppu, johon Myskin viittasi - sen minäkin
nostaisin ylimmäksi runostasi.
palautteesta :)
Meinasin ensin jättää sen lopun pois...mutta hyvä että laitoin :)