aivan niin, ajettu sänki. Monen mielestä liian aikaisin ajettu pois. Vaanpa minua ei haluttanut saada kampaan paksua tuppoa. Nyt 2 mm sänkeä lähtee yhä päästäni. Vaikka minulla on peruukki. Oman hiukseni lähto surettaa ja satuttaa kovasti!Tapasin erään potilaan 3.sytostaattihoidon aikana, potilas suri kovin hiusten menetystä ja kertoi että siitä on jo 4 vuotta. Eikä normaali tukka tullut vaan harmaita harvaita hiushaivenia. Ymmärsin että hän suri eniten hiuksien menetystä kuin syöpää. Huoks!
Te tappelette aivan turhista asioista! kuka ja mitä sanottiin! Ikävää, että kivat vakiot lähtevät toipuneina sairaudestaan. Ei näy nykyhetkenä kuin tietämykseni mukaan melkein samaan aikaan kuin Marliini54, Mitä sinulle kuuluu?
Te tappelette aivan turhista asioista! kuka ja mitä sanottiin! Ikävää, että kivat vakiot lähtevät toipuneina sairaudestaan. Ei näy nykyhetkenä kuin tietämykseni mukaan melkein samaan aikaan kuin Marliini54, Mitä sinulle kuuluu?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tule kirjoittamaan kanssamme cancerille,meitä on siellä monta parhaillaan hoidoissa käyviä.
Parhaimman tuen saamme toinen toisiltamme samassa tilanteessa olevina.:))
iskeekö teidän mieleen välillä semmoinen kauhu:
kymmenen % meistä ei parane,,,
Minulle kävi näin viime yönä,valvoin ja ajattelin
kymmenen sadasta kuin aseella tähdättäisi kuka meistä,,
Ystäväni(ei syöpäpotilas) rauhoitteli että yhtähyvin auton alle
Mutta kuoleeko 10%.ihmisistä auto - onnettomuudessa??
Näin mietteet minulla ja hoidot vielä edessä päin..
Edelleen n. joka viides rintasyöpä uusiutuu, eli joka viides ei parane.
Se 90% tarkoittaa suhteellista elossaololukua 5 vuoden päästä diagnoosista. Siihen lukuun lasketaan myös levinnyttä syöpää sairastavat, jotka ovat elossa edelleen.
Paikallisissa, pienissä rintasyövissä paranemisennuste on jo yli 90%. Mutta imusolmukelevinneisyys ja muut riskitekijät tekevät rintasyövästäkin arvaamattoman.
En halua pelotella, mutta minusta rintasyövästä annetaan julkisuudessa turhankin kaunisteltu kuva, kun kuitenkin tähänkin sairauteen menehtyy edelleen jatkuvasti naisia.
levinnyt oli minunkin rintasyöpä mikähän prosentti sellaiseen ? siis henkiinjäämis?
suoraan varmaan kukaan. Aina on jotain tilastollisia prosentteja. Mutta tietty mitä useammassa imusolmukkeessa sitä syöpää on ollut, sitä todennäköisemmin syöpäsoluja on matkannut myös muualle kehoon verenkierron kautta.
Joissakin sairaaloissa levinneisyystutkimukset tehdään, jos syöpää on ollut yli kolmessa imusolmukkeessa. Eli jos on ollut vaikka vain yksi tai kaksi syöpäistä imusolmuketta, niin yleensä rintasyöpä ei ole vielä ehtinyt tehdä etäispesäkkeitä muualle kehoon.
Mutta tilastot on tilastoja, noin puolet rintasyövistä on ehtinyt levitä imusolmukkeisiin löydettäessä ja silti neljä viidestä paranee. Joten älä ala liiaksi miettimään mitä löytyi, pääasia että se on leikattu pois. Omat lääkärisi varmaan kertovat juuri sinun tilanteestasi enemmän.
tuli mietittyä juuri noin. Pelotti,että selviääkö vaiko kuoleeko.
Minäkin luulin, että tukan lähteminen olisi pieni juttu, mutta itku pääsi kun tukka lähti. Kalju pää oli konkreettinen merkki siitä, että on vakavasti sairas. Nyt sytot ovat takana ja minulla on sentin sänki, päälaella on vahvempaa tukkaa kuin ohimoilla, mutta eiköhän tuo tukka kasva kun odottaa. Peruukkia inhoan, se on kuin pitäisi karvahattua päässä koko ajan, kotona kuljen pää paljaana mutta kun ovesta ulos lähtee niin pitää ottaa tukka päähän hattuhyllyltä.
Sairauden aikana olisin kaivannut juttuseuraa vaikka netissä, mutta tällä palstalla meno oli hurjaa ja rumaa, onkohan nyt jo asiallisempaa että uskaltaako palata? Sairaana on herkkä ja rumat sanat ja ilkeily satuttavat.
syöpää sairastaville .Nämä uskonasiat on aiheuttaneet riitaa ja Joyderin kimppuun joku käynyt kun esitti mielipiteensä.Itse löysin palstan pari viikkoa sitten.
Kirjoita jatkossakin,minulla vielä kaikki hoidot edessä päin:))
Cancerilla olen myös käynyt.
syöpää sairastaville?Kannaisikohan lukea tarkemmin viestit.Uskonasiat eivät aiheuttaneet riitaa,vaan riita syntyi jälleen kerran suvaitsemattomuudesta.Kun joku palstalainen,hyvin sairas,kysyy Jumalan armosta,niin kuinka kukaan,jonka sydämessä asuu Jumalan rakkaus,voisi olla hänelle vastaamatta?
Jos Joyderin mielestä toivottomuus kipujen ja elämän edessä on kurjuuden maksimointia ja säälin kerjuuta,niin jatkoksi varmasti tulee odotetusti eriäviä mielipiteitä-se hänenkin tulee kritiikkinä ottaa vastaan.
Tukka kasvaa jännästi päälaelle vahvemmaksi ensin kuin ohimoille,mutta kun vauhtii pääsee,niin sitten kasvaa tosi kivasti.Saattaa kääntyä kiharoille.
se hiusten lähtö ajattelin käydä leikkauttamassa lyhyemmäksi jo ennen kuin hoidot alkaa.
Tapasin sairaalassa käydessäni syöpäpotilaan
Hän sanoi ettei se hiusten menetys ole niin paha kuin etukäteen kuvitteli...
kova juttu.Näin on asia.Mutta jos otat peruukin ,niin ota aivan sokkeeraava juttu.Se kyllä piristää.Muuten se jää hattuhyllylle.Sanotaan,että kasvaa parempi tukka,mutta onkohan noin.Ei minulle ainakaan.
Suunnitellut sytostaattihoidot takana ja nyt odotusta tutkimuksista, oliko se siinä vai jatkuuko hoidot.
Eri asioiden odotus tuntuu olevan koko prosessin jatkuvaa: eka hoito, hiustenlähtö, seuraavat hoidot, säännölliset verikokeet, hoitojen sivuvaikutusten säännöllinen syklisyys, välitsekkaukset, jne. Ja parantumisen jälkeen varmaankin sitten säännölliset tarkastukset odotettavana.
Moni asia hyvin yksilöllistä, kuten hiustenlähtö ja sen kokeminen, sekä näiden asioiden jakaminen muiden kanssa.
alkuun paha mutta yllättävän nopeasti totuin .Uutta kasvua odotan kunhan vihoviimeinen hoito on ohi. . .
Sairaalassa olen minäkin keskustellut muiden potilaitten kanssa,
Kontrolleissa kävijöillä nähnyt todella upeat uudet hiukset:))
kun huomasi tyynyliinalla paljon hiuksia yön jäljiltä ja wc:ssä käydessä tippui alapäästäkin.
Pahalta tuntui myös kun ripset tippuivat. Mutta lohduttaa voin,että kaikki kasvaa takaisin...
voi ottaa ihan rennosti.Minäkin naureskelin kun tukka lähti.Se hetki oli vähän "oksettava" kun se tukka oli pesuhuoneen lattialla.Mutta jälkeenpäin kun ajattelin syöpääni, niin se tukanlähtö tuntui pahimmalta asialta, siis pahemmalta kuin koko syöpä!!!!
On se tuo ihmisen tunnepuoli ihmeellinen systeemi....
Kuudennen syton aikana, päivälleen 3 vuotta sitten tukka oli jo hyvässä kasvussa, samanlainen kuin ennenkin.
Hyvä idea värjätä se sänki tummaksi....
Käyn säännöllisesti katsomassa täällä palstalla onko sellaisia kirjoituksia joihin voisi kirjoittaa kokemuksen perusteella....tiedoksi ja avuksi.....
Olen ollut tämän palstan alusta asti mukana, kaikki on nähty ja koettu.......
ajeltua sänkeä .Nyt tuntuu että ei enää irtoa ,tosin eipä juuri ole mitään mitä irtoaisikaan.Kolme sytostaattia takana., viikon päästä sitten neljäs.
Kyllä se edelleen tuntuu ahdistavalta tuo hiuksettomuus, mutta täytyy vaan yrittää ajatella että se on sittenkin väliaikaista ja uusi tukka kasvaa sitten ajallaan.Tärkeintä on kuitenkin päästä tästä syövästä eroon.
Mutta sen olen päättänyt että kun tukan taas saan , ikinä en päähinettä tai huivia päähäni laita ., tukka saa kyllä hulmuta vapaana.
minunkin mielessä käynyt etten huivia päähän laita kun tästä ruljanssista selviän.
Enkä ole ennen tätä huivia käyttänyt kuin asusteena kaulassa.
Ja tosiaan pääasia että päästään tästä syövästä eroon:)
Ennen sytosttaatteja vedin tukan poninhännälle ja leikkasin poninhännän talteen. Minulla oli koko ikäni vaalea tukka puoleen selkään muuta kun kynin tukkani niin huomasin, että lyhyt trendikäs tukka onkin minun juttuni. Jatkossa aion pitää lyhyttä tukkaa kunhan se nyt kasvaisi.
Nyt vaalea sänki ei näytä miltään, ihan kuin ei olisi sitä vähääkään tukkaa. Niimpä värjäsin sängen tummanruskeaksi. Sädehoidot loppuu kuukauden päästä, olen jo tilannut pitkän viikonloppumatkan Lontooseen ja sinne menen sänkipäänä huhtikuun lopussa. Suurkaupungissa kukaan ei katso pitkään, siellä kun ihmisillä on eriskummallisia tyylejä muutenkin.
Kun sytot loppuivat niin palkitsin itseäni ja ostin itselleni pullon Chanelin hajuvettä, sellaista tosi kallista. Minä olen urheasti kestänyt leikkaamiset, pistämiset, sytot ja nyt sädetykset, joten olen ansainnut jotakin luksusta elämääni.
teen minä kun kaikki on ohi:
vielä on kuitenkin pitkä tie edessä ja aikaa miettiä miten palkitsen itseni...
aijon tehdä niin, kun tämä hoitorumba on ohi olen myös ajatellut palkita itseäni jollakin lailla.Ja olen sen totisesti myös ansainnut,on tämä sen verran rankka kokemus.
Ehkä sitä jaksaa paremmin kaikki nämä pistot ,kivut ,pahoinvoinnit , rinnattomuuden , tukattomuuden, kun ajattelee että tulee vielä päivä jolloin voin tehdä taas jotain kivaa josta voi taas nauttia.
En tiedä miten kauan menee ennenkuin uusi tukka on päässä, mutta olen ymmärtänyt että alkaa kasvaa muutaman viikon päästä vika sytostaatista ?
Mulla varmaan on sitten vasta loppukesästä sen verran hiuksia että voi kulkea ilman peruukkia ja huiveja.Huh huh on se pitkä aika!
Minun tukkani alkoi kasvaa kesken sytostaattihoitojen, suunnilleen viidennen hoitokerran aikana. Kuudes hoito ei sitä irrottanut vaan jatkoi kasvua.
Kyllä nämä hoidot niin rankkoja on että itseään on lupa palkita ja hemmotella kun ne kestää.
viidennen hoidon jälkeen alkoi pukkaa sänkeä.
vauvatukkaa. :)
Oli lohduttava lukea teidän kokemuksianne. Nyt minulla pistelee ns. luukipuja ja on voimaton olo. En jaksa edes lähteä kävelylle. Onneksi tiedän, että kipuilu menee pian ohi. Vielä 3 sytostaattihoitoa jäljellä. Kun sytohoidot on ohi, minun pitäisi jollakin tavalla palkita itseäni, kenties menemällä ulos johonkin. Mutta minulla jatkuu vielä sädetyshoidot... Vasta syksyllä olen vapaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Voimia ja tsemppiä äskettäin sairastuneille ja kaikille!
Tähän sopii Eeva Kilven runo:
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun : Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun
No hei vaan sinulle.
Tuo tukanlähtö on aika henkilökohtainen asia, jonka toiset ottaa raskaasti ja toiset ei.
Naisilla näyttää yleisesti olevan rankempaa kestää.
Tukka kasvaa takaisin ja harvoin huonona jos ei ennestään ole ollut huono.
Värikin vaihtuu joskus ja kiharaa voi tulla.
Kirjottele vain vapaasti tunnoistasi äläkä välitä noista mekastajista. Niitä on joka paikassa.
Jos täällä olisi sheriffi niin meno todennäköisesti rauhoittuisi.
Uskon että sinulla menee hyvin hoidot ja tulos on täydellinen onnistuminen.