haen rotua joka ei vaadi hirveesti vaan osaa rauhoittua tarvittaessa ja yksinolo työn ajaksi sujuu hyvin.
Tarkoituksena on siis viedä koiraa päivittäin lenkille n. 1,5h ja viikonloppuisin pidemmälle lenkille mahdollisuuksien mukaan ja hiukan tokoa. Eli etsin hyvää rauhallista koirarotua joka ei vaadi koko ajan toimintaa.
Noutajat tai cavis ei kiinnosta ja rotu saisi omata hiukan vahtiviettiä ja koko n. 40-50 turkki voi olla millainen vain. Ja koiran pitää soveltua kaupunkioloihin.
Tarkoituksena on siis viedä koiraa päivittäin lenkille n. 1,5h ja viikonloppuisin pidemmälle lenkille mahdollisuuksien mukaan ja hiukan tokoa. Eli etsin hyvää rauhallista koirarotua joka ei vaadi koko ajan toimintaa.
Noutajat tai cavis ei kiinnosta ja rotu saisi omata hiukan vahtiviettiä ja koko n. 40-50 turkki voi olla millainen vain. Ja koiran pitää soveltua kaupunkioloihin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sopivia on paljon, heitetäänpä nyt esimerkkinä, kelpie, snautseri, lapinkoira, sheltti, pon, schapendoes, ja monia muita, tuossa keskiluokassahan on paljon ihan sellaisia kivoja peruskoiria, jotka eivät ihan hirveästi sitä aktiviteettia tarvitse. Mukavastihan olet valmis ulkoiluttamaan sitä.
...ja millaiseen järjestykseen laittaisit ehdottamasi rodut mikä on rauhallisin ja mikä vilkkain? Mikä on itsenäisin, joka ei vaadi kokoajan huomiota?
tietysti rodussa, kuin rodussa. Oleellista on, että koira ei ole kuitenkaan ylivilkas ja pystyy rauhoittumaan työpäivä ajkais, kun saa muutoin seuraa ja aktiviteettia. Pon eli polski owczarek nizinny on kyllä eloisa, kuitenkin hermorakenteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen. "Se on valpas, aktiivinen, älykäs ja tarkkaavainen. Sillä on erinomainen muisti ja hyvät oppimis- ominaisuudet ja rotumääritelmän mukaan koiraa onkin helppo kouluttaa." http://www.pon.fi/
En osaa laittaa rotuja ehdottomaan rauhallisuus järjestykseen ja on otettava huomioon, että kaikki rodut ovat pentuna villejä.
Sanoisin kuitenkin, että sheltti lienee soputuvaisin ja helpoin ,kun vaan herkkähaukkuisuus saadaan karsittua pentuna pois. Sekä poniin, että scapendoesiin liittyy eloinen, mutta kuitenkin rauhallinen ja tasapainoinen luonne, näitä mainitaan myös melko itsenäisiksi luonteeltaan. Suomenlapinkoiralla on myös helpohkon koiran maine. Snautseri lienee näistä "kovapäisin" koulutettava, kelpie taasen näistä eniten aktiviteettia vaativa.
hiukan käsitystä. Itse asiassa ponia olen itsekin hiukan harkinnut..joten täytyy mennä juttelemaan lisää kasvattajien kanssa. Kumpi on rauhallisempi schapendous vai pon ja millaisia eroja näissä luonteissa..myös terveysnäkökulmista katsottuna kun on pienikantainen rotu? Rotukirjoissa tuntuu tuo aktiviteetin/liikunnantarve vaihtelevan hirveästi..joten vaikea saada selkoa mitä vaatii.
Snautseristakin pidän mutta luulen että se on vilkkaampi ja siten voi turhautua hiukan helpommin..mitä olen siitä lukenut ja muutamia tavannut eli keskikokoista tarkoitan lähinnä.
Sheltti varmaankin olisi tosiaan hyvä vaihtoehto myös... mutta sen arkuus hiukan arveluttaa. Onko niillä vielä sitä usein?
Pentuaika toki on aina pentuaikaa..:)
portugalin podengo. katteleppas www.podengo.net . siellä kuvia ja linkkejä kasvattajille sekä perustietoa rodusta.
Minä ainakin haluan tarjota popolleni paljon liikuntaa; juoksijoita ja mettäkoiriahan nämä!
Ihmetyttää, miksi aloittajan on saatava oma koira: pitkät työpäivät ja koiran pitäisi olla huomaamaton ja vähään tyytyvä. Hienoa tosin, että hän osasi määritellä kivasti, mitä koirassa hakee. Harkitsisin silti vielä, josko naapurista tai tuttavapiiristä löytyisi lenkkikaveri.
Podengo ei ole helppo seurakoira, vaan vaatii omistajaltaan kiinnostusta ja halua käyttää aikaa ailahtelevaan luonteeseen tutustumiseen. Aloittajahan halusi myös tokoilla :)
työpäivää vaan normaalia..ja ihmisten on pakko käydä myös töissä. Nykyään on paljon ylivilkkaita rotuja ja tuolloin todennäköisyys eroahdistuneisuuteen lisääntyy siksi rauhallisen hermorakenteen omaava mieluummin ja enemmän sohvaperuna kuin työkoira koska aika ei riitä kaikkeen.
ainakin olosuhteet, toiveet ja panostus ovat aloittajalla ihan ok, normaalit, kohtuulliset.Itsekin olen "aina" käynyt töissä ja siitä huolimatta minulla on "aina" ollut koira, joskus parikin. Fiksua on etsiä rauhallisen puoleista ja suht vähään tyytyvää rotua, kuin olla mentaliteetilla MINÄ HALUAN! johon törmää turhan usein näillä palstoilla.
KISSA! se pärjää yksin!
mutta ei auta ..siippa on allerginen joten koiramahdollisuutta jos ei olisi kaipa päätyisin kuitenkin undulaatteihin joita minulla on ollutkin..ja ne on hauskoja mutta tällä hetkellä etsin rauhallista koirarotua koska aattelin jatkaa tokoharrastusta/ulkoilua ja kissa ei siitä piittaa ei tosin undulaatitkaan. ;)