Semmoi ongelma et oon ollu koirakuumees kolme vuotta ja ettiny ja lukenu niistä koirista sen verran että teoreettinen puoli on hallinassa, mutta siitä itse koiranhoidon konkreetisesta puolesta vain sen varran että olen koiria hoitanut päivän tai kaksi eli siis tuttujen koiria ja tutun tuttujen ja saanut siitä välillä taskun pohjalle. Ja nyt minusta tuntuu että olen ikäni ja kokoni puolesta valmis ottamaan oman koiran mistä olen haaveillutkin, mutta minä, äiti ja kaksi pikku sisarrusta(10 ja 12) asumme 80 neljömetrin kokoisessa rivitalo asunnossa... Ajatelin hankia labradorinnoutajan, eli sopiiko koira meidän asuntoon, kun äiti valittaa että sitten vasta otetaan koira kun muutetaan isompaan omakotitaloon mutta tiedän että sitä päivää ei tule koskaan tapahtumaan yhden jutun takia mitä en nyt viitsi täsää selitellä. Ja toinen juttu miten voin vakuuttaa äidilleni että hoidan koiraa tunnolisesti, koska äitini osti minulle 8 vuotiaana hamsterin ja en jaksanut hoitaa sitä niin se annettiin pois, mutta äiti ni ei suostu/halua käsittää että olen kasvanut ja nyt olen niinsanotusti, henkisesti kehittyneempi. Miten muuten saisin äiti suostuteltua koiran hankintaan kun hänellä tuntuu olevan sitä vastaan, ja tietysti koira olisi vain minun vastuulla ja hoidettavana. Että kiitos jo etukäteen asialisista vastauksista :)
Helpis nyt joku
tyttö 14
9511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
samat kirjoitusvirheet sama tarinaa.
Että oikein 80 neliön rivitalo asunto eli niinhän se juu menee.
Olen tuon tarinan lukenut aikaisemminkin täällä.
14-vuotiaan jolla huomenna koulupäivä pitäisi olla ollut nukkumassa jo useampi tunti.
Noh provo ei ollut edes hauska joten se siitä.
Ja sorivaan, mutta en vois sille mitään että mulla on lukihäiriö!!! Ei sen pitäs sun elämää liikuttaa...
Tuota samaa sössö-mössöä olen lukenut ennenkin.
Mene hyvä tyttö jo nukkumaan.
Kannattaa ihan ensiksi hankkia se oma elämä. Se on paljon mukavampaa,kun tämä netti-elämä.
Good night and Sleep Well- have Nice Dreams.
Voi elämä! Oikeesti ensinäkin en ole koskaan aikaisemmin kirjoittanu tänne!!! JA siinä se onkin mulla ei ole mitää elämää vittu ei kaverin kaveria muutaku silloin jos tuon karkkia kouluun ni johan on ne onkin taas kavereita... Mutta jos teidän mielestä puhun samaa sössöä kuin muut ja olen jonkun mielestä kirjoittanut saman juttun tännen ennenkin ja mitä kaikkee muuta paskaa, ni siitä vaa antaa tulla! Luulin että oisin saanu ees vähän asiaa liittyvä vastauksia...
olisi jos heittäisit äitisi pihalle jotta koira mahtuu siihen asuntoon, sitten ei muuta kuin koiran hankintaan.
mahdollisuutta ottaa koira hoitoon kotiin vähän pitemmäksi, esim. omistajan loman ajaksi. Jos äitisi tykästyisi ajatukseen, kun huomaisi kuinka kiva koira voi olla.
Ymmärsin yhdestä vastauksesta, että tunnet itsesi yksinäiseksi. Voisitko äidillesi vedota yksinäisyyteesi, että tarvitset koirakaverin. Koiran kanssa ulkoillessa tutustuminen toisiin koirien omistajiin käy helposti ja juttua taatusti riittää nuorten ja vanhojen kanssa.
Koiran kanssa voi harrastaa monenlaista ja sitäkin kautta solmia kaverisuhteita.
Ikäisesi kyllä pystyy hoitamaan koiraa tunnollisesti, tietysti aina pitää olla taustalla joku joka huolehtii, jos sattuu jotain sellaista, että on estynyt hoitamasta.
Rotuasiaan en osaa ottaa kantaa, itse olen hurahtanut pääasiassa pikkukoiriin. Ymmärrän hirveän hyvin ongelmasi. Minäkin haaveilen koirasta, mutta on joitakin asioita esteenä. Tavallaan ollaan samassa liemessä. Voitaisiin ottaa koira ja ei kuitenkaan voida. Toivottavasti meidän haaveet koirasta toteutuu joskus.
En ymmärrä sitä, että jos henkilö pyytää toisten mielipiteitä, aletaan antamaan keskenkasvuisia kommentteja kysyjän iästä.
Miten näiden kommenttien jakelijat kostautuvat siitä että mahdollisesti aiheuttavat toiselle pahan mielen.
Mutta asiaan, minusta ikä ei ole se suurin este koiran ottamiselle. Monet ovat valmiita jo 14 vuoden iässä kantamaan vastuun koirasta, rahallinen vastuu onkin sitten eri asia.
Todistat yksinkertaisesti äidillesi että olet valmis ottamaan vastuun koirastasi. Yksi hyvä vinkki olisi sellainen, että heräät joka aamu aikaisemmin, otat taluttimen käteen ja lähdet ns. pissalenkille 'kuvitteellisen' koiran kanssa. Saattaa vaikuttaa hölmöltä, mutta kun teet sitä joka aamu säässä kuin säässä, niin äitisi alkaa ymmärtämään halusi sitoutua koiraan.
Istutte alas ja keskustelette asiasta, listaatte hyviä ja huonoja puolia, vakuutat äitisi tiedoillasi.
En nyt oikein osaa parempia neuvoja antaa, yrität vain vakuuttaa että koira on asia, johon olet valmis sitoutumaan ja jonka eteen olet valmis näkemään vaivaa. Hyvä keino on myös ansaita rahat koiran ostoa varten itse ennen sen hankkimista.
Toivottavasti saat äitisi vakuuttuneeksi.
Paha mennä kenellekään tuntemattomalle mitään "ohjeita" sanomaan, mutta sanon kuitenkin että omalla kohdallani oli hyvä etten saanut yläasteikäisenä omaa koiraa vaikka varmasti halusin. Koira on mukava kaveri mutta vastuuta siitä on todella paljon ja mahdollisesti todella pitkään! Onko sinulla selkeät tulevaisuuden suunnitelmat, onko se sama rivitaloasunto asuinpaikkasi vielä 4-5 vuoden päästä vai haaveiletko lähteväsi muualle opiskelemaan? Opiskelijakämppää etsiessä koirasta voi yhtäkkiä tulla iso riesa. Kaikenlaista muuta menoa tuppaa ihmiselle tarjoutumaan kun maaginen 18 vuoden ikäraja on ylitetty - onko varmasti ok että joudut kieltäytymään hyvin monesta mukavasta jutusta koska kotona sinua odottaa koira joka tarvitsee joka päivä hoitoasi ja aikaasi? Kun en sinua tunne niin ohjetta en anna, vain ehdotuksen: mitä jos odotat vielä etkä anna koirakuumeen laantua, ja jos vielä esim. 5 vuoden päästä olet aivan varma, että kyllä elämästäsi todellakin puuttuu jotain hyvin tärkeää ilman koiraa, niin sitten alat tosissaan toteuttaa haavettasi? :)
oikein kovasti näistä hyvistä neuvoista, vinkeistä ja ohjeista. :) Nämä todella kuulostavat siltä että niistä olisi apua tässä asiassa. Ja siitä tienaus asiasta tuli mieleen että menen kesätöihin ja saan sieltä sen verran ainakin että saisin sillä sen koiran ostettua...