Taloussanomat kertoo kuinka kauppa on riippuvainen vartijoista, kohta heitä on pukukopissa ja parkkihallissakin.
10.3. 06:02 Häiriökäyttäytyminen ja uhkailut myymälöissä ovat lisääntyneet. Siksi vartijoita on kaikkialla: vaatekaupassa, puhelinkaupassa, tavaratalossa, apteekissa, kioskissakin.
Vartijoiden määrä kaupoissa on kasvanut. Yhä useamman myymälän ovella seisoo vartija, eikä vartijoita ole enää vain tavarataloissa vaan myös pienemmissä kaupoissa ja jopa toimistoissa.
Suosittele
4 suositusta
Tulosta
Pdf-versio
Lähetä kaverille
Kommentoi
– Ei se väärä havainto ole. Kyllä vartiointi on yleistynyt. Joissakin kauppakeskuksissa vartijat ovat vaihtuneet järjestyksenvalvojiin. Vartijat keskittyvät omaisuuden vartiointiin, ja järjestyksenvalvojat valvovat poliisin apuna järjestystä, selvittää Suomen Vartiointiliikkeiden liiton puheenjohtaja Jarmo Mikkonen. Hän on myös Securitasin toimitusjohtaja.
Turvallisuuspalveluja käyttävät nyt pienet kaupat ja kioskitkin. Taloudellisesti niillä ei ole mahdollisuutta pitää vartijaa jatkuvasti paikalla, mutta vartijat käyvät liikkeissä säännöllisesti ja tulevat paikalle hälytyksestä.
– Erikoiskaupat ovat tulleet uusina mukaan. Palvelun piirissä on toimistoja ja palvelupisteitä, joissa on asiakaspalvelua, kuten sosiaalitoimen palvelupisteet. Samoin apteekit ovat merkittävä ryhmä nykyään.
Vartiointiliikkeen edustaja tulee yleensä paikalle, jos liikkeessä tapahtuu jotakin. Poliisi kutsutaan harvemmin paikalle heti.
– Tämä on kaupan puolella vakiintunut tapa. Kaupassa on tehty päätös siitä, mihin soitetaan. Jos rikosta ei ole tapahtunut, poliisin saaminen paikalle voi olla joskus vaikeaa.
Mikkonen korostaa, että kaupoissa vartioinnissa on kysymys vahvasti myös ennaltaehkäisystä. Läsnä oleva vartija rauhoittaa tilannetta.
Vartiointi ei ole ilmaista. Kauppiaat maksavat vuodessa reippaan summan vartioinnista, laitteistoista ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta.
– Kaupan alan käyttää vuodessa yhteensä lähes sata miljoonaa euroa turvallisuuteen, arvioi Suomen kaupan liiton asiamies Matti Räisänen. Räisänen on myös liiton turvallisuusvaliokunnan sihteeri.
Summa on pysytellyt lähes samana parin vuoden ajan. Räisänen on kuitenkin havainnut, että vartijoiden määrä on jonkin verran kasvanut. Syykin on tiedossa.
– Uhkailu ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. Fyysinen valvonta tehoaa siihen paremmin kuin laitevalvonta.
Aluejohtaja Olli Laakso G4S Security Services -yhtiöstä kertoo, että vartioinnin tarpeet ovat moninaistuneet. Vartioinnista on tullut palvelutehtävä. Se ei enää ole pelkkää rikostorjuntaa.
– Vartijat takaavat, että kauppa voi keskittyä omaan osaamiseensa eli kaupankäyntiin. Varmistamme häiriöttömään toimintaympäristön.
Käytännössä vartijoiden tehtäviin kuuluu nykyään myymälän avaamisen ja sulkemisen ohella kaupankäynnin tukitoimia: Yöllä vartijat valvovat kaupan teknistä valmiutta, valoja ja lämpötiloja. Aamulla he osallistuvat kaupan toimintakuntoon rakentamiseen.
Laakso arvioi, että viimeisen 2–3 vuoden aikana asiakkaiden turvallisuustietoisuus on kasvanut. Yrityksille on tullut ammattimaisia turvallisuuspäälliköitä.
– Osittain tästä johtuen olemme pystyneet luomaan vartijoille uudenlaisia työnkuvia.
Laakson mukaan monipuolisempien tehtävien vuoksi vartiointipalveluja ostavat myös uudenlaiset asiakkaat. Yrityksellä on pääkaupunkiseudun myymälöissä noin 500 vartijaa.
Lue myösVartijoista on kova pula 10.3. 06:04
10.3. 06:02 Häiriökäyttäytyminen ja uhkailut myymälöissä ovat lisääntyneet. Siksi vartijoita on kaikkialla: vaatekaupassa, puhelinkaupassa, tavaratalossa, apteekissa, kioskissakin.
Vartijoiden määrä kaupoissa on kasvanut. Yhä useamman myymälän ovella seisoo vartija, eikä vartijoita ole enää vain tavarataloissa vaan myös pienemmissä kaupoissa ja jopa toimistoissa.
Suosittele
4 suositusta
Tulosta
Pdf-versio
Lähetä kaverille
Kommentoi
– Ei se väärä havainto ole. Kyllä vartiointi on yleistynyt. Joissakin kauppakeskuksissa vartijat ovat vaihtuneet järjestyksenvalvojiin. Vartijat keskittyvät omaisuuden vartiointiin, ja järjestyksenvalvojat valvovat poliisin apuna järjestystä, selvittää Suomen Vartiointiliikkeiden liiton puheenjohtaja Jarmo Mikkonen. Hän on myös Securitasin toimitusjohtaja.
Turvallisuuspalveluja käyttävät nyt pienet kaupat ja kioskitkin. Taloudellisesti niillä ei ole mahdollisuutta pitää vartijaa jatkuvasti paikalla, mutta vartijat käyvät liikkeissä säännöllisesti ja tulevat paikalle hälytyksestä.
– Erikoiskaupat ovat tulleet uusina mukaan. Palvelun piirissä on toimistoja ja palvelupisteitä, joissa on asiakaspalvelua, kuten sosiaalitoimen palvelupisteet. Samoin apteekit ovat merkittävä ryhmä nykyään.
Vartiointiliikkeen edustaja tulee yleensä paikalle, jos liikkeessä tapahtuu jotakin. Poliisi kutsutaan harvemmin paikalle heti.
– Tämä on kaupan puolella vakiintunut tapa. Kaupassa on tehty päätös siitä, mihin soitetaan. Jos rikosta ei ole tapahtunut, poliisin saaminen paikalle voi olla joskus vaikeaa.
Mikkonen korostaa, että kaupoissa vartioinnissa on kysymys vahvasti myös ennaltaehkäisystä. Läsnä oleva vartija rauhoittaa tilannetta.
Vartiointi ei ole ilmaista. Kauppiaat maksavat vuodessa reippaan summan vartioinnista, laitteistoista ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta.
– Kaupan alan käyttää vuodessa yhteensä lähes sata miljoonaa euroa turvallisuuteen, arvioi Suomen kaupan liiton asiamies Matti Räisänen. Räisänen on myös liiton turvallisuusvaliokunnan sihteeri.
Summa on pysytellyt lähes samana parin vuoden ajan. Räisänen on kuitenkin havainnut, että vartijoiden määrä on jonkin verran kasvanut. Syykin on tiedossa.
– Uhkailu ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. Fyysinen valvonta tehoaa siihen paremmin kuin laitevalvonta.
Aluejohtaja Olli Laakso G4S Security Services -yhtiöstä kertoo, että vartioinnin tarpeet ovat moninaistuneet. Vartioinnista on tullut palvelutehtävä. Se ei enää ole pelkkää rikostorjuntaa.
– Vartijat takaavat, että kauppa voi keskittyä omaan osaamiseensa eli kaupankäyntiin. Varmistamme häiriöttömään toimintaympäristön.
Käytännössä vartijoiden tehtäviin kuuluu nykyään myymälän avaamisen ja sulkemisen ohella kaupankäynnin tukitoimia: Yöllä vartijat valvovat kaupan teknistä valmiutta, valoja ja lämpötiloja. Aamulla he osallistuvat kaupan toimintakuntoon rakentamiseen.
Laakso arvioi, että viimeisen 2–3 vuoden aikana asiakkaiden turvallisuustietoisuus on kasvanut. Yrityksille on tullut ammattimaisia turvallisuuspäälliköitä.
– Osittain tästä johtuen olemme pystyneet luomaan vartijoille uudenlaisia työnkuvia.
Laakson mukaan monipuolisempien tehtävien vuoksi vartiointipalveluja ostavat myös uudenlaiset asiakkaat. Yrityksellä on pääkaupunkiseudun myymälöissä noin 500 vartijaa.
Lue myösVartijoista on kova pula 10.3. 06:04
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pullis tarvitsee tekijänsä!