Hei. Minulla on alle puoli vuotias kisu ja se on jonkin aikaa raapinut korviaan. Eilen kurkin niihin ja siellä oli sellaisia mustia täpliä vaikka kuinka paljon. Onko se ihan normaalia,vai voiko se olla esim kuivunutta verta? Mitä pitäis tehdä?
vertako
huolestunut
4277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todennäköisesti, jos se näyttää vähän samalta kuin kahvinporot, kissallasi on korvapunkkeja. Pitäisi lähteä ulkoloishäädöllä, johon saa reseptin eläinlääkäriltä. Vaivaton lääke: sipaistaan kissan niskaan koko pieni tuubi kerralla ja kaikkien ulkoloisten pitäisi heivata henkensä.
Jos ne on noita "kahvinporoja" niin kävele apteekiin ja osta Otitapara korvatippoja. Käy kissoille ja koirille. Auttaa aika nopeesti.
Tietysti korvatippojen laittaminen kissalle vaatii hieman näppäryyttä. Kiedo kissa vaikka pyyheliinan sisään ja jos sulla on joku joka voi auttaa pitään kissaa pyyheliinassa sylissään niin saat rauhassa tiputtaa tipat korviin ja sulla on toinen käsi vapaana pitään päätä paikallaan. Myös "niskavilloista" kiinni pitäminen "hyydyttää" mun kissat paikalleen.
Meillä on myös paras konsti tuo niskaote, toimii erityisen hyvin pikkukisuilla. Meidän kahdeksalle kissalle kun annettiin loishäätö kolmen päivän pillerikuurilla, niin siinä oppi pikkuhiljaa, kuinka saadaan kissaa käsiteltyä tilanteessa josta se ei pidä. Ja meillä on vain kolme pentuja. ;)
Istu tuolille, reidet yhdessä. Pidä kissaa jämäkällä, muttei kuristavalla otteella siitä löysästä osasta niskanahkaa ja laita se selälleen reisiesi väliin. Tästä emokin kantaa pienokaisiaan.
Tästä asennosta onkin sitten helppo tehdä vapaalla kädellä kaikki pilleri- ja korvatippatoimenpiteet. Kannattaa silitellä ja rauhotella kisua ja varata lähelle joku herkkupala, niin se oppii, ettei tässä mitään pahaa tapahdu. Ja jos laitat korvatippoja, varo ettet tökkää sillä putkilolla korvaan sisälle. Tommosista tulee kissalle äkkiä kammo, ihan niinkuin ihmisellekin esim. hammaslääkäriin...
Täyttä p*skaa olivat nuo korvatipat. Eivät auttaneet yhtään kummallakaan kissallamme, vaikka annettiinkin useampi kuuri ohjeiden mukaisesti.
Ensimmäisen kerran orpopennullamme oli korvapunkkeja neliviikkoisena, jolloin annoimme kaksi perättäistä kuuria kyseisiä hyödyttömiä korvatippoja. Muutaman viikon punkit olivat poissa, sitten uusivat. Jälleen Otita Para Vetia korviin yhden kuurin verran. Kaksi viikkoa punkit pysyivät poissa, kunnes uusivat. Kolmannen kerran tippoja korviin. Tällä kertaa punkit pysyivät pois noin kuukauden. Sitten teimme päätöksen, ettei kissalle enää laiteta noita korvatippoja. Laku vietiin eläinlääkäriin, jossa se sai korvapunkkien häätöä varten pistoksen. Tehosi yli vuodeksi.
Kunnes jälleen kesäkuussa alkoi korviin ilmaantua punkkeja, ensin nuoremmalle kissallemme, sitten 2-vuotiaalle Lakulle. Jälleen ostin Otita Para Vet -pullon, mutta eihän niistä ollut mitään hyötyä. Pari kuuria peräkkäin meni, mutta punkit eivät tehneet elettäkään lähteäkseen.
Ei muuta kuin eläinlääkäriin taas. Lääkäri kirjoitti reseptin Stronghold -nimiseen lääkkeeseen, se on juuri tämä putkilo, jonka nestemäinen sisältö kaadetaan kissan niskaan tehtyyn jakaukseen, eli siis suoraan iholle. Punkit lähtivät välittömästi, eikä ole uusia näkynyt eikä kuulunut, aikaa tuosta on kuukausi.
Eläinlääkäri ei suositellutkaan Otita Para Vet
-tippoja, sillä ne tappavat aikuiset punkit, mutta eivät munia, joten punkkeja tulee koko ajan lisää. Stronghold tappaa myös munat.
Tippojen laittaminen kissan korviin ei tuota vaikeuksia ainakaan meillä, vaikka Laku ei enää voikaan sietää korviinsa koskemista, kiitos useiden turhien tippakuurien ihan pentuna. Nappaan kissan syliin (tai mieheni nappaa, ihan miten vain), pidän toisella kädellä kissan rinnan alta kiinni ja tiputan tipat korviin. Sen jälkeen hieron korvaa, jotta tipat menisivät perille asti. Mitään pyyhkeeseen kietomista ei ole täällä tarvittu =).
Tabletitkin olen helpoiten saanut huijattua kissoille joko pieneen vesimäärään sekoitettuna ja ruiskulla suoraan suuhun annettuna tai sitten toiselle, joka syö muutakin kuin kuivaruokaa, olen murskannut tabletit hienoksi jauhoksi ja sekoittanut ruokaan. Lääketabuja ei ole tarvinnut antaa, mutta vitamiinitabletteja annan talvella, ja nuoremmalle kissalle pissavaivoja ehkäiseviä tabuja.