Puutaloni tärisee hulluna aina kun viereistä tietä pitkin ajaa rekka ohi. Herään melkein joka yö tärinään ja meluun. Oon nostanut telkkarini lattialle koska pelkään sen putoavan pöydältä. Seiniin tullut halkeamia tärinän takia. Talo rakennettu sodan jätöksistä "mutapohjalle" 1947. Kellari tulvii syksyllä, seinästä löytyi aspestia, hiiret juoksee ja sahanpurut valuu seinien sisässä, talo narisee ja haisee vanhalle mummolle, hirveä lämmönhukka ja veto talvisin ym. Kuitenkin tehtynä keittiöremontti, kylppäriremontti, uudet sähköt, kaupungin viemäröinti, kaukolämpö, julkisivuremppa, uusi sisusta. Kannattaako enää investoida remppaan yhtään vai myydä sinällään, vai purkaa koko p***a? Kuka ostais tällasen murjun. Mä en jaksa tässä kauaa enää asua. Tontista kyllä irtois jotain.
Talo Tärisee
aaaapuva
67139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
anna sortua itsekseen, teet sitten uuden, miten olet muuten tuollaisen miinan aikanaan mennyt ostamaan, jos tämä ei ole provo niin lycka till, minä en laittaisi tuohon senttiäkään enää kiinni....myyt puoleen hintaan ja sanot: viat huomioitu hinnassa...!
Ja kuulemma joustaa.
EI OSAA lukea. "talo rakennettu sodan jätöksistä 1947".
Hetihän tuosta voi tehdä johtopäätöksen, että varmasti älväri kun noin huojuu ja heiluu ;-)
Perinnetaloja Älbsvbytaloja on tuotu suomeen heti sodan jälkeen. Toimitus aloitettiin välittömästi vuonna -45 eli tämä voi hyvinkin olla ruotsista tuotu talo, niissä kuulemma lattiat huojuu ja yläkerran töminä käy. Tosin kyllä se tömisee purutaloissakin, rintamamiestaloissa.
jos tuntuu pahalta ,älä loppuelämääsi pilalle siinä talossa mieti.muuta pois ja myy talosi,vaikka tonttina,saat varmasti jossain muualla hyvän elämän
Jos sinulla on laudasta tehty purutalo, niin anna täristä. Olen itse asunut tien vieressä savipellolla sellaisessa jo 30 vuotta. Emme yrittäneetkään kaakeloida tai tapiseerata seiniä, vaan panimme yläkerrassa saunaan puupanelit ja lattialle muovin, sama alakerran vessassa ja keittiössä. Seinät on osin paneloitu, osin levytetty vanhanaikaisella levyllä (kipsiä ei voi ajatella). Talo heiluu ja keinuu, kun traktori ajaa ohi, purut varisevat nurkista kuin eläisi sellaisessa lasten lumisadepallossa, mutta puutalo joustaa joka suuntaan. Yläkerrassa joskus tavaroita putoaa, mutta ne oppii laittamaan kunnolla kiinni tai muuten tarpeeksi etäälle reunoista. Talomme on rossipohjainen, elää ja hengittää. Hyvin villoitettuna 170 neliötä kuluttaa alle 2000 litraa öljyä vuodessa. Me voimme hyvin, olemme terveitä, piha on ihana ja talo ei hajoa tärinästä seuraavankaan 50 vuoden aikana.