Miten paljon tietotekniikkaa opiskelleen DI:n, tietojenkäsittelyä opiskelleen FM:n ja tietotekniikkaa opiskelleen KTM:n työt eroavat toisistaan? Entä paljonko on eroa palkkauksessa? Miten työnantajien arvostus jakautuu tutkintojen kesken? Onko merkittäviä eroja työllisyystilanteen suhteen?
DI, FM vai KTM?
sinooperin sininen
61893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Töitten eroavaisuus riippuu tietenkin siitä minkälaiseen hommaan hakeudut :-). Millä tahansa noista tutkinnoista plus kovalla osaamisella ja olemalle tietysti hyvä jätkä saat hyvin töitä.
Opintojen sisältö ja aiempi työkokemus vaikuttavat enemmän, kuin tutkinnon nimi. Eiköhän noilla kaikilla tutkinnoilla pääse kunnon palkoille, jos osaa hommansa. DI on ehkä softapuolella arvostetuin, mutta erot ovat pieniä.
Kyselet lämpimiksesi. Tuhlataan tässä nyt sitten molempien aikaa.
Dippainssi soveltuu tieto*tekniikkaan* eli rautapuolen softan vääntöön, sulautettuihin ja vääntämään rautapuolen tuotetta. Muutama näistä osaa koodata. Ei välttämättä tiedä, mikä on tietokanta. Sellaisia jotka osaa raudan ja koodauksen ei ole olemassakaan.
KTM soveltuu tietysti talouspuolelle. Sen etuna on, että se tietää, mitä laki sanoo kirjanpidon koukeroista sun muista. Yksinään näistä ei osaa koodata. Kuppakorkea on näistä kolmesta vaihtoehdosta helpoin koulu. Ei tiedä raudasta mitään tai siitä, mistä vaativammat ohjelmat, kuten työkaluohjelmat on tehty.
FM soveltuu softan vääntöön. On saattanut lukea 200 opintoviikkoa siitä, miten tietokanta suunnitellaan precis tms. Ei välttämättä tiedä raudasta mitään. Useat näistä osaa koodata.
Ammattikorkeat - kukaan niissä opiskellut ei osaa koodata eikä opi.
Koodauksen oppimiseen menee 10 vuotta aikaa, jos on oppiakseen. Ja silloinkin pitää olla onnekas, että sattuu olemaan ympäristöissä, joissa voi oppia koodaamaan. Opiskellessani yliopistossa kukaan henkilökunnasta ei osannut oikeasti koodata. Teknillisellä korkeakoululla saattoi olla joku joka osasi, en ole varma. Tilanne tuskin on oleellisesti parantunut, ne on ympäristöjä joissa ei opi koodaamana.
Osaatko sinä koodata?
Milloin osaa oikeasti koodata?
a) osaan koodata, vaikka se susta mahdotonta onkin..
b) Kollegani DI sai kenkää, hänkin osasi tosin koodata, vaikkei ihan yhtä hyvin kuin minä.
c) KTM ei ikinä opi koodaamaan, siinä olet oikeassa.
d) FM - liian laaja ala vertailuun URPO!Tyttöystäväni FM on opettaja -> ei osaa koodata. Varmaan tietojenkäsittelystä osaavat...hyvinkin, ehkä.
e) Astalla on pipo vähän kireellä ja hillitön pätemisen tarve. Kirjoita lisää vaan, me katellaan, ja koetetaan jotenkin jeesata sua.
Lyhyesti:
- DI on lukenut suomenkielisiä teoksia ja tehnyt paljon harjoitustöitä. DI:llä on tutkinnossaan myös yleisiä teknisiä perustieteitä kuten fysiikkaa. Sopivia hommia: kova tekniikka, raudanläheinen koodaus.
- FM:n tutkinto perustuu matematiikkaan/sovellettuun matematiikkaan. FM on opiskellut paljon koodausta ja lukenut myös englanninkielisiä kirjoja. FM osaa piirtää kaavioita. Sopivia hommia: ohjelmointi, speksaus.
- KTM:llä on jotain käsitystä tietotekniikasta osana organisaatiota ja projektien läpiviennistä sekä IT-investointien analysoinnista. Parhaat KTM:t osaavat mallintaa tietojärjestelmiä, mutta heikoimmat ovat kovia selittämään. Parhaille hommiksi projektipäällikön ja speksaajan työt, heikommille myyntityöt.
Ohjelmoida joko osaa tai ei ja useimmat ovat oppineet koodauksen jo ennen yliopistoon tuloa. AMK:ssa on samannimiset kurssit kuin yo:ssa mutta sisällöt ovat huonompia ja opiskelijamateriaali - no jos lukioluokasta parhaat menee yliopistoon mitä jää AMK:hon...
Palkkaus lienee samoissa raameissa, näyttäminen itse työssä lienee tärkeintä korotusten kannalta.