että jos lapsi on joka toinen viikko isällänsä, niin hänen ei tarvitse maksaa elkkareita lapsen äidille? (vaikka tulot on paljon paremmat kuin äidillä)
Hei, Eli mikäli lapsi asuu sinun luonasi on toinen vanhempi eli etävanhempi silti velvollinen maksamaan elatusta vaikka teillä olisi yhteishuoltajuus niin se ei poista elatusvelvollisuutta aivan kuten sinäkin olet elatusvelvollinen :)
Tsemppiä teille,täällä myöskin eroprosessi menossa ja nuo asiat tulleet jo esikoisen kanssa tutuksi...
0Äänestä
huollon erittelemättömyyttä
Toinen kirjataan kuitenkin lähivanhemmaksi, jossa myös lapset ovat kirjoilla, eli kotiosoite on se. Etävanhemman kuuluu edelleen samalla tavoin osallistua lastensa elättämiseen, vaikka lapset olisivatkin puoliksi ja puoliksi. Lähivanhempi saa lapsilisät ja korotukset ja elatusavun. Hän myös tästä syystä vastaa lapsen menoista itsenäisesti - vakuutukset, terveydenhoito, harrastukset.
Varsinkin viikko-viikko systeemissä se korostuu, että jos tuet menevät täysin yksin toiselle, hän silloin myös vastaa täysin yksin lapsen taloudellisista menoista, selvähän se. Etävanhemmalla kun on riittävästi kuluja muusta lapsen ollessa hänellä ajallisesti huomattavasti enemmän kuin noissa tavallisemmissa tapaamissopimuksissa seisoo.
0Äänestä
niur9gyewu
Älä usko nimimerkki huollon erittelemättömyyttä:n kirjoitusta. Hän lienee vain katkera etävanhempi. Ota selvää muualta kuin täältä.
0Äänestä
vielä lisäisin
Saat kaiken tarvittavan ja puolueettoman tiedon lastenvalvojalta joko puhelimitse tai aikaa varaamalla.
Lisäksi lisäisin että nykyäänhän myös etävanhempi on oikeutettu korotuksiin,tuli minulle yllätyksenä kun erosin ja mies jäi työttömäks ja sai lapsikorotusta päivärahaan vaikkei edes maksa elareita saatikaan näkee lasta että sellaista ja minä siis yksinhuoltaja!!!
Toivon parasta alkuperäiselle kirjoittajalle ja koita jaksaa ja toivottavasti asiat selviää :)
0Äänestä
vastaa.......
Olen ihan lähivanhempi, enkä katkera mistään, kiitos kysymästä.
Lain mukaan lapset ovat kirjoilla toisen vanhempansa luona, joka siis on lähivanhempi, vaikka olisivatkin yhtä paljon kummallakin vanhemmallaan. Mikä siinä nyt niin katkeraa on? :D
Lähivanhempi on se, joka saa lapsilisät ja elatusavun --> totta kai hän, eli siis minä, silloin myös vastaan lapsen kuluista.
Eri asia on, jos vanhemmat huolimatta huoltosuhteista ja oikeuksistaan sopivat yhdessä, että elatusta ei toinen maksa, ja kaikki lapsen kulut (asumis- ja ruokamenot eivät tietenkään siihen kuulu, koska ovat yhtä suuret molemmilla) laitetaan yhdessä päättäen puoliksi.
Mikä siinä sitten olisi kovin katkeraa?
Ihmettelen lähivanhempana joskus täällä esiintyvää olettamusta, että etävanhemman kuuluisi kustantaa omakin elämä, kyllä minä maksan itse omani (lyhennän omistusasuntoa vuokran verran kuukaudessa, joka siis myös omaksi omaisuudekseni jää ja jonain päivänä lapselle perinnöksi), siihen saan sen mitä saan tukia ja apuja, sillä pärjätään. Isommat hankinnat neuvotellaan yhdessä etän ja sukulaistenkin kanssa. Eikä siinäkään ole mitään katkeraa meillä.
Varmasti asioissa voi olla kunta- ja kaupunkikohtaisia eroavaisuuksia, joten olen samaa mieltä tuosta, ap.:n kannattaa kysyä oman alueen lastenvalvojalta käytännöistä ja oikeuksista.
0Äänestä
huollon erittelemättömyys
vastaa....... kirjoitti:
Olen ihan lähivanhempi, enkä katkera mistään, kiitos kysymästä.
Lain mukaan lapset ovat kirjoilla toisen vanhempansa luona, joka siis on lähivanhempi, vaikka olisivatkin yhtä paljon kummallakin vanhemmallaan. Mikä siinä nyt niin katkeraa on? :D
Lähivanhempi on se, joka saa lapsilisät ja elatusavun --> totta kai hän, eli siis minä, silloin myös vastaan lapsen kuluista.
Eri asia on, jos vanhemmat huolimatta huoltosuhteista ja oikeuksistaan sopivat yhdessä, että elatusta ei toinen maksa, ja kaikki lapsen kulut (asumis- ja ruokamenot eivät tietenkään siihen kuulu, koska ovat yhtä suuret molemmilla) laitetaan yhdessä päättäen puoliksi.
Mikä siinä sitten olisi kovin katkeraa?
Ihmettelen lähivanhempana joskus täällä esiintyvää olettamusta, että etävanhemman kuuluisi kustantaa omakin elämä, kyllä minä maksan itse omani (lyhennän omistusasuntoa vuokran verran kuukaudessa, joka siis myös omaksi omaisuudekseni jää ja jonain päivänä lapselle perinnöksi), siihen saan sen mitä saan tukia ja apuja, sillä pärjätään. Isommat hankinnat neuvotellaan yhdessä etän ja sukulaistenkin kanssa. Eikä siinäkään ole mitään katkeraa meillä.
Varmasti asioissa voi olla kunta- ja kaupunkikohtaisia eroavaisuuksia, joten olen samaa mieltä tuosta, ap.:n kannattaa kysyä oman alueen lastenvalvojalta käytännöistä ja oikeuksista.
Meillä ei ollut vanhempien kesken suuria tuloeroja, joten varmaan asia on hiukan eri, jos etäksi ryhtyvä tienaakin huomattavasti enemmän kuin lähi. Siinä tapauksessa tietysti se elatusmaksukin määräytyy minimiä suuremmaksi, joten sillä jälleen hankitaan lapsen asiat niin pitkälle kuin pystytään ja osallistutaan itse sitten sillä minimillä samoihin kulunkeihin lapsilisillä korotuksineen.
Eli jos etä maksaa vaikka hyvätuloisena 250 euroa kuussa, lähi huonompituloisena minimin verran eli 130e kuussa, ja lapsilisä yh-korotuksella on 120e kuussa, on lapsen menoihin käyttää 500e kuussa. Sen mukaan sitä sitten eletään, ruoka mitä tehdään on myös minua varten ja asunto missä asutaan ja kulutetaan on omaa omaisuuttani (ja pankin) ja myös omaa kulutustani.
Ihan normaaliahan tämä on, vai mikä tästä tekee minulle vastanneen mielestä jotenkin katkeraa? :D
0Äänestä
oma lupa
Asia on niin kuin te keskenään sen päätätte. Jos te pääsette yhteisymmärrykseen siitä, että isä ei maksa äidille elreita niin siihen ei voi ketään puuttua, sillä te olette velvollisia yhdessä elättämään lapsenne, erosta huolimatta.
Eikä isä ole velvollinen maksamaan äidille elatusta sillä isä on velvollinen elättämään lapsensa eikä lapsen äitiä.
0Äänestä
Pariton Isä
Samalla kaavalla elatusapu maksetaan ellei muuten sovita.
Ensin katsotaan lapsen elatustarve, sitten lasketaan molempien vanhempien elatuskyky. Sen jälkeen otetaan huomioon etänvanhemman luonapitovähennykset (lasketaan siitä montako yötä lapsi on etävanhemmalla).
Nämä luonapitovähennykset ovat niin pieniä, että etävanhempi voi joutua maksamaan elatusta silloinkin vaikka lapsi olisi 7 yötä joka viikko etävanhemmallaan.
Kaavoissa ei vieläkään tunneta vuorovanhemmuutta mutta vanhemmat toki voivat sopia keskenään ihan mitä haluavat.
0Äänestä
Mieheni puolesta...
Kerron miten minun mieheni kohdalla kun emme vielä asunneet yhdessä ja hänellä lastensa kohdalla viikko meininki..elikkäs..
Lapset asuivat äidillä virallisesti ja äiti sai lapsilisät korotuksilla sekä elarit mutta vain puolet elikkäs yhestä lapsesta tavallaan koska oli viikko meininki mutta...iskä joutui kaiken muunkin maksaa..lääkkeet ym koska äitillä mukamas ei ollut varaa..tämäkä oikein vai? Nyt lapset asuvat iskällä eli siis meillä=)ja tuli kerran sairaalareissu ja iskä puhui laskusta et maksetaaks puoliks..sanoi äiti niin et maksa niist lapsilisist ja elareista jotka sulle tulee....niinpä niin!!!!
0Äänestä
niinpä niin
Mieheni puolesta... kirjoitti:
Kerron miten minun mieheni kohdalla kun emme vielä asunneet yhdessä ja hänellä lastensa kohdalla viikko meininki..elikkäs..
Lapset asuivat äidillä virallisesti ja äiti sai lapsilisät korotuksilla sekä elarit mutta vain puolet elikkäs yhestä lapsesta tavallaan koska oli viikko meininki mutta...iskä joutui kaiken muunkin maksaa..lääkkeet ym koska äitillä mukamas ei ollut varaa..tämäkä oikein vai? Nyt lapset asuvat iskällä eli siis meillä=)ja tuli kerran sairaalareissu ja iskä puhui laskusta et maksetaaks puoliks..sanoi äiti niin et maksa niist lapsilisist ja elareista jotka sulle tulee....niinpä niin!!!!
Lapsia kyllä ollaan valmiita yhteisellä päätöksellä tekemään, mutta heistä ei olla valmiita ottamaan taloudellista vastuuta.
Erojen vakiintuneessa ajassa tulisi ottaa ehdottomasti lasten asumisen ollessa kyseessä niin ottaa myös se huomioon kumpi vanhemmista on valmis kantamaan myös taloudellisen vastuun.
Siksi on tehty selkeästi selväksi se, että se vanhempi joka saa lapsilisän ja elatuksen huolehtii lasten menoista, sillä häntä siinä tuetaan, eikä sitä vanhempaa joka asuu etäällä.
Jos maksaa niin pitää muista se, että se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siinä tilanteessa on turha enää parkua kun p****t on jo housuissa.
0Äänestä
bystander.........
niinpä niin kirjoitti:
Lapsia kyllä ollaan valmiita yhteisellä päätöksellä tekemään, mutta heistä ei olla valmiita ottamaan taloudellista vastuuta.
Erojen vakiintuneessa ajassa tulisi ottaa ehdottomasti lasten asumisen ollessa kyseessä niin ottaa myös se huomioon kumpi vanhemmista on valmis kantamaan myös taloudellisen vastuun.
Siksi on tehty selkeästi selväksi se, että se vanhempi joka saa lapsilisän ja elatuksen huolehtii lasten menoista, sillä häntä siinä tuetaan, eikä sitä vanhempaa joka asuu etäällä.
Jos maksaa niin pitää muista se, että se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siinä tilanteessa on turha enää parkua kun p****t on jo housuissa.
Muistathan vastata tuon saman tasapuolisesti niin lähiäideille kuin lähi-iseillekin. ;-)
0Äänestä
niinpä niin
bystander......... kirjoitti:
Muistathan vastata tuon saman tasapuolisesti niin lähiäideille kuin lähi-iseillekin. ;-)
Siksi puhuinkin vanhemmista enkä erotellut erikseen äitiä ja isää. Lasten etua ajettaessa pitäisi sukupuoliroolit unohtaa, joten vastaan kyllä tasapuolisesti niin lähiäideille kuin lähi- isellekin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei,
Eli mikäli lapsi asuu sinun luonasi on toinen vanhempi eli etävanhempi silti velvollinen maksamaan elatusta vaikka teillä olisi yhteishuoltajuus niin se ei poista elatusvelvollisuutta aivan kuten sinäkin olet elatusvelvollinen :)
Tsemppiä teille,täällä myöskin eroprosessi menossa ja nuo asiat tulleet jo esikoisen kanssa tutuksi...
Toinen kirjataan kuitenkin lähivanhemmaksi, jossa myös lapset ovat kirjoilla, eli kotiosoite on se. Etävanhemman kuuluu edelleen samalla tavoin osallistua lastensa elättämiseen, vaikka lapset olisivatkin puoliksi ja puoliksi. Lähivanhempi saa lapsilisät ja korotukset ja elatusavun. Hän myös tästä syystä vastaa lapsen menoista itsenäisesti - vakuutukset, terveydenhoito, harrastukset.
Varsinkin viikko-viikko systeemissä se korostuu, että jos tuet menevät täysin yksin toiselle, hän silloin myös vastaa täysin yksin lapsen taloudellisista menoista, selvähän se. Etävanhemmalla kun on riittävästi kuluja muusta lapsen ollessa hänellä ajallisesti huomattavasti enemmän kuin noissa tavallisemmissa tapaamissopimuksissa seisoo.
Älä usko nimimerkki huollon erittelemättömyyttä:n kirjoitusta. Hän lienee vain katkera etävanhempi. Ota selvää muualta kuin täältä.
Saat kaiken tarvittavan ja puolueettoman tiedon lastenvalvojalta joko puhelimitse tai aikaa varaamalla.
Lisäksi lisäisin että nykyäänhän myös etävanhempi on oikeutettu korotuksiin,tuli minulle yllätyksenä kun erosin ja mies jäi työttömäks ja sai lapsikorotusta päivärahaan vaikkei edes maksa elareita saatikaan näkee lasta että sellaista ja minä siis yksinhuoltaja!!!
Toivon parasta alkuperäiselle kirjoittajalle ja koita jaksaa ja toivottavasti asiat selviää :)
Olen ihan lähivanhempi, enkä katkera mistään, kiitos kysymästä.
Lain mukaan lapset ovat kirjoilla toisen vanhempansa luona, joka siis on lähivanhempi, vaikka olisivatkin yhtä paljon kummallakin vanhemmallaan. Mikä siinä nyt niin katkeraa on? :D
Lähivanhempi on se, joka saa lapsilisät ja elatusavun --> totta kai hän, eli siis minä, silloin myös vastaan lapsen kuluista.
Eri asia on, jos vanhemmat huolimatta huoltosuhteista ja oikeuksistaan sopivat yhdessä, että elatusta ei toinen maksa, ja kaikki lapsen kulut (asumis- ja ruokamenot eivät tietenkään siihen kuulu, koska ovat yhtä suuret molemmilla) laitetaan yhdessä päättäen puoliksi.
Mikä siinä sitten olisi kovin katkeraa?
Ihmettelen lähivanhempana joskus täällä esiintyvää olettamusta, että etävanhemman kuuluisi kustantaa omakin elämä, kyllä minä maksan itse omani (lyhennän omistusasuntoa vuokran verran kuukaudessa, joka siis myös omaksi omaisuudekseni jää ja jonain päivänä lapselle perinnöksi), siihen saan sen mitä saan tukia ja apuja, sillä pärjätään. Isommat hankinnat neuvotellaan yhdessä etän ja sukulaistenkin kanssa. Eikä siinäkään ole mitään katkeraa meillä.
Varmasti asioissa voi olla kunta- ja kaupunkikohtaisia eroavaisuuksia, joten olen samaa mieltä tuosta, ap.:n kannattaa kysyä oman alueen lastenvalvojalta käytännöistä ja oikeuksista.
Meillä ei ollut vanhempien kesken suuria tuloeroja, joten varmaan asia on hiukan eri, jos etäksi ryhtyvä tienaakin huomattavasti enemmän kuin lähi. Siinä tapauksessa tietysti se elatusmaksukin määräytyy minimiä suuremmaksi, joten sillä jälleen hankitaan lapsen asiat niin pitkälle kuin pystytään ja osallistutaan itse sitten sillä minimillä samoihin kulunkeihin lapsilisillä korotuksineen.
Eli jos etä maksaa vaikka hyvätuloisena 250 euroa kuussa, lähi huonompituloisena minimin verran eli 130e kuussa, ja lapsilisä yh-korotuksella on 120e kuussa, on lapsen menoihin käyttää 500e kuussa. Sen mukaan sitä sitten eletään, ruoka mitä tehdään on myös minua varten ja asunto missä asutaan ja kulutetaan on omaa omaisuuttani (ja pankin) ja myös omaa kulutustani.
Ihan normaaliahan tämä on, vai mikä tästä tekee minulle vastanneen mielestä jotenkin katkeraa? :D
Asia on niin kuin te keskenään sen päätätte. Jos te pääsette yhteisymmärrykseen siitä, että isä ei maksa äidille elreita niin siihen ei voi ketään puuttua, sillä te olette velvollisia yhdessä elättämään lapsenne, erosta huolimatta.
Eikä isä ole velvollinen maksamaan äidille elatusta sillä isä on velvollinen elättämään lapsensa eikä lapsen äitiä.
Samalla kaavalla elatusapu maksetaan ellei muuten sovita.
Ensin katsotaan lapsen elatustarve, sitten lasketaan molempien vanhempien elatuskyky. Sen jälkeen otetaan huomioon etänvanhemman luonapitovähennykset (lasketaan siitä montako yötä lapsi on etävanhemmalla).
Nämä luonapitovähennykset ovat niin pieniä, että etävanhempi voi joutua maksamaan elatusta silloinkin vaikka lapsi olisi 7 yötä joka viikko etävanhemmallaan.
Kaavoissa ei vieläkään tunneta vuorovanhemmuutta mutta vanhemmat toki voivat sopia keskenään ihan mitä haluavat.
Kerron miten minun mieheni kohdalla kun emme vielä asunneet yhdessä ja hänellä lastensa kohdalla viikko meininki..elikkäs..
Lapset asuivat äidillä virallisesti ja äiti sai lapsilisät korotuksilla sekä elarit mutta vain puolet elikkäs yhestä lapsesta tavallaan koska oli viikko meininki mutta...iskä joutui kaiken muunkin maksaa..lääkkeet ym koska äitillä mukamas ei ollut varaa..tämäkä oikein vai?
Nyt lapset asuvat iskällä eli siis meillä=)ja tuli kerran sairaalareissu ja iskä puhui laskusta et maksetaaks puoliks..sanoi äiti niin et maksa niist lapsilisist ja elareista jotka sulle tulee....niinpä niin!!!!
Lapsia kyllä ollaan valmiita yhteisellä päätöksellä tekemään, mutta heistä ei olla valmiita ottamaan taloudellista vastuuta.
Erojen vakiintuneessa ajassa tulisi ottaa ehdottomasti lasten asumisen ollessa kyseessä niin ottaa myös se huomioon kumpi vanhemmista on valmis kantamaan myös taloudellisen vastuun.
Siksi on tehty selkeästi selväksi se, että se vanhempi joka saa lapsilisän ja elatuksen huolehtii lasten menoista, sillä häntä siinä tuetaan, eikä sitä vanhempaa joka asuu etäällä.
Jos maksaa niin pitää muista se, että se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siinä tilanteessa on turha enää parkua kun p****t on jo housuissa.
Muistathan vastata tuon saman tasapuolisesti niin lähiäideille kuin lähi-iseillekin. ;-)
Siksi puhuinkin vanhemmista enkä erotellut erikseen äitiä ja isää. Lasten etua ajettaessa pitäisi sukupuoliroolit unohtaa, joten vastaan kyllä tasapuolisesti niin lähiäideille kuin lähi- isellekin.