Miten tässä pitäisi menetellä? Omasta mielestä en ole työkykyinen ja haluaisin eläkkeen. Pienetkin asiat vaativat ponnistelua, mutta ei masennuksen takia. Diagnoosi löytyy mutta lekureilla ei ole selvää näkemystä että mikä vikana. Sairaslomaa ei ole tämän takia tippunut. B-lausuntokin meni aikanaan nurin. Oikeassa työelämässä en ole ollut ja kohti neljääkymmentä porskutetaan...vinkkejä?
kyssäri
kkysyjä
10783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
turha haaveillakaan, kunhan nyt saat sairaslomaa, käytät KELA:n 300 sairaspv. ja jos olet edelleenkin sen jälkeen työkyvytön, niin anot kuntoutustukea...se joko myönnetään tai sitten ei...25% hakemuksista hylätään vuosittain. Valittaa toki voi tai tehdä uuden hakemuksen, mutta se vaatii sitten uudet perusteet ja lausunnot.
Ristiriitaista; diagnoosi löytyy, mutta lääkärit eivät kuitenkaan tiedä mikä vaivaa....hmm...
Lorvikatarri vaivaa. Näille kuuluu sossuntuki.
Ei muuta. Piste.
Miten voi diagnoosi löytyä, jollei lekureilla ole selvää näkemystä mikä sinussa on vikana ?
Eihän silloin voi diagnoosia antaa !
Mulla meni toista vuotta kun minua hoidettiin korkean verenpaineen vuoksi,lääkkeitä määrättiin paineita laskemaan ja määrä lisättiin kun uupumus ja väsymys päällä ja paineet korkealla....parin vuoden päästä selvisi monen oireen aiheuttaja, joka löytyi kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Ei kilpirauhasen vajaatoiminnasta pääse eläkkeelle eikä verenpaineestakaan, ne on hyvinkin hoidettavissa olevia tauteja eivätkä hoidettuna edes alenna työkykyä.
En ole alkup.kirjoittaja,sohin vaan väliin...mulla kyllä tuli sairauslomaa aikalailla verenpaineen vuoksi, koska killui jatkuvasti tähtitieteellisissä lukemissa.Ei muutakuin lisättiin määriä ja toinen lääke vielä rinnalle, eipä laskenut paineet sittenkään pysyvästi...romahteluja tuli ja sekin vei voinnin aika huonoksi...vihdoin tarkistettiin kilprauhasarvot ja heureka-ihmeparantuminen vähemmillä verenpainelääkkeillä alkoi, kun aloitettiin kilpparilääkitys.
Joo...valitettavasti eläkkeensaanti on epätodennäköistä eka tapauksessa. Itse olen jo vuosia taistellut edes osa-aik.eläkkeestä. On monta diagnosoitua kroon. sairautta, jotka konkreettisesti vaikuttavat työkykyyni, mutta eläkkeestä ei ole tietoakaan! Katsoivat täysin työkykyiseksi!
Kerrot että et ole ollut oikeassa työelämässä mukana. Jos ei löydy diagnoosia eikä työtä mihin katsotaan työkyvyttömäksi, voi olla eläkkeen saati vaikeaa.
Oletkos kuitenkin työnhakijana? Jos olet työnhakija ja työllistyminen vajaakuntoisuuden vuoksi vaikeaa, on yksi mahdollisuus työhallinnon varoilla työkuntoisuuden tutkiminen.
Lähipiirissäni on tällainen henkilö. Hänellä takkuaa se, että ei löydy mitään koulutusta peruskoulun jälkeen ja työhistoriaa ei ole.
Hän kävi työkkärin kustannuksella Taipaleen mallin tutkimukset, mutta ei löytynyt mitään sellaista jolla saisi eläkettä.
Työeläkettäkään ei ole kertynyt ja hän saisi ainostaan Kelan eläkkeen joka ei paljoa eroa suuruudeltaan työmarkkinatuesta. Hänen pitäisi vaan saada työtä ja sitä kautta näyttöä että ei ole siihen kykeneväinen.
Juu, olen työnhakijana. Diagnoosi löytyy, mutta se sisältää sanan "määrittelemätön", joten tarkasta diagnoosista ei ole kysymys. Tuo työkuntoisuuden tutkiminen varmaan on realistisin vaihtoehto.
Ikävä kyllä -sinulle- OMASTA-mielestä-työkyvyttömyydellä ei ole yhtään mitään arvoa missään. Onneksi.
Sillä että HALUAA eläkkeen, ei onneksi ole painoarvoa missään. Päinvastoin se tulee kääntymään sinua vastaan. Onneksi.
Jos et ole työkyvytön, eli saanut sairaslomaa, eläkkeeseen on pitkä matka. Ikääsi ajatellen about 25vuotta. Onneksi.
Siihen asti sinun on vaan keksittävä kunniallinen tapa elättää itsesi, ilman tuollaisia epärealistisia haaveita. Minä en ainakaan tule ikinä maksamaan tuollaisen ihmisen elämää missään muodossa. Toivottavasti!