euribor vai korkokatto?

siis siihen samaan jolla tuhnuuttaja ostaa asuntoja.

hintojen laskua, ja ostaa vasta sitten se homekämppä, jos kerran pakko on. Olisko nollakorko mitään?

Korkokatto ei kannata. Lyhennä silläkin sitä pääomaa nyt jos pelkäät nousua. Korot laskee puolen vuoden tähtäimellä.

Itse olen ostamassa par`aikaa kerrostaloasuntoa ja kamppailen saman pulman edessä. Olen miettinyt asiaa vaikka miltä kantilta ja tulos tuntuu oleva aina sama: tekee sitten minkä päätöksen tahansa, niin uskon että myöhemmin ajattelen että olisi pitänyt tehdä joku toinen päätös. Itse meinaan ottaa viiden vuoden korkokaton, koska uskon että korot nousevat tulevaisuudessa, toivotaan että olen väärässä! Onnea asunnon ostoon ja murehditaan huomenna mitä tänään tuli tehtyä!

Ottaessani omaa lainaani, viiden vuoden kiinteän koron olisi saanut halvemmalla kuin 12kk... Silti otin 12 kk euriborin. Lasken, että korot laskevat sen verran viidessä vuodessa, minkä lisäksi on hieman helpompaa vaikka vaihtaa pankkia tulevaisuudessa (ihan mahdollinen skenaario).

Korkokatto taas on "rahat pois köyhiltä" -idea pankilta. Todennäköisesti ei kannata, mutta saattaa kannattaakin. Laske vähän, millaisen koron rahkeesi kestävät ja päätä sitten.

Aika paljon saavat korot nousta, että kuukausierä vuoden kuluttua olisi noussut enemmän kuin palkat samana aikana. Toki inflaatio iskee elintarvikkeiden hintaankin, eli ihan reaalisesti plussalle tuskin jää, mutta eipä kyllä pahemmin miinuksellekaan. :)

Ylläoleva koronnousu vs. palkkojen nousu muuten laskettu 5000 euron nettopalkalla ja 1000 euron korko-osuudella. 3% nousu palkassa = 150 egeä, vastaa 1,5%-yks. nousua korossa. Aika teoreettinen tapaus... :)

Ikävät yllätykset uhkaavat
Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

11.3. 14:12 Suomen talous voi synkistyä pahasti, jos laskusuhdanne pitkittyy maailmalla. Myös työvoimapula uhkaa lyödä talouden jarrut pohjaan. Siitä huolimatta asiantuntija varoittaa suomalaisia vaipumasta turhaan pessimismiin.

Valtiovarainministeriö ja Sampo Pankki vahvistivat tiistaisilla suhdannekatsauksillaan käsitystä selvästi supistuvasta talouskasvusta. Molemmat ennustavat Suomen kansantuotteen kasvavan ensi vuonna selvästi alle kolmella prosentilla.

Vielä viime vuoden lopulla tärkeimmät ennustelaitokset uskoivat yli kolmen prosentin kasvulukuihin.

Valtiovarainministeriö alensi suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvuennustetta puolella prosenttiyksiköllä 2,8 prosenttiin. Ministeriön mukaan kansainvälisen laskusuhdanteen pitkittymisen riski on varteenotettava.

Sampo Pankki uskoo kokonaistuotannon lisääntyvän tänä ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee kasvuvauhdin puolittumista kahden edellisen vuoden tahdista. Sampo Pankin ennuste noudattaa samaa linjaa kuin sen viime vuoden lopulla julkaisema edellinen ennuste.

Valtiovarainministeriön mukaan kotitalouksien heikentynyt tulevaisuudenusko pienentää kulutusintoa.

Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila ihmettelee kansalaisten pessimismiä. Suomalaiset uskovat kyselyjen mukaan jopa laskevaan kansantuotteeseen.

– Ei ole mitään syytä uskoa negatiiviseen talouskasvuun. Tässä kansalaisten asiantuntemus pettää, Uotila sanoo.

Sampo Pankki korostaa työvoimapulaa akuuteimpana kotimaisen kasvun jarruna. Ammattitaitoisen työvoiman puute on aiheuttanut yhä useammalle yritykselle laajentumishankkeiden kariutumisen.

– Rahkeet eivät yksinkertaisesti enää riitä neljän prosentin kasvutahtiin, Uotila sanoo.

Sampo Pankin ekonomistit uskovat suhdannekatsauksessaan työllisyyden paranevan vielä hieman, mutta alle kuuden prosentin työttömyyslukemiin ei heidän mukaansa ole parin vuoden sisällä mahdollisuuksia. Uotilan mukaan nyt jos koskaan ollaan lähellä rakenteellisen työttömyyden rajaa.

– Ne 100 000 työtöntä ovat sellaisia, jotka eivät suostu menemään töihin tai eivät syystä tai toisesta kelpaa töihin, Uotila sanoo.

Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa työttömyyden painuvan tänä vuonna 6,2 prosenttiin, joten se on Sampo Pankin kanssa samoilla linjoilla.

Inflaation valtiovarainministeriö uskoo nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin. Alkuvuoden hinnannousut yllättivät ministeriön, sillä edellinen ennuste oli kokonaisen prosenttiyksikön alhaisempi.

Sampo Pankin Uotila sanoo, ettei hän hätkähtäisi, vaikka inflaatio nousisi vuosivertailussa jopa neljään prosenttiin.

– Lottorivinkin hinta nousi, Uotila päivittelee ja muistuttaa rivin hinnan olevan yksi indikaattori kuluttajahintaindeksissä.

Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi myös Sampo Pankki ennustaa 3,3 prosenttia.

Uotila ei kanna suurta huolta kotitalouksien velkaantumisesta, vaikka velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut.

Hyvä työllisyystilanne antaa hänen mukaansa uskoa velanmaksukyvyn säilymiseen. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset eivät ole vielä hukkumassa velkaan.

Yleisesti ottaen Uotila pitääkin Suomen näkymiä valoisina. Vaihtotaseen ylijäämä oli vuonna 2007 hulppeasti 8,2 miljardia. Tänä ja ensi vuonna Sampo Pankki uskoo tuloylijäämän pysyvän samalla tasolla.