Risto Jalonen on tarjoutunut pitämään taidenäyttelyn Vaasan asuntomessujen yhteydessä
esittelläkseen 21 vaasalaista ja pohjalaista taiteilijaa. Asia on herättänyt laajaa huomiota
ja vaasan kulttuuripiireissä jopa hämmennystä. Alkoi syntyä mielipideryhmiä ,että ei nyt Jalosta pidä
siihen laittaa kun hän on "ristiriitainen"- persoona. Mutta siitä huolimatta hän saa paljon aikaan. Hän ei ainoastaan puhu vaan myös tekee. Mikä jottei hän laita näyttelyn pystyyn yhdessä vuorokaudessa. Ei siinä tarvitse mitään jurytuksia vai mitä piruja ne on? Taitelijat antaa näyttelyyn sopivat taulut jotka sitten asetetaan seinälle niin, että ne sointuu toisiinsa. Ei siinä Byrokratiaa
tarvita ja jos se mukaan eletään niin messut meni vuosi sitten kun ne riitelee näytteille asetettavista tauluista.
Tämä on vissi tosi.
Rakennusneuvos Antti Ruostetniemion on luvannut Loft talosta näyttelytilaa ja mikä parempi idea laittaa sinne taulut, silloin messuilla kävijä voi kuvitella paremmin elävää miljöötä kuin tyhjiä betoniseiniä. Katsotaan nyt miten selviytyy.
Kyllä vaasalaisen kulttuurin on hyvä näyttäytyä
niin Suvilahden koululla kuin Loft talossa.
Joku esitti että vaasalaiset taidehallit riittää ja Vaasaan tulee valtavat määrät messuvieraita. Niin, Suvilahteen ja parkki on lentokentällä ja sieltä bussikuljetus, joten suuri vaara on että Laihialaiset tienaa messuista.
Pentti Suksi
esittelläkseen 21 vaasalaista ja pohjalaista taiteilijaa. Asia on herättänyt laajaa huomiota
ja vaasan kulttuuripiireissä jopa hämmennystä. Alkoi syntyä mielipideryhmiä ,että ei nyt Jalosta pidä
siihen laittaa kun hän on "ristiriitainen"- persoona. Mutta siitä huolimatta hän saa paljon aikaan. Hän ei ainoastaan puhu vaan myös tekee. Mikä jottei hän laita näyttelyn pystyyn yhdessä vuorokaudessa. Ei siinä tarvitse mitään jurytuksia vai mitä piruja ne on? Taitelijat antaa näyttelyyn sopivat taulut jotka sitten asetetaan seinälle niin, että ne sointuu toisiinsa. Ei siinä Byrokratiaa
tarvita ja jos se mukaan eletään niin messut meni vuosi sitten kun ne riitelee näytteille asetettavista tauluista.
Tämä on vissi tosi.
Rakennusneuvos Antti Ruostetniemion on luvannut Loft talosta näyttelytilaa ja mikä parempi idea laittaa sinne taulut, silloin messuilla kävijä voi kuvitella paremmin elävää miljöötä kuin tyhjiä betoniseiniä. Katsotaan nyt miten selviytyy.
Kyllä vaasalaisen kulttuurin on hyvä näyttäytyä
niin Suvilahden koululla kuin Loft talossa.
Joku esitti että vaasalaiset taidehallit riittää ja Vaasaan tulee valtavat määrät messuvieraita. Niin, Suvilahteen ja parkki on lentokentällä ja sieltä bussikuljetus, joten suuri vaara on että Laihialaiset tienaa messuista.
Pentti Suksi
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensimmäiseksi heti alkuun pelisäännöt. Asiattomat viestit poistetaan välittömästi.
Nimimerkkien takaa huutelu kielletty silloin jos asiattomuuksia kirjoittaa niin kirjoitetaan ne omalla nimellä.
Se on reilumpaa.
Viime kesänä meillä oli Ateljee Tornissa aivan loistava surrealistien taidenäyttely joka sai osakseen melkoista huomiota. Ilokseni totean ettei surrealismin palo sammunut vaan kysyntää
koska nyt järjestetään toinen näyttely.
Taidekauppias Risto Helin on muuttanut parempiin tiloihin Raastuvankadulta kauppapuistikko 26.
Me taiteen ystävät onnittelemme ja toivotamme
liikkeelle pitkää ikää kuin myös omistajalle.
Nordic ja Anitgue liikkeessä on edustava kokoelma
surrealistisen taiteen näyttelyssä kuten
Nathalie Chavieve, Jaana Erkkilä, Maita Erkkola-Järvinen, Johannes Heinonen, Raimo Heinonen, Heikki Hemmihnki, Zamuel Hube, Isto Jakola, Mikke Jalonen, Risto Jalonen, Markku Katajisto, Mikki Paajanen, Reijo Mättönen, Rene´(pasi Manner) Heikki Tamminen, Olavi Tiala ja Katja Uitto.
Näyttely on avoinna liikkeen aukioloaikoina 17.3.-12.4.08
Pentti Suksi
Uutisen arvoinen asia ihmisille. Työntekijät saavat 400 euroa maksavan palkkaansa ns. kulttuuristelin. Miten sen käyttäisit?
Se olisi minulle kolmen kuukauden ruoka menon suuruinen summa.
Tai sitten melkein saisin sillä maksettua puolen vuoden tonttivuokran Vaasan kaupungille.
Siiri Angerkoski oli legeda eläessään ja suurempi kuoleman jälkeen. Loistava komedienne jota Suomen kansa ei tule kosdkaan unohtamaan unohtamaan. Mutta muistammeko, että hän näytteli Vaasan työväen näyttämöllä? Siiri Palmu oli Vaasassa 1928-29. Täällä hän näytteli Kaisan roolin vaasalaisen kirjailijan Artturi Järviluoman näytelmässä Pohjalaiset. Kun Leevi Madetoja sävelsi näytelmän oopperaksi tuli siitä Kansallisoopperan kesto suosikki. Siinä toinen megatähtemme kansainvälisesti tunnustettu sopraanolaulaja, Vaasasta myös lähtenyt, Anita Välkki. Näytelmää on esitetty suurella menestyksellä mm. New Yorkin
Metropolitalissa. Mutta Siiri Palmu teki Pohjalaisten Kaisasta upean tulkinnan. Muita rooleja oli Colompen osa komediassa Volpone.
Lehdet ylistivät hänen näyttelijä lahjakuuttaan. Koska Vaasan työväenteatterin toiminta loppui
1929 hän muutti pois Vaasasta.
Siiri Angerkoski syntyi hopeaseppä Kustaan Sakarinpoika Palmun (synt. Muhoksella 3.4.1880) ja Hanna Juhontytär( vuoteen 1899 Jaara, syntynyt Iissä 9.3.1877 esikoislapsena 21.8.1902 Oulussa ja kuoli Helsingissä 1971) oli suomalainen näyttelijä. Jälkipolvet muistavat hänet elokuvista erityisesti Pekka ja Pätkä- elokuvien Justiina-nimisenä, erittäin nopeasti puhuvana pirttihirmuna. Hänet muistetaan myös lukuisista Suomi-Filmin elokuvista milloin kotapulaisena, vanhanapiikana, leskirouvana, vuokraemäntänä ja seurapiirirouvana. Eipä ollut naisroolia josta hän ei olisi suoriutunut.
Siiri kävi kansakoulun Turussa ja siihen jäivät kaikki opinnot. Siiri Palmun teatteri ura alkoi Porin Työväen Teatterissa 20.8.1921. Artturi Järviluoman näytelmästä "Pohjalaiset" tuli hänen teatteriuransa kohtalo. Vuonna 1922 nän näytteli Pohjalaisissa Kaisan roolin suurella menestyksellä ja saman roolin hän esitti Vaasassa. Hänen roolinsa Kaisana filmattiin kokoillan elokuvaksi 1936. Hänen näytelmäsuorituksensa oli ennen sotia ja jatkui pitkälle sodan jälkeen. Hänellä oli teatteri kiinnityksia Jyväskylässä, Turussa Tampereella ja Helsingissä. Tampereen Teatterissa hän löysi rakkautensa Kaarlo Angerkosken ja meni naimisiin 1933.
Ensimmäisen elokuvansa hän teki 1933 kohta Vaasan jälkeen elokuvan "Pikkumyyjätär" jossa hän esitti Marin roolin. Elokuva ura oli nousujohteinen kunnes SuomiFilmiteollisuus SF palkkasi hänet 1938.
Kohtalo piirsi omaa tarinaa, hän jäi leskeksi 33 -vuotiaana 1939. Yksi pitkäaikaisin elokuva
rooleista oli "Suomisen perheen" kotiapulainen Hilda. Siihen mahtui monet Rillumarei- elokuvat sekä Pekka ja Pätkä filmit joissa hän esitti Justiinan roolia. Siinä oli niin nopea puhuja ettei edes tekniikka pysynyt mukana. Kaiken kaikkiaan Siiri Angerkoski teki kaikiaan yli sata elokuva ja TV-roolia roolia.
Hänen näyttelijä kolleegansa Senni Nieminen sanoi, että tulee aina muistaa,että esirippu laskeutuu jonain päivänä viimeisen kerran.
Siiri Angerkosken viimeiseksi ja ehkä vaikuttavammaksi televisiofilmiksi jäi Aliisa-
näytelmänsä päärooli jonka näytteli kuoleman sairaana. Suurelle näyttelijäuralle suuri loppu. Esirippu laskeutui viimeisen kerran.
Tai ei sittenkään, Aliisa on useampaan kertaan
esitetty toivottuna uusintana.
Pentti Suksi
Eikös Leo Jokelakin ollut Vaasassa?
-Jokelasta en osaa sanoamut Kalle Juurelahan oli Präntöön jätkiä.
Oliko tää tai nää käyny ikinä Suvilahdessa?
Onko niire sukulaiset menos kattoon messutaidetta ?
Jos sellasta ilmenee ?
Ja täälläkö älypäät jyrää ?
VALON JA VARJON VÄLKETTÄ - VAASALAISUUTTA VENNYN VINKKELISTÄ.
Vennyn ja hänen tyttärensä Iris Ekolan yhteistyö kirja on ilmestynyt vuonna 2007 ja 208 sivua.
Kirjasssa on ennen julkaisematonta materiaalia
meidän kaikkien Vaasalaisten ja erityisesti Präntööläisten rakastamasta kirjailijasta sekä
aikoinaan Vaasa-lehdessä pakinoinneen Männistön muorin kuolemattomia juttuja. Kirja on nyt tuore ja lukupöydälläni syventymistä varten. Luin siitä muutaman luvun, aivan Vennyä tuli vastaan
kertasilmäyksellä. Kirjan on koonnut Vennyn tytär
Iiris Ekola ja kirjan loppuosassa hänen runokronikoitaan. Palaan sitten kirjaan ja Vennyyn lähemmin kun olen lukenut. Mutta Vennyn tuntien suosittelen lämpimästi kirjaa itselle että lahjaksi.
Kirjaa saa Iiris Ekolalta tilata Kytösavuntie 128
puh 3152875. Se on kirja joka kuuluu vaasalaisuutta rakastavien kirjahylyyn.
Pentti Suksi
jyräs mikä huvittaa niin pitäs kyllä paikkakuntakohtasesti älytä hyvän tekemisen meiniki. Jos tässä Risto Jalosen ideassa vaikka sattus oleen järkee, niin sääli että jos toteutuminen kaatuu turhanpäiväisyyteen.
Tässä on yksi vaasalainen taiteilija. Jos mahtuu mukaan vielä/on halukas mukaan. Hän on saanut palkinnonkin Vaasassa ja käynyt Suomalaista Yhteiskoulua Vaasassa. Täältä kaakkois-Aasiasta terveisiä, arvaatko kuka?
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/cv.asp?id=1985