Minulle poikavuosien kovimpia juttuja oli Autopartio 525. Minulla on edelleen kaikki suomennetut jaksot ja aika ajoin ne on ihan pakko lukea läpi.
Kyseessähän on paljolti tv-sarjoista vaikutteita saanut sarjakuvapoliisisarja 1970-80-luvuilta. Sarjan fiilis on suht kepeä, tällaista Magnum,PI-Charlien enkelit-A-team-Fastlane-henkistä kohkausta. Päähenkilöt ovat varsin kliseisiä. Oikein perinteinen toraileva kyttäkaksikko. Veteraani ja keltanokka. Silti kyseinen sarja viehättää mua yhä yli kolmekymppisenäkin.
Lapsuutenne MUST-sarjakuva
Brockowsky
8
851
Vastaukset
- mies 31 v. (friikki)
Star Wars - oikeastaan en pahemmin sarjakuvista aikaisemmin edes piitannut, leffojakaan en nänhyt kun asuin keskellä korpea ja teatterit jossain maan äärissä.
Nämä uudet Star Wars sarjat ovatkin aika paskaa, suoraan sanoen. Mutta ne 1984-1988, ah, kesäpäivät, Softy Ananas -juoma ja uusin Star Wars, oi niitä aikoja... :)
Jotain muita päähän omituisia ajatuksia iskeneitä yksittäisiä lehtiä:
Non Stop joskus just lukemaan oppineena (numero tais olla 10/1975), mieli järkkyi kun ensimmäinen löytämäni Non Stoppi oli lehden historian rankin, ainakin minun mielestäni. Tintti keskellä sissisotaa, Sammy Dayssä ahdistavasti ruumiita, Yoko Tsunon ansassa rotkossa ja apinat kimpussa...
Teräsmies 4/78 tai 79. Lex Luthor opetti että kun on tarpeeksi fiksu voi rakentaa semmoiset vehkeet että Teriskin on kusessa. Ja Rautatievaunuja ilmaan tempaiseva säde pisti miettimään että tästähän saisi vaikka millaisen painajaisen...
Ihmeneloset 3/82, IN vastaan alkemian mestari Diablo (vai mikä sen nimi oli...). Ensimmäinen todellinen kosketus Marvel-universumiin. "Mitä v...ua, venyvä mies, tämähän on ihan naurettavaa..." ja hups vaan, koukussa oltiin...
Serkun mökillä kesälukemisena olleet Star Trek lehdet (3 kpl, vuodelta -81), näin niistä jopa unia... Nykyään koko sarja siististi hyllyssä.
Kyllä lapsuus oli mahtavaa aikaa... :) Nykyään ei mikään kolahda samalla tavalla, kasvaminen ja kokemus tekee ihmisestä kyynisemmän, pahinta on menettää aito "Sense of Wonder". Vaikka ulkomailta saa toinen toistaan ihmeellisempää ja upeasti kuvitettua tarinaa, niin niihinkin alkaa turtua.
Toisinaan kyllä yllättyy positiivisesti, kokeilkaa vaikka 1950 luvun EC Comicsin sarjoja; The Vault of Horror, The Suspenstories, Science Stories... eri lehtiä oli useita, uusintapainoksia kannattaa kysellä sarjakuvaliikkeistä. Ne saavat vielä takaraivoon sen jännän kutkuttavan tunteen kun tarinan ratkaisu ei tunnu itsestäänselvyydeltä.
Viikonloppuna herkuttelen juuri löytämälläni "Buck Rogers in the 25th Century" -albumilla. Kustantaja joku ihan outo Wild Fox. Uudelleenpiirrettyjä sanomalehti strippejä (sunnuntait väreissä) vanhoista 40-luvun Buck Rogers tarinoista. Liki 200 sivua, painettu joskus 80 luvun alussa. Maksoi 6 euroa. - mies 31 v. (friikki)
Mullakin on niitä nippu, ei tosin koko sarjaa. Suosikkini on "Kuoleman valtatie", entäs sun, Brockowsky?
Ps. Olikos autopartion piirtäjä Hermann? Siltähän on tullut suomeksi 2 Jeremiah albumia. Kauniisti maalattuja, tylyä tarinaa ajasta 3. maailmansodan jälkeen, ei ihan pienille lapsille.
Kustantaja Like, kirjastosta voi löytyä. Uusina jotain 70-80 mk. Ei käynyt kaupaksi ja sarjaa ei käännetty enempää. Albumeissa harhaanjohtavasti numerot 19 ja 20 (ranskalaisen sarjan järjestysnumeron mukaan).- Piitti73
...niin paljon muistoja... Yksi suosikki ylitse muiden on UM-PAH-PAH... Tuo kaikkien rakastama intiaani.
On se kumma kun vaimo ei meinaa ymmärtää miksi 30:nen mies pitää kellarissa useampaa laatikollista sarjakuvia vaikka ahdasta on muutenkin... No ei ne voi sitä koskaan tulla ymmärtämäänkään jotka ei sitä ole lapsena ymmärtäneet... :) Sarjakuvat on COOL... - Brockowsky
Ehdoton suosikki on paha nimetä. Neljä ensimmäistä mieleeni tulevaa ovat:
Aaveprikaatin tuho (ensimmäinen)
Hain hetki (viimeisin suomennettu)
Kaapparikopla
Gangstereiden romuralli
Tietääkseni suomentamatta on neljä tai viisi albumia.
Sarjan piirtäjä oli Christian Denayer. Hänen kynänjälkeään on myös Alain Chevallier. Molempia käsikirjoitti Andre-Paul Duchateau. Denayer on tietääkseni käyttänyt myös nimimerkkiä Tibet.
Muutamaan autopartiotarinaan C.D. on ikuistanut itsensä ja A-P.:n näköiset tyypit sivuhenkilöiksi. - Brockowsky
Piitti73 kirjoitti:
...niin paljon muistoja... Yksi suosikki ylitse muiden on UM-PAH-PAH... Tuo kaikkien rakastama intiaani.
On se kumma kun vaimo ei meinaa ymmärtää miksi 30:nen mies pitää kellarissa useampaa laatikollista sarjakuvia vaikka ahdasta on muutenkin... No ei ne voi sitä koskaan tulla ymmärtämäänkään jotka ei sitä ole lapsena ymmärtäneet... :) Sarjakuvat on COOL...Vaimolla on vaikeuksia sarjakuvieni ymmärtämiseen. Toisaalta niistä melkoinen osa on vanhempieni luona, mutta kuitenkin. En halua hävittää niitä.
Um Pah Pah muuten oli erittäin mainio sarjakuva. Sisälmyssylttyä pöytään! - mies 31 v. (friikki)
Brockowsky kirjoitti:
Vaimolla on vaikeuksia sarjakuvieni ymmärtämiseen. Toisaalta niistä melkoinen osa on vanhempieni luona, mutta kuitenkin. En halua hävittää niitä.
Um Pah Pah muuten oli erittäin mainio sarjakuva. Sisälmyssylttyä pöytään!Onneksi vaimoke hyväksyy harrastukseni.
Vaikka toisinaan ilmeestä voi päätellä että hän haluaisi vaatekomeroon vaatteita eikä sarjakuvia, omituista. - mies 31 v. (friikki)
Brockowsky kirjoitti:
Ehdoton suosikki on paha nimetä. Neljä ensimmäistä mieleeni tulevaa ovat:
Aaveprikaatin tuho (ensimmäinen)
Hain hetki (viimeisin suomennettu)
Kaapparikopla
Gangstereiden romuralli
Tietääkseni suomentamatta on neljä tai viisi albumia.
Sarjan piirtäjä oli Christian Denayer. Hänen kynänjälkeään on myös Alain Chevallier. Molempia käsikirjoitti Andre-Paul Duchateau. Denayer on tietääkseni käyttänyt myös nimimerkkiä Tibet.
Muutamaan autopartiotarinaan C.D. on ikuistanut itsensä ja A-P.:n näköiset tyypit sivuhenkilöiksi.Herman piirsikin sarjaa Bernard Prince, sori.
Bernad Princestä tykkäsin kovin 2. albumista Rämeitten hurjapäät. 1. albumi Myrskyä Coronadossa ei ollut mielestäni oikein mikään.
- fani-74
Meinasi taju lähteä kun sain käsiini Judge Dreddin 2/84. Taisi olla vuoden 1985 kevät. Kaverin suosituksesta ostin lehden antikasta ja luin sen kunnolla vasta kotona. Uskomaton juttu: Tuomari Kuolema työnsi käden tyyppien läpi! "Rikos on elämä! Tuomio on kuolema!"
Yläasteella ja vielä lukionkin alussa "kaikki" rahani menivät sarjakuviin.
Ostin mielestäni laatua: Aku Ankkoja, Hulkkeja, Ihmenelosia, Hämyreitä, Tinttejä, Urhoja, Jymyjä jne.
Nyt lehdet on pakattuna pahvilaatikoihin, tosin muuton yhteydessä kannoin laatikot omaan työhuoneeseeni... Ja lapsethan saa lehdet käsiinsä (ehkä) kun täyttävät 18 tai jotain... ;)
Viime aikoina (viime vuosina) minulla on ollut liian vähän aikaa sarjakuville. Mitä nyt kirppareilta olen jotain Asterixeja ja Tinttejä ostanut. Aku Ankka meille tulee, mutta uusi tyyli on pilannut sen tunnelman täysin. Melkein joka lehdessä avaruusaluksia ja tietokonejuttua. Ei toimi.
Yksi asia sarjakuvista harmittaa. En nimittäin tullut ostaneeksi aikoinaan ainuttakaan Filemon-albumia. Ja kaikkia Urho Epäonnensotureita minulla ei ole vieläkään...
Vilkaiskaa: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/index.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "974339Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293243No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452360- 351368
- 10979
- 152976
- 6904
- 20864
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12852- 26805