Tästä on puhuttu paljon,mutta tuntuu liiallisessta.Itse olen-47 syntynyt,il-
marisen mukaan se ei vai kuta mitään,vuona
2010 uudistuksessa.Vuona -48 syntyneillä sen vaikutus on yksi prosentti.Onkohan melua
tyhjästä?
marisen mukaan se ei vai kuta mitään,vuona
2010 uudistuksessa.Vuona -48 syntyneillä sen vaikutus on yksi prosentti.Onkohan melua
tyhjästä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
se leikkaa 60-luvulla syntyneiden eläkkeiden tasoa aika raskaalla kädellä.Esim minä saan brutto kuin samasta työstä samaan aikaan normaalille eläkkeelle jääneet netto eroa noin 350 eskoa.
Ei tässä ole melua tyhjästä! Tämä alkaa mennä ikä- ja sairaus syrjinnän (rasismin) puolelle. Vai mitä se Suomen perustulaki asiasta sanookaan? Vaikuttipa se sinulla vaikka promillen mutta se voi vaikuttaa toisilla pien eläkeläisillä ratkaisevasti toimeen tuloon! Etenkin niillä jotka ovat tuki- ja liikuntaelin sekä mielenterveyden takia jääneet nuorina työkyvyttömyys eläkkeelle. Lääkkeet ja hoidot maksavat maltaita ja KELA kiristää korvauksia jatkuvasti!
voimaan tuloa 2005 olin jo sairauseläkkeellä.Kysyin asiaa Kelasta:=)Koskee kyllä niitä jotka jäävät nytten eläkkeellä ja se tekee tosiaan muutaman sadan euron loven tuloihin,kun vanhuus eläke alkaa.
http://www.adressit.com/elinaikakerroin
Elinaikakerroin otettiin uutena vanhuuseläkkeiden suuruuteen vaikuttavana tekijänä lakisääteisiä työ-eläkkeitä koskeviin lakeihin vuoden 2005 alusta. Elinaikakerrointa koskevat säännökset liittyvät vuosien 2005 – 2007 laajaan työeläkeuu-distukseen, joka sisälsi joustavaa vanhuuseläkeikää 63-vuotiaasta 68 ikävuoteen, eläkkeen karttumista, indeksiturvaa, palkattomien aikojen eläketurvaa ja työeläkevakuutusmaksuja koskevia lukuisia muutoksia.
Elinaikakertoimen käyttöönoton tavoitteena on tulevaisuudessa hallita eläkkeelle siirtymisen ikärajojen nostamisen tarvetta tekniikalla, jossa osa elinajan odotteen kasvusta ohjautuu aktiivivuosiin.
Elinaikakerroin lasketaan Tilastokeskuksen kulloisenkin käytettävissä olevan viimeisen viiden vuoden kuolevuustilastojen perusteella. Vuon-na 2009 elinaikakerroin, joka perustuu vuosien 2003 – 2007 kuole-vuustilastoihin, on 1 ja vuonna 2010 se lasketaan vuosien 2004 – 2008 ja 2003 – 2007 kuolevuustilastojen välisen muutoksen perusteella.
Kuolevuustilastojen mukaan esimerkiksi miesten elinikä on pidentynyt neljän viimeisen vuoden aikana noin vuodella. Jos nykyinen kuolevuu-den alenemisvauhti jatkuu, tämä tarkoittaa, että 62-vuotiaiden elinajan odote nousee vuodesta 2005 vuoteen 2075 mennessä arviolta 8 – 9 vuodella.
Elinaikakerroin koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä henki-löitä. Elinaikakerrointa käytetään ensimmäisen kerran vuonna 2010 myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin sekä leskeneläkkeisiin, joihin teh-dään eläkesovitus. Ennen vuotta 2006 myönnettyihin työkyvyttömyys-eläkkeisiin ei sovelleta elinaikakerrointa. Jos vuonna 2006 tai sen jäl-keen myönnetty työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi vuoden 2009 jälkeen, tällaiseen vanhuuseläkkeeseen sovelletaan myös elinaikakerrointa.
Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeiden tasoon vähitellen. Vuonna 1948 syntyneillä, jotka jäävät vuonna 2010 tai sen jälkeen vanhuuseläkkeel-le, elinaikakerroin alentaa maksettavaa kuukausieläkettä noin prosentin. Vastaavasti vuonna 1958 syntyneiden kuukausieläke alenisi noin 7,5 prosenttia ja vuonna 1968 syntyneillä noin 12 prosenttia. Toisaalta, jos vuonna 1948 syntyneet jatkaisivat noin 1 – 2 kuukautta, vuonna 1958 syntyneet noin yhden vuoden ja vuonna 1968 syntyneet noin puolitoista vuotta nykyistä pidempään työelämässä, tästä työnteosta karttuva eläke kattaisi edellä tarkoitetun eläkkeen aleneman.
Samanaikaisesti elinaikakertoimen kanssa työeläkelakeihin otettiin kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta koskeva säännös. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkettä korotetaan sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläkettä on maksettu yhteensä viideltä täydeltä kalenterivuodelta. Tämä kertakorotus lasketaan eläk-keensaajan työkyvyttömyyseläkkeen yhteismäärästä. Korotus määrä-tään sen mukaan, minkä ikäinen työkyvyttömyyseläkkeen saaja on ko-rotusvuoden alussa. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja on korotusvuo-den alussa 24 – 26-vuotias, korotusprosentti on 21 ja 26 vuotta van-hemmilla korotusprosentti pienenee kutakin ikävuotta kohden 0,7 pro-senttiyksiköllä. Iän ollessa 55 vuotta korotusta ei tehdä. Työkyvyttö-myyseläkkeiden kertakorotusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 alusta. Sitä sovelletaan myös ennen vuotta 2005 myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tällöin korotus myönnetään sen korotus-prosentin mukaan, joka vastaa työkyvyttömyyseläkkeensaajan ikää vuoden 2010 alussa.
Työ- ja kansaneläkelainsäädäntöä on jo vuosia kehitetty siten, että hen-kilö voisi eläkkeelle siirtymisen sijasta jatkaa työelämässä mahdolli-simman pitkään. Kysymys vammaisten toimeentulosta tulee esille sosi-aali- ja terveysministeriön asettamassa SATA-komiteassa.
Elinaikakertoimen lain laatijat sanovat että eläkkeen aleneman saa korjattua sillä että pysyy työelämässä muutaman kuukauden pitempään.
Minua v......a suoraan sanoen.Pysyisihän sitä töissä jos pidettäisiin.Kuinka moni esim.1948 syntynyt saakaan irtisanomispaperin n.59-60 vuoden iässä.
Tämä asia on niin tärkeä, jotain pitäisi tehdä.Tavallisella kansalaisella on vaan niin vähän vaikutusmahdollisuuksia. Kuka kansanedustaja lähtisi ajamaan asiaa?
otakantaa.fi foorumille. Tuskin auttaa. Luin alkuviikosta juttua, että suunnitellaan taas eläkeremppaa. Eläkeikä 70 v kuten Norjassa.
Nyt 56 vuotiaana on jo melko remppa, mutta yritän vielä pakertaa.
Meidän alueen kansanedustaja on niin nössö että hälle ei ainakaan kannata kirjoittaa.
Ministeri Hyssälä on mukana tuossa otakantaa.fi foorumin työssä.
Nuoremmat jäävät tällä hetkellä tosi harvat työkyvyttömyyseläkkeelle ja muita nuoria ko. asia ei kiinnosta. Rauhassa saavat sorvata tällaisia. Kävin allekirjoittamassa adressin.
Mikähän maaginen vuosiluku on tuo 1948? Sitä ennen syntyneet näyttävän pääsevän kuin koira veräjästä on asia sitten mikä tahansa.