Viitisen vuotta kävin ahkerasti tansseissa, tanssikursseilla. Joka viikonloppu ja viikko jossain. Olin pitkään sinkkuna tuolloin. Mutta sitten viime vuonna vihdoin ja viimein "kolahti"...
Tuntuu, että noilta tanssipaikoilta ei seuraa löytynyt vakavammassa mielessä. Ja niin tämä mies tulikin elämääni toisen harrastuksen kautta :)
Musiikista ja tanssista hänkin onneksi tykkää.
Ja työkseen musiikkia tekee, viikonloppuisin ikävä kyllä. Puhetta on ollut, että saan mennä yksin lavoille jos haluan. Mutta siinäpä se, että kun en enää halua mennä sinne tyrkylle. Ei oo sitten viime kesän jälkeen tehnyt mieli sinne seisoskelee ja tanssii muiden kanssa. Lauantai-illat on muuttuneet koti-illoiksi. Tanssikurssit ovat muuttuneet satunnaisiksi jutuiksi. Ei niin tärkeiksi enää... Että ei ole ihan pakko niille päästä. Ja on tajunnut senkin, että aika rahastusta tuo kursseilla käyminen kyllä on. Joo..
Mutta, mutta... näin se elämä kuljettaa. Ensiksi hypitään ja fuskataan lavoilla. Sitten seuraavaksi perustetaan perhettä. Ja käydään rakkaan kanssa yhdessä tansseissa, aina vaan kun mahdollista.
On tää elämä kyllä jännää :)
Tuntuu, että noilta tanssipaikoilta ei seuraa löytynyt vakavammassa mielessä. Ja niin tämä mies tulikin elämääni toisen harrastuksen kautta :)
Musiikista ja tanssista hänkin onneksi tykkää.
Ja työkseen musiikkia tekee, viikonloppuisin ikävä kyllä. Puhetta on ollut, että saan mennä yksin lavoille jos haluan. Mutta siinäpä se, että kun en enää halua mennä sinne tyrkylle. Ei oo sitten viime kesän jälkeen tehnyt mieli sinne seisoskelee ja tanssii muiden kanssa. Lauantai-illat on muuttuneet koti-illoiksi. Tanssikurssit ovat muuttuneet satunnaisiksi jutuiksi. Ei niin tärkeiksi enää... Että ei ole ihan pakko niille päästä. Ja on tajunnut senkin, että aika rahastusta tuo kursseilla käyminen kyllä on. Joo..
Mutta, mutta... näin se elämä kuljettaa. Ensiksi hypitään ja fuskataan lavoilla. Sitten seuraavaksi perustetaan perhettä. Ja käydään rakkaan kanssa yhdessä tansseissa, aina vaan kun mahdollista.
On tää elämä kyllä jännää :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tästähän pitää onnitella! Joillain se vaan jatkuu, hyppiminen. Kyllähän kiinteä parisuhde luonnollisesti aiheuttaa sen, että haluaa viettää ko. ihmisen kanssa aikaa, jota muutoin käyttäisi tanssimiseen.
Odottelen tässä, että kolahtaa, yli 10v jo takana :-)
Pändäri-pohjalta pysyvään parisuhteeseen...
Aina ne on palanneet parketeille, jotka onneaan hihkuen lähtivä...
Itsekin rakkaani löydin lavatansseista.Niin sitä kävi sinkkuna tansseissa joka viikonloppu melkein, jos ei päässyt niin oli todella tukala olo. Kursseillakin tuli käytyä tansseja opettelemassa. Totta on, että tansseissa käynti on vähentynyt. Joskus on mukava lähteä tanssimaan yhdessä ja yksinkin saan mennä.. =) Kesäisin varsinkin tykätään käydä tnassimassa silloin on paljon ihania kesälavoja auki. Mukavaa tanssi aikaa sinkuille ja ei niin sinkuille..
Joo mäkin seurustelin yhden kanssa jonka puheesta ei ottanut erkkikään selvää.
Vuoden kuluttua seisoi taas hakurivissä kumpikin
ja sen jälkeen on partneri vaihtunut tiheään.
Kell onni on se onnen kätkeköön.
"Kell onni on se onnen kätkeköön."
Miksi?
ihmiset ovat kateellisia toisille ihmisille monista asioista. Jos jotkut asiat ovat itsellä hyvin, miksi niitä turhaan tuoda julki. Olkoon itse tyytyväinen ja nauttikoon tilanteesta. Aina on riski, että onni myös katoaa.
Vai mitä mieltä itse olet Päivi? Kätketkö sinä onneliset asiat?
"ihmiset ovat kateellisia toisille ihmisille monista asioista. Jos jotkut asiat ovat itsellä hyvin, miksi niitä turhaan tuoda julki."
Jos jotkut asiat ovat jollakulla hyvin, miksi kadehtia sitä! Miksei voi olla onnellinen toisen puolesta!?!
"Aina on riski, että onni myös katoaa."
So? Parempi kadotettukin onni kuin ei onnea ollenkaan!
(Ja sitä paitsi, jos menettää onnensa, josta on julkisesti iloinnut, saahan silläkin taas ilahdutettua muutamia ihmisiä. Niitä kateellisia. :-P )
"Kätketkö sinä onneliset asiat?"
En. En kätke ilojani enkä surujani. En ole kokenut niissä mitään hävettävää.
"Jos jotkut asiat ovat jollakulla hyvin, miksi kadehtia sitä! Miksei voi olla onnellinen toisen puolesta!?!"
Aivan. Näinhän se pitäisikin olla. Valitettavasti vaan monet ihmiset eivät osaa vilpittömästi iloita toisen puolesta.
"So? Parempi kadotettukin onni kuin ei onnea ollenkaan!"
Niin, kai se on ihmisestä kiinni, miten onnea haluaa käsitellä. Itse olen sellainen, etten sitä tuo niin mielellään julki. Jokainen on yksilö tässäkin suhteessa.
"En. En kätke ilojani enkä surujani. En ole kokenut niissä mitään hävettävää."
Tämä on usein merkki hyvästä itsetunnosta. Ihminen pystyy kohtaamaan asiat juuri sellaisena kuin ne ovat. Arvostukset sinulle.
Miksi ihmeessä pitää kätkeä hävettävät asiat?
Niillähän sitä vasta lujasti saa onnea syntymään lähiympäristössä.
Kaikki hävettävät jutut oon aina heti kertonut, ja mun tuttavat ovatkin kaikkein onnellisimpia mitä on.
Nauravat mulle koko ajan.
Niin se on, elämä on kummaa.
Samoin se on tuo tanssiminenkin kummaa, osa pyörii siellä seuran toivossa toiset taas tanssin lumoissa hetkien hurmiossa ja kaikkea siltä väliltä.
Samalla tavalla meni minullakin, kunnes sitten erottiin ja nyt ravaan taas lavoilla.