Onko sinulla valtaa?

Onko vallasta

vaikea luopua?

135

4043

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ole valtaa, mutta loistoa löytyy.


      "Naiset hallitsevat elämääni"


      MarttyyriMallari-TTt

    • virsi kaunis

      On valtaa. Ensimmäiset vuodet se valvotti öisin nyt saa jo nukuttua. En tiedä onko vallasta vaikea luopua.

    • sirpamaikkarilta

      Mä pystyn aika keposeen päättää kenellä mummolla suoli toimii minäkin päivänä. Joo, vallasta ei olisi yhtään vaikea luopua.

      • ap.

        itsekin. On. On paljon todellisempaa valtaa kuin tittelit ja muut sellaiset. Minkälainen se sitten on? Jääköön arvoitukseksi.

        Ja ei ole vaikea luopua siitä. En ole halunut sitä alunperinkään. Käytän sitä vaan mahdollisimman vähän. Mielelläni en käyttäisi sitä ollenkaan.


      • milloin
        ap. kirjoitti:

        itsekin. On. On paljon todellisempaa valtaa kuin tittelit ja muut sellaiset. Minkälainen se sitten on? Jääköön arvoitukseksi.

        Ja ei ole vaikea luopua siitä. En ole halunut sitä alunperinkään. Käytän sitä vaan mahdollisimman vähän. Mielelläni en käyttäisi sitä ollenkaan.

        vastaat itse... hello stranger.


      • hello.
        milloin kirjoitti:

        vastaat itse... hello stranger.

        Am I still a stranger? Are you sure?


      • tiedät
        hello. kirjoitti:

        Am I still a stranger? Are you sure?

        kyllä ettet :)


      • Mielenkiintoista
        tiedät kirjoitti:

        kyllä ettet :)

        täällä. Viihdyttävää. Voin taas hetken aikaa viihdyttää itseäni. Perkele kun senkin joutuu itse tekemään.


      • sirpamaikkarilta
        Mielenkiintoista kirjoitti:

        täällä. Viihdyttävää. Voin taas hetken aikaa viihdyttää itseäni. Perkele kun senkin joutuu itse tekemään.

        kun sisäistät ite sen että viihdytät ite itteäs.


      • tai kaksi
        Mielenkiintoista kirjoitti:

        täällä. Viihdyttävää. Voin taas hetken aikaa viihdyttää itseäni. Perkele kun senkin joutuu itse tekemään.

        Pitää vain varoa viihtymästä liikaa. No, enkö minä viihdytä koko ajan... kitiset turhia! Sano nyt et viihtymiskäyrä ponkas heti yläilmoihin :)


      • luulet, että
        sirpamaikkarilta kirjoitti:

        kun sisäistät ite sen että viihdytät ite itteäs.

        viihdytän itseäni? Minkä kustannuksella? En viitsisi sanoa enää yhtään ikävämmin.


      • Älä nyt sellaisia
        tai kaksi kirjoitti:

        Pitää vain varoa viihtymästä liikaa. No, enkö minä viihdytä koko ajan... kitiset turhia! Sano nyt et viihtymiskäyrä ponkas heti yläilmoihin :)

        epäile. Ei ole syytä moiseen epäilyyn. Minä en epäile sellaista.


      • tiedustella
        sirpamaikkarilta kirjoitti:

        kun sisäistät ite sen että viihdytät ite itteäs.

        vihamielisyytesi syytä?


      • Kunhan
        Älä nyt sellaisia kirjoitti:

        epäile. Ei ole syytä moiseen epäilyyn. Minä en epäile sellaista.

        houkuttelin :)Miksi sinusta ei pidetä?


      • nyt rehellisyydestä
        Kunhan kirjoitti:

        houkuttelin :)Miksi sinusta ei pidetä?

        pitäisi? Oma mielipide.

        Muuthan voi kertoa tänne omansa.


      • sirpamaikkarilta
        tiedustella kirjoitti:

        vihamielisyytesi syytä?

        jo tänään kun en ymmärrä...

        Mutta minkä vihamielisyyden? Kunhan vaan totesin että hyvä kun alottaja ymmärtää itse viihdyttävänsä itseänsä. Pelottavaahan se olis jos ei sisäistäisi käyvänsä itsensä kanssa keskusteluja.


      • Kyseessä
        nyt rehellisyydestä kirjoitti:

        pitäisi? Oma mielipide.

        Muuthan voi kertoa tänne omansa.

        tulkintojen virheellisyys. Sattuuhan niitä.

        Kuka tulkitsee väärin ja miksi jääköön sanomatta.


      • sama kirjoittaja
        sirpamaikkarilta kirjoitti:

        jo tänään kun en ymmärrä...

        Mutta minkä vihamielisyyden? Kunhan vaan totesin että hyvä kun alottaja ymmärtää itse viihdyttävänsä itseänsä. Pelottavaahan se olis jos ei sisäistäisi käyvänsä itsensä kanssa keskusteluja.

        aika heitto viimeinen lauseesi.

        "Pelottavaahan se olis jos ei sisäistäisi käyvänsä itsensä kanssa keskusteluja. "


      • Joo... kai...
        Kyseessä kirjoitti:

        tulkintojen virheellisyys. Sattuuhan niitä.

        Kuka tulkitsee väärin ja miksi jääköön sanomatta.

        En tiedä. Tulkitkoon miten haluaa. Joskus on eri tulkinnoille sijaa. Silloin jokainen saa tulkita miten haluaa. Toisinaan taas ei. Toisinaan ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla. Juuri niin kuin olen sen tarkoittanut. Jos haluaa tulkita sen toisin ja vielä kommentoidakin sitä. Noh. Se voi vaikuttaa vähän... Kyllä sinä tiedät.


      • Joo...vai.,,
        Joo... kai... kirjoitti:

        En tiedä. Tulkitkoon miten haluaa. Joskus on eri tulkinnoille sijaa. Silloin jokainen saa tulkita miten haluaa. Toisinaan taas ei. Toisinaan ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla. Juuri niin kuin olen sen tarkoittanut. Jos haluaa tulkita sen toisin ja vielä kommentoidakin sitä. Noh. Se voi vaikuttaa vähän... Kyllä sinä tiedät.

        tulkitaan miten halutaan ja kyetään. Eri asia näkeekö halunsa ja kykynsä ja käyttääkö niitä miten.

        Voi olettaa olevan tulkintamahdollisuuksia. Paljonhan sitä näkee.

        Toisin tulkitsija ja kommentoija leikkii omiensa kanssa

        Kuten me muutkin kai.

        Ripley on treenannut sitten viime näkemän.


      • Mutta aina on
        Joo...vai.,, kirjoitti:

        tulkitaan miten halutaan ja kyetään. Eri asia näkeekö halunsa ja kykynsä ja käyttääkö niitä miten.

        Voi olettaa olevan tulkintamahdollisuuksia. Paljonhan sitä näkee.

        Toisin tulkitsija ja kommentoija leikkii omiensa kanssa

        Kuten me muutkin kai.

        Ripley on treenannut sitten viime näkemän.

        mutta. Treenamalla oppi kaavan. Ei kaavattomuutta. Tekee sen väärästä syystä, epäonnistuu aina. Oikeasta syystä ei ole epäonnistuminen vaihtoehtona.

        On kai hankala jäljitellä jotain, joka luo koko ajan uusia kertakäyttökaavoja. Niitä kaavoja pitäisi luoda itse. Silloin olisi moni asia toisin. Kai se on edelleenkin niin, että kuuntelee, kenelle se kuunteleminen on tarpeellista ja se joka on löytänyt hiljaisuuden, ei enää kuuntele. Ei ole kuunteleminen tarpeellista. Kaikki kuulemisen arvoinen on kuultu.


      • ja - -
        Mutta aina on kirjoitti:

        mutta. Treenamalla oppi kaavan. Ei kaavattomuutta. Tekee sen väärästä syystä, epäonnistuu aina. Oikeasta syystä ei ole epäonnistuminen vaihtoehtona.

        On kai hankala jäljitellä jotain, joka luo koko ajan uusia kertakäyttökaavoja. Niitä kaavoja pitäisi luoda itse. Silloin olisi moni asia toisin. Kai se on edelleenkin niin, että kuuntelee, kenelle se kuunteleminen on tarpeellista ja se joka on löytänyt hiljaisuuden, ei enää kuuntele. Ei ole kuunteleminen tarpeellista. Kaikki kuulemisen arvoinen on kuultu.

        se tietää kenen kuuluu tietää ja joka on sisimpänsä ja sen mukana tulevan löytänyt.

        Aina on jäljittelijöitä, vitsi piilee siinä kuka seuraa jäljittelijää ja kuka itseänsä.

        Kunhan sietää kuuntelijat ja jäljittelijät


      • pikku juttu
        ja - - kirjoitti:

        se tietää kenen kuuluu tietää ja joka on sisimpänsä ja sen mukana tulevan löytänyt.

        Aina on jäljittelijöitä, vitsi piilee siinä kuka seuraa jäljittelijää ja kuka itseänsä.

        Kunhan sietää kuuntelijat ja jäljittelijät

        tämän ulkopuolella häiritsee. Yksi, kenestä mainitsin, on ollut piilossa. Ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. Ajattelin kuunnella, että mitä hän puhuu. Ei taida olla mitään sanottavaa. Ei mitään sanomisen arvoista. Eikä tule olemaankaan ennen kuin kohtaa pelkonsa. Vahvasti järjestötaustainen. Harmi. Pidän hänestä. Pidän hänestä paljon. Siksi asenne häntä kohtaan on nyt se, mikä se on. Jos en pitäisi, olisin toisin. Olisin olematta. Sitä ei pelokas mieli ymmärrä.

        Ketähän silloin jäljitellään kun jäljiteltävä ei enää ole paikalla? Miten voi jäljitellä jos jäljiteltävä ei jäljittele edes itse itseään? Miten sellaiseen mielettömyyteen on joku edes joskus uskonut? Miksi moni uskoo siihen vieläkin? Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset.


      • ilmaannu
        pikku juttu kirjoitti:

        tämän ulkopuolella häiritsee. Yksi, kenestä mainitsin, on ollut piilossa. Ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. Ajattelin kuunnella, että mitä hän puhuu. Ei taida olla mitään sanottavaa. Ei mitään sanomisen arvoista. Eikä tule olemaankaan ennen kuin kohtaa pelkonsa. Vahvasti järjestötaustainen. Harmi. Pidän hänestä. Pidän hänestä paljon. Siksi asenne häntä kohtaan on nyt se, mikä se on. Jos en pitäisi, olisin toisin. Olisin olematta. Sitä ei pelokas mieli ymmärrä.

        Ketähän silloin jäljitellään kun jäljiteltävä ei enää ole paikalla? Miten voi jäljitellä jos jäljiteltävä ei jäljittele edes itse itseään? Miten sellaiseen mielettömyyteen on joku edes joskus uskonut? Miksi moni uskoo siihen vieläkin? Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset.

        kun aika on valmis.

        Niin, tiedän.
        Hämmästelen edelleen miten ajattelet niin samoin kuin minä.

        tapojeni vastaisesti ilmoitan poistuvani.


      • Mielenkiintoista.
        ilmaannu kirjoitti:

        kun aika on valmis.

        Niin, tiedän.
        Hämmästelen edelleen miten ajattelet niin samoin kuin minä.

        tapojeni vastaisesti ilmoitan poistuvani.

        Joo. En usko, että se on vältettävissä. Ei ole, koska en halua niin. Mutta kaikki aikanaan. Minulla ei ole muuta kuin aikaa. Eiköhän tässä ole nyt taas pureskeltavaa. Ainakin niille kenellä on vielä omat hampaat.

        Ps. Ylempänä kysellään vaikutuksen tehnyttä kirjoittajaa. Tiedän ainakin kaksi puskaa, joihin ei viitata millään tavalla.


      • ex-Wastaaja
        pikku juttu kirjoitti:

        tämän ulkopuolella häiritsee. Yksi, kenestä mainitsin, on ollut piilossa. Ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. Ajattelin kuunnella, että mitä hän puhuu. Ei taida olla mitään sanottavaa. Ei mitään sanomisen arvoista. Eikä tule olemaankaan ennen kuin kohtaa pelkonsa. Vahvasti järjestötaustainen. Harmi. Pidän hänestä. Pidän hänestä paljon. Siksi asenne häntä kohtaan on nyt se, mikä se on. Jos en pitäisi, olisin toisin. Olisin olematta. Sitä ei pelokas mieli ymmärrä.

        Ketähän silloin jäljitellään kun jäljiteltävä ei enää ole paikalla? Miten voi jäljitellä jos jäljiteltävä ei jäljittele edes itse itseään? Miten sellaiseen mielettömyyteen on joku edes joskus uskonut? Miksi moni uskoo siihen vieläkin? Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset.

        Satuin matkan jäljiltä väsyneenä laiskasti silmäämään juuri tätä keskustelua. Pari kommenttia siis. Suinkaan uteliaisuuteni ei kuitenkaan kirvoittanut kommentoimaan. Asenteesi tökkää niin pahasti silmille.

        "Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset."

        Kirjoittamasi perusteella en halua antaa sulle yhtään mitään vastauksia kysymyksiisi, tai pohtia sanomaasi yhtään millään tavalla. Mikä ihmeen nettiguru sä kuvittelet olevas, ihan oikeasti? En sano tätä pahalla, mutta siltä osin, mitä olen juttujasi mm. tässä(kin) keskustelussa silmännyt, puheesi "ymmärtämisestä", "jäljittelijöistä" jne., viittaa mielestäni vahvasti siihen, että arvottaisit ihmisiä jollakin tapaa nimenomaan älyllisen (?) ymmärryksen perusteella (en pidä siitä). Mihin sinä itsesi taas sijoitat, on havaitusti muiden yläpuolelle. Joku voisi pitää tota jopa suuruudenhulluutena, mutta pois sellainen minusta...

        Minäkin olen aivan varmasti mielestäsi "jäljittelijä".;) Lakkaisin tietysti heti olemasta sitä, jos vain seuraisin ajatuslinjaasi ja olisin samaa mieltä kanssasi. Tämä havaintoni sinusta ei kerro mulle "uutta luovista" ja jännittävistä "kaavoistasi", joissa yrittäisin epätoivoisesti pysyä "ymmärrykseltäni" perässä, vaan jostakin ihan muusta... Sulle haluaisinkin sanoa, että aina on olemassa useampi kuin yksi vastaus. Jos uskot vain yhteen, rajaat itseltäsi paljon tietoa. Viime kädessä lakkaat suhteuttamasta asioita.

        Tää on vain arkirealismia. En juuri nyt tunne intoa filosofoimiseen.


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Satuin matkan jäljiltä väsyneenä laiskasti silmäämään juuri tätä keskustelua. Pari kommenttia siis. Suinkaan uteliaisuuteni ei kuitenkaan kirvoittanut kommentoimaan. Asenteesi tökkää niin pahasti silmille.

        "Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset."

        Kirjoittamasi perusteella en halua antaa sulle yhtään mitään vastauksia kysymyksiisi, tai pohtia sanomaasi yhtään millään tavalla. Mikä ihmeen nettiguru sä kuvittelet olevas, ihan oikeasti? En sano tätä pahalla, mutta siltä osin, mitä olen juttujasi mm. tässä(kin) keskustelussa silmännyt, puheesi "ymmärtämisestä", "jäljittelijöistä" jne., viittaa mielestäni vahvasti siihen, että arvottaisit ihmisiä jollakin tapaa nimenomaan älyllisen (?) ymmärryksen perusteella (en pidä siitä). Mihin sinä itsesi taas sijoitat, on havaitusti muiden yläpuolelle. Joku voisi pitää tota jopa suuruudenhulluutena, mutta pois sellainen minusta...

        Minäkin olen aivan varmasti mielestäsi "jäljittelijä".;) Lakkaisin tietysti heti olemasta sitä, jos vain seuraisin ajatuslinjaasi ja olisin samaa mieltä kanssasi. Tämä havaintoni sinusta ei kerro mulle "uutta luovista" ja jännittävistä "kaavoistasi", joissa yrittäisin epätoivoisesti pysyä "ymmärrykseltäni" perässä, vaan jostakin ihan muusta... Sulle haluaisinkin sanoa, että aina on olemassa useampi kuin yksi vastaus. Jos uskot vain yhteen, rajaat itseltäsi paljon tietoa. Viime kädessä lakkaat suhteuttamasta asioita.

        Tää on vain arkirealismia. En juuri nyt tunne intoa filosofoimiseen.

        Jos pointtini jäi (tietysti tietoisesti, huoh..) ymmärtämättä, voisit silmätä tätä kirjoitusta:

        "Toisinaan ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla. Juuri niin kuin olen sen tarkoittanut. Jos haluaa tulkita sen toisin ja vielä kommentoidakin sitä. Noh. Se voi vaikuttaa vähän... Kyllä sinä tiedät."    
        Mistä tuo mielestäsi lukijoiden näkökulmasta voisi näyttää? Siltäkö, että kirjoittaja tuossa arvostaa omaa (erit. älyllistä) ymmärrystään?

        Hoh hoijaa. Naurettavaa.


      • muutama lisäys
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Satuin matkan jäljiltä väsyneenä laiskasti silmäämään juuri tätä keskustelua. Pari kommenttia siis. Suinkaan uteliaisuuteni ei kuitenkaan kirvoittanut kommentoimaan. Asenteesi tökkää niin pahasti silmille.

        "Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset."

        Kirjoittamasi perusteella en halua antaa sulle yhtään mitään vastauksia kysymyksiisi, tai pohtia sanomaasi yhtään millään tavalla. Mikä ihmeen nettiguru sä kuvittelet olevas, ihan oikeasti? En sano tätä pahalla, mutta siltä osin, mitä olen juttujasi mm. tässä(kin) keskustelussa silmännyt, puheesi "ymmärtämisestä", "jäljittelijöistä" jne., viittaa mielestäni vahvasti siihen, että arvottaisit ihmisiä jollakin tapaa nimenomaan älyllisen (?) ymmärryksen perusteella (en pidä siitä). Mihin sinä itsesi taas sijoitat, on havaitusti muiden yläpuolelle. Joku voisi pitää tota jopa suuruudenhulluutena, mutta pois sellainen minusta...

        Minäkin olen aivan varmasti mielestäsi "jäljittelijä".;) Lakkaisin tietysti heti olemasta sitä, jos vain seuraisin ajatuslinjaasi ja olisin samaa mieltä kanssasi. Tämä havaintoni sinusta ei kerro mulle "uutta luovista" ja jännittävistä "kaavoistasi", joissa yrittäisin epätoivoisesti pysyä "ymmärrykseltäni" perässä, vaan jostakin ihan muusta... Sulle haluaisinkin sanoa, että aina on olemassa useampi kuin yksi vastaus. Jos uskot vain yhteen, rajaat itseltäsi paljon tietoa. Viime kädessä lakkaat suhteuttamasta asioita.

        Tää on vain arkirealismia. En juuri nyt tunne intoa filosofoimiseen.

        lisää. Niitä on aina huvittava lukea. Koomista. Kertakaikkiaan koomista. Koomista se sinun itsensä alentaminen. Älä tee sitä. Se ei ole hyväksi sinulle, eikä kenellekään muulle. Tiedä missä olet itsesi kanssa. Silloin ymmärrät tarkoitusperäni paremmin. Nyt se on jäänyt ainoastaan yritykseksi. Keskeneräiseksi yritykseksi.

        Kysymys sinulle. Miksi otit kirjoitukseni niin henkilökohtaisesti. En kai viitannut siinä millään tavalla sinuun, enkä kenenkään muuhun. Koetko olevasi jäljittelijä, kun piti heti kärkkäästi tulla kommentoimaan yhden hullun jorinoita? Tai oletko yksinäinen kapinallinen, joka tekee jotain, mitä muut ei uskalla? Jokin muu syy? Mikä?

        Ahaaa... Yrität palauttaa minut maan pinnalle. Kerron sinulle salaisuuden. Ei ole tarvetta, koska en ole koskaan maan pinnalta poistunutkaan. Siinä on yksi salaisuuteni. Yksi salaisuus kuukaudessa riittää. Seuraava sitten kuukauden kuluttua.


      • ex-Wastaaja
        pikku juttu kirjoitti:

        tämän ulkopuolella häiritsee. Yksi, kenestä mainitsin, on ollut piilossa. Ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. Ajattelin kuunnella, että mitä hän puhuu. Ei taida olla mitään sanottavaa. Ei mitään sanomisen arvoista. Eikä tule olemaankaan ennen kuin kohtaa pelkonsa. Vahvasti järjestötaustainen. Harmi. Pidän hänestä. Pidän hänestä paljon. Siksi asenne häntä kohtaan on nyt se, mikä se on. Jos en pitäisi, olisin toisin. Olisin olematta. Sitä ei pelokas mieli ymmärrä.

        Ketähän silloin jäljitellään kun jäljiteltävä ei enää ole paikalla? Miten voi jäljitellä jos jäljiteltävä ei jäljittele edes itse itseään? Miten sellaiseen mielettömyyteen on joku edes joskus uskonut? Miksi moni uskoo siihen vieläkin? Nämä kysymykset on sitten uteliaille lukijoille. Sinulta on turha niitä kysyä. Tiedät vastaukset.

        "Lisäähän
        Kirjoittanut: muutama lisäys 13.3.2008 klo 17.17

           lisää. Niitä on aina huvittava lukea. Koomista. Kertakaikkiaan koomista. Koomista se sinun itsensä alentaminen. Älä tee sitä. Se ei ole hyväksi sinulle, eikä kenellekään muulle."

        Pelle. Inhottaa sun kaltaises omahyväiset. Sinä ja sun kaltaises mua tällä palstalla ovatkin (juuri tuossa puhumillasi sisällöllisillä jutuilla) alentaneet, paljon enemmän kuin minä itse. Toi mun lisäyksistäni puhuminenkin johtuu vain siitä, että niistä on tällä palstalla tehty niin suuri numero: juuri sun kaltaistesi takia. Kukaan muuhan ei ikinä tee niitä, niinhän se on!;)

        Se, mikä mulle tällä palstalla oliskin hyväksi, olis se, jos tällä palstalla olis muutama täyspäinen lisää, joka ei pyrkis alentamaan tavallisia yksittäisiä nettikirjoittajia naurettavalla tavalla epäoleellisuuksiin takertumalla.

        Sinä taas (tässä nyt havaitusti) kuulut niihin, jotka sellaisista huveista nauttivat, mikä kertookin mulle kaiken tarvittavan paitsi älyllisestä ja inhimillisestä ymmärryksestäsi, myös sivistyksesi tasosta.

        "Tiedä missä olet itsesi kanssa. Silloin ymmärrät tarkoitusperäni paremmin. Nyt se on jäänyt ainoastaan yritykseksi. Keskeneräiseksi yritykseksi."

        Vai että keskeneräinen yritys...Yritän lukea kokeeseen seuraavalla kerralla paremmin, opettaja.

        "Kysymys sinulle. Miksi otit kirjoitukseni niin henkilökohtaisesti. En kai viitannut siinä millään tavalla sinuun, enkä kenenkään muuhun. Koetko olevasi jäljittelijä, kun piti heti kärkkäästi tulla kommentoimaan yhden hullun jorinoita? Tai oletko yksinäinen kapinallinen, joka tekee jotain, mitä muut ei uskalla? Jokin muu syy? Mikä?"

        Ei, en kokenut olevani minkään sortin "jäljittelijä". Noi puheesi vaan nauratti mua, ottaen huomioon sen, että kirjoitat yleiselle keskustelupalstalle ja (ainakin oletettavasti) sillä ajatuksella, että kirjoitat suuremmallekin yleisölle.

        Arvasin muuten myös, että tyylikäs verbaalinen hienoviritys loppuu sulta nopeasti... Se on se samaa mieltä oleminen Se juttu sulle. Mua sellainen ei kiinnosta (jollen oikeasti ole samaa mieltä).
           


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Lisäähän
        Kirjoittanut: muutama lisäys 13.3.2008 klo 17.17

           lisää. Niitä on aina huvittava lukea. Koomista. Kertakaikkiaan koomista. Koomista se sinun itsensä alentaminen. Älä tee sitä. Se ei ole hyväksi sinulle, eikä kenellekään muulle."

        Pelle. Inhottaa sun kaltaises omahyväiset. Sinä ja sun kaltaises mua tällä palstalla ovatkin (juuri tuossa puhumillasi sisällöllisillä jutuilla) alentaneet, paljon enemmän kuin minä itse. Toi mun lisäyksistäni puhuminenkin johtuu vain siitä, että niistä on tällä palstalla tehty niin suuri numero: juuri sun kaltaistesi takia. Kukaan muuhan ei ikinä tee niitä, niinhän se on!;)

        Se, mikä mulle tällä palstalla oliskin hyväksi, olis se, jos tällä palstalla olis muutama täyspäinen lisää, joka ei pyrkis alentamaan tavallisia yksittäisiä nettikirjoittajia naurettavalla tavalla epäoleellisuuksiin takertumalla.

        Sinä taas (tässä nyt havaitusti) kuulut niihin, jotka sellaisista huveista nauttivat, mikä kertookin mulle kaiken tarvittavan paitsi älyllisestä ja inhimillisestä ymmärryksestäsi, myös sivistyksesi tasosta.

        "Tiedä missä olet itsesi kanssa. Silloin ymmärrät tarkoitusperäni paremmin. Nyt se on jäänyt ainoastaan yritykseksi. Keskeneräiseksi yritykseksi."

        Vai että keskeneräinen yritys...Yritän lukea kokeeseen seuraavalla kerralla paremmin, opettaja.

        "Kysymys sinulle. Miksi otit kirjoitukseni niin henkilökohtaisesti. En kai viitannut siinä millään tavalla sinuun, enkä kenenkään muuhun. Koetko olevasi jäljittelijä, kun piti heti kärkkäästi tulla kommentoimaan yhden hullun jorinoita? Tai oletko yksinäinen kapinallinen, joka tekee jotain, mitä muut ei uskalla? Jokin muu syy? Mikä?"

        Ei, en kokenut olevani minkään sortin "jäljittelijä". Noi puheesi vaan nauratti mua, ottaen huomioon sen, että kirjoitat yleiselle keskustelupalstalle ja (ainakin oletettavasti) sillä ajatuksella, että kirjoitat suuremmallekin yleisölle.

        Arvasin muuten myös, että tyylikäs verbaalinen hienoviritys loppuu sulta nopeasti... Se on se samaa mieltä oleminen Se juttu sulle. Mua sellainen ei kiinnosta (jollen oikeasti ole samaa mieltä).
           

        Eikä sussa paljoa sitä mainostamaas "ennalta-arvaajaakaan" taida olla, jos et tajua, että teen näitä lisäyksiä nykyisin ihan siitä syystä, että niistä on niin paljon puhuttu.

        Kätevää, kato. Jos vaikka unohtaa jotain, voi joskus lisätä.


      • selität?
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Lisäähän
        Kirjoittanut: muutama lisäys 13.3.2008 klo 17.17

           lisää. Niitä on aina huvittava lukea. Koomista. Kertakaikkiaan koomista. Koomista se sinun itsensä alentaminen. Älä tee sitä. Se ei ole hyväksi sinulle, eikä kenellekään muulle."

        Pelle. Inhottaa sun kaltaises omahyväiset. Sinä ja sun kaltaises mua tällä palstalla ovatkin (juuri tuossa puhumillasi sisällöllisillä jutuilla) alentaneet, paljon enemmän kuin minä itse. Toi mun lisäyksistäni puhuminenkin johtuu vain siitä, että niistä on tällä palstalla tehty niin suuri numero: juuri sun kaltaistesi takia. Kukaan muuhan ei ikinä tee niitä, niinhän se on!;)

        Se, mikä mulle tällä palstalla oliskin hyväksi, olis se, jos tällä palstalla olis muutama täyspäinen lisää, joka ei pyrkis alentamaan tavallisia yksittäisiä nettikirjoittajia naurettavalla tavalla epäoleellisuuksiin takertumalla.

        Sinä taas (tässä nyt havaitusti) kuulut niihin, jotka sellaisista huveista nauttivat, mikä kertookin mulle kaiken tarvittavan paitsi älyllisestä ja inhimillisestä ymmärryksestäsi, myös sivistyksesi tasosta.

        "Tiedä missä olet itsesi kanssa. Silloin ymmärrät tarkoitusperäni paremmin. Nyt se on jäänyt ainoastaan yritykseksi. Keskeneräiseksi yritykseksi."

        Vai että keskeneräinen yritys...Yritän lukea kokeeseen seuraavalla kerralla paremmin, opettaja.

        "Kysymys sinulle. Miksi otit kirjoitukseni niin henkilökohtaisesti. En kai viitannut siinä millään tavalla sinuun, enkä kenenkään muuhun. Koetko olevasi jäljittelijä, kun piti heti kärkkäästi tulla kommentoimaan yhden hullun jorinoita? Tai oletko yksinäinen kapinallinen, joka tekee jotain, mitä muut ei uskalla? Jokin muu syy? Mikä?"

        Ei, en kokenut olevani minkään sortin "jäljittelijä". Noi puheesi vaan nauratti mua, ottaen huomioon sen, että kirjoitat yleiselle keskustelupalstalle ja (ainakin oletettavasti) sillä ajatuksella, että kirjoitat suuremmallekin yleisölle.

        Arvasin muuten myös, että tyylikäs verbaalinen hienoviritys loppuu sulta nopeasti... Se on se samaa mieltä oleminen Se juttu sulle. Mua sellainen ei kiinnosta (jollen oikeasti ole samaa mieltä).
           

        Miksi selität, jos ei selitettävää ole?

        Ps. Lisää vinkkejä sinulle. Lukemaan oppii lukemalla ja kirjoittamaan kirjoittamalla. Sori. En voi vastustaa kiusausta. Ihan hyvällä.


      • ex-Wastaaja
        Mutta aina on kirjoitti:

        mutta. Treenamalla oppi kaavan. Ei kaavattomuutta. Tekee sen väärästä syystä, epäonnistuu aina. Oikeasta syystä ei ole epäonnistuminen vaihtoehtona.

        On kai hankala jäljitellä jotain, joka luo koko ajan uusia kertakäyttökaavoja. Niitä kaavoja pitäisi luoda itse. Silloin olisi moni asia toisin. Kai se on edelleenkin niin, että kuuntelee, kenelle se kuunteleminen on tarpeellista ja se joka on löytänyt hiljaisuuden, ei enää kuuntele. Ei ole kuunteleminen tarpeellista. Kaikki kuulemisen arvoinen on kuultu.

        "Miksi
        Kirjoittanut: selität? 13.3.2008 klo 17.47

           Miksi selität, jos ei selitettävää ole?"

        Joku pitää sanomaani "selittämisenä", toinen ajattelee ehkä, että kirjoittaja kertoo. Älä jaksa olla noin yksioikoinen.

        Joku keskivertotumpelo, joka lukee tenttikirjansa ulkoluvulla ja uskoo aina sihen mitä (muka) pitää uskoa, voi pitää sun sössötystäs jotenkin älyllisenä, mutta minä ajattelen, että sun jutuissasi on paljon naurettavaa.

        Kun kerran olet löytänyt sen hiljaisuuden, voisit miettiä "mahdollisuuksien antamista ihmisille" ihan valaistuksesi avulla.


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Miksi
        Kirjoittanut: selität? 13.3.2008 klo 17.47

           Miksi selität, jos ei selitettävää ole?"

        Joku pitää sanomaani "selittämisenä", toinen ajattelee ehkä, että kirjoittaja kertoo. Älä jaksa olla noin yksioikoinen.

        Joku keskivertotumpelo, joka lukee tenttikirjansa ulkoluvulla ja uskoo aina sihen mitä (muka) pitää uskoa, voi pitää sun sössötystäs jotenkin älyllisenä, mutta minä ajattelen, että sun jutuissasi on paljon naurettavaa.

        Kun kerran olet löytänyt sen hiljaisuuden, voisit miettiä "mahdollisuuksien antamista ihmisille" ihan valaistuksesi avulla.

        ..on, niin tottakai voi aina kääntää asiasisällöistään irti vääntämänsä keskustelun esim. tähän pointtiini:

        "Joku keskivertotumpelo,"

        En halveksu keskivertoisuutta. En vain pidä tätä keskustelua mitenkään siinä määrin älyllisenä (jo alkujaankin lukemani perusteella), että jaksaisin kiinnittää huomiota sanamuotoihin. En etenkään sen jälkeen, kun jätit täysin ottamatta kantaa kirjoittamaani, keskittyen "selittämiseeni".
        Kukin ilmeisesti luo valheensa tavallaan...


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        ..on, niin tottakai voi aina kääntää asiasisällöistään irti vääntämänsä keskustelun esim. tähän pointtiini:

        "Joku keskivertotumpelo,"

        En halveksu keskivertoisuutta. En vain pidä tätä keskustelua mitenkään siinä määrin älyllisenä (jo alkujaankin lukemani perusteella), että jaksaisin kiinnittää huomiota sanamuotoihin. En etenkään sen jälkeen, kun jätit täysin ottamatta kantaa kirjoittamaani, keskittyen "selittämiseeni".
        Kukin ilmeisesti luo valheensa tavallaan...

        ..puhehan mulla ei viime kädessä ollut älystä, vaan "ymmärryksestä" (mikä taitaa sulla muuten havaitusti olla hy-vin keskeinen teema jutuissasi).


      • sinua?
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Miksi
        Kirjoittanut: selität? 13.3.2008 klo 17.47

           Miksi selität, jos ei selitettävää ole?"

        Joku pitää sanomaani "selittämisenä", toinen ajattelee ehkä, että kirjoittaja kertoo. Älä jaksa olla noin yksioikoinen.

        Joku keskivertotumpelo, joka lukee tenttikirjansa ulkoluvulla ja uskoo aina sihen mitä (muka) pitää uskoa, voi pitää sun sössötystäs jotenkin älyllisenä, mutta minä ajattelen, että sun jutuissasi on paljon naurettavaa.

        Kun kerran olet löytänyt sen hiljaisuuden, voisit miettiä "mahdollisuuksien antamista ihmisille" ihan valaistuksesi avulla.

        Enpä taida. Mitä luulet minun tekevän täällä? Aasi ei ole hevonen ja hevonen ei ole aasi.
        Aasilla ei ole hevosen ominaisuuksia mutta hevonen voi aina käyttäytyä aasin tavoin. Se ei ole hevoselle vaikeaa. Vähän enemmän laiskuutta kehiin ja onnistuu helposti. Mutta hevosen ei ole hyvä olla aasina käyttäytyvänä. Se ei ole hevoselle luontaista. Hevonen tulee onnettomaksi, jos ei saa laukata vapaana. Villihevonen siis. Mutta onko villihevosen vapaus jotenkin aasilta jotain pois? Onko villihevonen vienyt vapautensa aasilta? Tai onko villihevonen hyväksynyt aasin sellaisena kuin, ymmärtänyt, ettei aasi kykene samaan kuin hevonen ja tullut aasia vastaan, olemalla aasin seurassa aasin kaltainen. Jottei aasi tuntisi itseään huonommaksi. Villihevonen ei pidä aasia huonompana tai vähäisempänä. Ei. Villihevonen vaan ymmärtää heidän eron ja tekee aasille hänen seurassaan olemisen helpommaksi. Ihan vaan siitä syystä, että pitää aasista sellaisena kuin aasi on, vailla minkäänlaista halua muuttaa aasia. Ymmärtää aasinkin kauneuden ja tarpeellisuuden. Ymmärtää, ettei hänelläkään olisi minkäänlaista merkitystä ilman aasia. Ymmärtää, että kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Ei ole yksi tärkeämpi kuin toinen. Ainoastaan erilaisia. Erikokoaisia. Ominaisuuksiltaan erilaisia. Mutta silti yhtä tärkeitä. Samanarvoisia.

        Muutin mieleni. Kehun sua silti. Osoitit vähän aikaa sitten sellaista rohkeutta, mitä en uskonut sinulta täällä löytyvän. Sitä ihailen. Ihan vilpittömästi.

        Pahoittelen "vittuilujani". En haluaisi "vittuilla" sinulle. Et vaan anna minulle mahdollisuuksia vstustaa kiusauksiani kommentoimalla jupinoitani. Pahoittelen vielä kerran.


      • ex-Wastaaja
        sinua? kirjoitti:

        Enpä taida. Mitä luulet minun tekevän täällä? Aasi ei ole hevonen ja hevonen ei ole aasi.
        Aasilla ei ole hevosen ominaisuuksia mutta hevonen voi aina käyttäytyä aasin tavoin. Se ei ole hevoselle vaikeaa. Vähän enemmän laiskuutta kehiin ja onnistuu helposti. Mutta hevosen ei ole hyvä olla aasina käyttäytyvänä. Se ei ole hevoselle luontaista. Hevonen tulee onnettomaksi, jos ei saa laukata vapaana. Villihevonen siis. Mutta onko villihevosen vapaus jotenkin aasilta jotain pois? Onko villihevonen vienyt vapautensa aasilta? Tai onko villihevonen hyväksynyt aasin sellaisena kuin, ymmärtänyt, ettei aasi kykene samaan kuin hevonen ja tullut aasia vastaan, olemalla aasin seurassa aasin kaltainen. Jottei aasi tuntisi itseään huonommaksi. Villihevonen ei pidä aasia huonompana tai vähäisempänä. Ei. Villihevonen vaan ymmärtää heidän eron ja tekee aasille hänen seurassaan olemisen helpommaksi. Ihan vaan siitä syystä, että pitää aasista sellaisena kuin aasi on, vailla minkäänlaista halua muuttaa aasia. Ymmärtää aasinkin kauneuden ja tarpeellisuuden. Ymmärtää, ettei hänelläkään olisi minkäänlaista merkitystä ilman aasia. Ymmärtää, että kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Ei ole yksi tärkeämpi kuin toinen. Ainoastaan erilaisia. Erikokoaisia. Ominaisuuksiltaan erilaisia. Mutta silti yhtä tärkeitä. Samanarvoisia.

        Muutin mieleni. Kehun sua silti. Osoitit vähän aikaa sitten sellaista rohkeutta, mitä en uskonut sinulta täällä löytyvän. Sitä ihailen. Ihan vilpittömästi.

        Pahoittelen "vittuilujani". En haluaisi "vittuilla" sinulle. Et vaan anna minulle mahdollisuuksia vstustaa kiusauksiani kommentoimalla jupinoitani. Pahoittelen vielä kerran.

        "Enpä taida. Mitä luulet minun tekevän täällä? Aasi ei ole hevonen ja hevonen ei ole aasi.
        Aasilla ei ole hevosen ominaisuuksia mutta hevonen voi aina käyttäytyä aasin tavoin. Se ei ole hevoselle vaikeaa. Vähän enemmän laiskuutta kehiin ja onnistuu helposti. Mutta hevosen ei ole hyvä olla aasina käyttäytyvänä. Se ei ole hevoselle luontaista. Hevonen tulee onnettomaksi, jos ei saa laukata vapaana. Villihevonen siis. Mutta onko villihevosen vapaus jotenkin aasilta jotain pois? Onko villihevonen vienyt vapautensa aasilta? Tai onko villihevonen hyväksynyt aasin sellaisena kuin, ymmärtänyt, ettei aasi kykene samaan kuin hevonen ja tullut aasia vastaan, olemalla aasin seurassa aasin kaltainen. Jottei aasi tuntisi itseään huonommaksi. Villihevonen ei pidä aasia huonompana tai vähäisempänä. Ei. Villihevonen vaan ymmärtää heidän eron ja tekee aasille hänen seurassaan olemisen helpommaksi. Ihan vaan siitä syystä, että pitää aasista sellaisena kuin aasi on, vailla minkäänlaista halua muuttaa aasia. Ymmärtää aasinkin kauneuden ja tarpeellisuuden. Ymmärtää, ettei hänelläkään olisi minkäänlaista merkitystä ilman aasia. Ymmärtää, että kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Ei ole yksi tärkeämpi kuin toinen. Ainoastaan erilaisia. Erikokoaisia. Ominaisuuksiltaan erilaisia. Mutta silti yhtä tärkeitä. Samanarvoisia. "

        Toi on nimittäin sellasta paskaa, että äitiskin häpeäisi.


      • on juuri sitä,
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Enpä taida. Mitä luulet minun tekevän täällä? Aasi ei ole hevonen ja hevonen ei ole aasi.
        Aasilla ei ole hevosen ominaisuuksia mutta hevonen voi aina käyttäytyä aasin tavoin. Se ei ole hevoselle vaikeaa. Vähän enemmän laiskuutta kehiin ja onnistuu helposti. Mutta hevosen ei ole hyvä olla aasina käyttäytyvänä. Se ei ole hevoselle luontaista. Hevonen tulee onnettomaksi, jos ei saa laukata vapaana. Villihevonen siis. Mutta onko villihevosen vapaus jotenkin aasilta jotain pois? Onko villihevonen vienyt vapautensa aasilta? Tai onko villihevonen hyväksynyt aasin sellaisena kuin, ymmärtänyt, ettei aasi kykene samaan kuin hevonen ja tullut aasia vastaan, olemalla aasin seurassa aasin kaltainen. Jottei aasi tuntisi itseään huonommaksi. Villihevonen ei pidä aasia huonompana tai vähäisempänä. Ei. Villihevonen vaan ymmärtää heidän eron ja tekee aasille hänen seurassaan olemisen helpommaksi. Ihan vaan siitä syystä, että pitää aasista sellaisena kuin aasi on, vailla minkäänlaista halua muuttaa aasia. Ymmärtää aasinkin kauneuden ja tarpeellisuuden. Ymmärtää, ettei hänelläkään olisi minkäänlaista merkitystä ilman aasia. Ymmärtää, että kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Ei ole yksi tärkeämpi kuin toinen. Ainoastaan erilaisia. Erikokoaisia. Ominaisuuksiltaan erilaisia. Mutta silti yhtä tärkeitä. Samanarvoisia. "

        Toi on nimittäin sellasta paskaa, että äitiskin häpeäisi.

        mitä mielesi ei suostu raameiltaan käsittämään. Tämä on juuri sitä, minkä voi ymmärtää ainoastaan yhdella tavalla, jos on ymmärtääkseen.

        "There´s somthing inside me
        and I know it´s good
        But understanding is misunderstood
        At the end of the smile there´s a laugh and 1/5..."

        Jatkoja ja yritä ymmärtää. Edellinen viestini ei ollut ihan helpoimmasta päästä ymmärrettävä. Jos haluat välttää "ylenkatseeni", älä provosoidu kirjoituksistani. Älä kommentoi. Jätä minun kirjoitukseni omaan pieneen arvoonsa. Toisin et voi välttää sitä.

        Niin ja voisit vaikka ajan kuluksi vastata aloitukseni kysymyksiin, jos et parempaa tekemistä keksi. Hmmm... Sekin on kumma juttu kun takerruit heti kirjoittamaani, etkä vastanut aloituksen kysymyksiin. Miksiköhän?

        Lopuksi vielä. Seuraavan kehun saat minulta kun näen jotain kehuttavaa. Sitä ennen on aivan turha sitä kerjätä. Ei tipu.


      • ex-Wastaaja
        ilmaannu kirjoitti:

        kun aika on valmis.

        Niin, tiedän.
        Hämmästelen edelleen miten ajattelet niin samoin kuin minä.

        tapojeni vastaisesti ilmoitan poistuvani.

        Tarjosit päivän naurut!:D Kiitän, kiitan kahdesti, kumarran ja tyrskin.;D

        Toi
        Kirjoittanut: on juuri sitä, 13.3.2008 klo 19.08

           mitä mielesi ei suostu raameiltaan käsittämään. Tämä on juuri sitä, minkä voi ymmärtää ainoastaan yhdella tavalla, jos on ymmärtääkseen.

        "There´s somthing inside me
        and I know it´s good
        But understanding is misunderstood
        At the end of the smile there´s a laugh and 1/5..."

        Jatkoja ja yritä ymmärtää. Edellinen viestini ei ollut ihan helpoimmasta päästä ymmärrettävä. Jos haluat välttää "ylenkatseeni", älä provosoidu kirjoituksistani. Älä kommentoi. Jätä minun kirjoitukseni omaan pieneen arvoonsa. Toisin et voi välttää sitä.

        Niin ja voisit vaikka ajan kuluksi vastata aloitukseni kysymyksiin, jos et parempaa tekemistä keksi. Hmmm... Sekin on kumma juttu kun takerruit heti kirjoittamaani, etkä vastanut aloituksen kysymyksiin. Miksiköhän?

        Yhteen kohtaan tässä absurdissa naurettavuudessa _viitsin_ vielä kommentoida (jessus näitä palstoja...). Tähän:

        "Lopuksi vielä. Seuraavan kehun saat minulta kun näen jotain kehuttavaa. Sitä ennen on aivan turha sitä kerjätä. Ei tipu."    

        TORVI! Minä en ole halunnut sulta kehuja. Haluaisin vain nähdä edes jonkinlaisen älyn pilkahduksen...


      • ex-Wastaaja
        ilmaannu kirjoitti:

        kun aika on valmis.

        Niin, tiedän.
        Hämmästelen edelleen miten ajattelet niin samoin kuin minä.

        tapojeni vastaisesti ilmoitan poistuvani.

        nimimerkki "ilmaannu": tuo "Heh!!"-otsikoitu oli hierarkioiden vuoksi. Ei sun viestiisi vastaukseksi.


    • Joten ei ole mitään mistä luopuakaan.

      • tyst

        Mitä sä nyt tommottii. ei muuta kuin vettä kiukaalle, sitä ne kuitenkin haluaa!!!

        :D


      • tyst kirjoitti:

        Mitä sä nyt tommottii. ei muuta kuin vettä kiukaalle, sitä ne kuitenkin haluaa!!!

        :D

        Olisin voinu sanoo mitä vaan. Päätin kuitenkin kertoa sen miettimisen arvosen jutun.


      • miettiminen
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Olisin voinu sanoo mitä vaan. Päätin kuitenkin kertoa sen miettimisen arvosen jutun.

        ole yliarvostettua? Mun mielestä on.

        Olen kiltti puska.


      • miettiminen kirjoitti:

        ole yliarvostettua? Mun mielestä on.

        Olen kiltti puska.

        >Eikö miettiminen ole yliarvostettua?

        On ja ei ole. Niille jotkei miettimättä tajuu, kantsii vähän funtsia.

        >Olen kiltti puska.

        Tiedän.


    • mulla on valtaa... Se että haluunko mie sitä käyttää, on aivan erijuttu.

      Tällä hetkellä oon päässy eroon vallasta ja saanu ladata akkuja aivan rauhassa. Ehkä vois vähitellen taas alkaa ottamaan ohjia omiin käsiin. Se vaan on niin helppoo laskee menemään ilman sen suurempia vastuita.

      • akkuja pitää ladata

        vallan
        käyttö
        on
        väsyttävää


      • akkuja pitää ladata kirjoitti:

        vallan
        käyttö
        on
        väsyttävää

        vaan se vastuu... sillon ku on vaan taustalla ja vetelee naruista ei niin tartte pitää huolta siitä vastuusta...


      • komppaaja
        Frederico kirjoitti:

        vaan se vastuu... sillon ku on vaan taustalla ja vetelee naruista ei niin tartte pitää huolta siitä vastuusta...

        Kai sitä valtaa käyttäis vaikka miten päin, mutta vastuu pentele vie ilon vallasta.
        Typerä se Ahmed Ahne, haluta nyt Kalifiksi.


    • suhteellista.

      Kyllä sitä jonkin verran on. Minkäverran sitä nyt pikkumulkulle annetaan. Sen verran sopivasti, ettei maailma kaadu eikä pikkumulkku turhaudu.

      Tosin yritän käyttää sitä niin vähän kuin mahdollista. Käskyttämiselle on myös paremmin toimivia vaihtoehtoja.

    • vili

      sitä duunissa, mutta vastuu kulkee aina käsi kädessä. helposti voisin siitä luopua

    • Siitä luopumisen vaikeus riippuu täysin siitä mistä vallasta on kyse ja paljonko vastuu kevenee.

    • scale

      olisin vaikka seppä tai puuseppä tai vaikkapa timpuri.

      Valta itsessään on kaikille mieluista, ihminen on sellainen, mutta se bisnesluokan lippu tulee kyllä myöhemmin maksettavaksi ja silloin on myöhäistä katua.

      Jaa mitä? No vaikkapa:
      -omien lasten menetettyä lapsuutta
      -kariutunutta parisuhdetta
      -vatsahaavaa
      -stressin aiheuttamaa sydänsairautta
      -elämän työkeskeisyyttä
      -paskan duunin aiheuttamaa unettomuutta
      -jne listaa voi jokainen ite miettiä

    • rapiskarpalo

      verran ja tietynlaisesta on helppokin luopua, pääsee meinaa itse paljon helpommalla. :))

    • yhden lisäyksen.

      Miten olen alentanut sinua? Kommentoinko nyt jotain kirjoittamaasi? Tai kommentoitko sinä jotain kirjoittamaani?

      Miksi, oi miksi otat niin vakavasti kirjoittamani? Miksi, miksi ja vielä kerran miksi? Jos olen pelle, niin jätä se pelle omaan pieneen arvoonsa ja jätä kommentoimatta. Tai haluatko pelleksi pellen paikalle. Minun silmissä alat onnistua siinä jo aika hyvin. Miten muut sen näkee, sitä en tiedä. Sitä voit kysyä muilta.

      • lisäämistä.

        Haluatko minun kehuvan sinua? Mitä sinussa pitäisi kehua? Mitä kehuttavaa sinussa on? Älykkyys? Empatia? Ymmärrys? Jotain?


      • ex-Wastaaja
        lisäämistä. kirjoitti:

        Haluatko minun kehuvan sinua? Mitä sinussa pitäisi kehua? Mitä kehuttavaa sinussa on? Älykkyys? Empatia? Ymmärrys? Jotain?

        "Haluatko minun kehuvan sinua? Mitä sinussa pitäisi kehua? Mitä kehuttavaa sinussa on? Älykkyys? Empatia? Ymmärrys? Jotain?"

        Jotkut pystyvät näemmä viemään vastakeskustelijan halveksumisen taivaisiin...

        Onks sulle ihan mahdotonta lakata olemasta noin yksioikoinen?


      • sivusta seuraaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Haluatko minun kehuvan sinua? Mitä sinussa pitäisi kehua? Mitä kehuttavaa sinussa on? Älykkyys? Empatia? Ymmärrys? Jotain?"

        Jotkut pystyvät näemmä viemään vastakeskustelijan halveksumisen taivaisiin...

        Onks sulle ihan mahdotonta lakata olemasta noin yksioikoinen?

        nyt lukemassa kehut, niin rauhoitut :)


      • ex-Wastaaja
        sivusta seuraaja kirjoitti:

        nyt lukemassa kehut, niin rauhoitut :)

        .. luult. tamma (näin hevosteemassa pitäytyen;D): minä olen ihan vaan keskustelemassa tässä keskustelupalstalla.


      • sinä keskustelet
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        .. luult. tamma (näin hevosteemassa pitäytyen;D): minä olen ihan vaan keskustelemassa tässä keskustelupalstalla.

        Muistathan miten tänne voi huonoon saumaan osuessasi ilmaantua keskustelukumppani ;D


      • ex-Wastaaja
        sinä keskustelet kirjoitti:

        Muistathan miten tänne voi huonoon saumaan osuessasi ilmaantua keskustelukumppani ;D

        "Muistathan miten tänne voi huonoon saumaan osuessasi ilmaantua keskustelukumppani ;D"

        Inhoan useimmiten monimielisesti ymmärrettävällä tavalla kommunikoivia. Pidän niitä typeryksinä. Ethän vaan tarkoita joitakin epätoivoisia nettisääliöitä, jotka kuolaa nettimiehiä ja jotka on rassulit niin hairahtuneita tapakasvatukseltaan, etteivät ymmärrä joidenkin käyvän keskustelupalstoilla muistakin syistä?:/    
              
           


    • Miksi haluat minulta

      jotain, mitä en halua antaa? Miksi odotat minulta jotain, mistä niin mieluusti olen luopumassa? En tarvitse sitä niin paljon. Ja millä tavalla se on sinulta pois? Mitä olet menettänyt kirjoitusteni takia? Itsekunnioituksesiko? Älykkyytesi? Empatiasi? Minkä? Miten on mahdollista, että minä voisin viedä ne ominaisuudet sinulta? En pysty. Liian hapokasta. Enkä halua viedä niitä keneltäkään. Päinvastoin. Jos jotain haluan, silloin sitä, että jokainen löytää omansa omasta itsestä. Koska muualta tulleena ne on aina huteralla perustalla. Muualta tulleena ne on aina harhaisia.

      Joo. Kai se on nyt annettava periksi. Alkaa tuntua jotenkin turhalta tämä. Turhalta ja tarpeettomalta.

      Keskustelukumppanille. Oikeassa olet. Ei maksa vaivaa.

      • ei!

        Olen harvoin väärässä.


      • Kävihän tämäkin
        ei! kirjoitti:

        Olen harvoin väärässä.

        viihteestä. Viihdyitkö?


      • lähinnä sinua
        Kävihän tämäkin kirjoitti:

        viihteestä. Viihdyitkö?

        tiedät sen.

        Olisi ilkeää sanoa tätä ja keskustelukumppaniasi viihteeksi.

        Odotan milloin sisäistät kertomukseni osoittamisesta.


      • ole muka vielä
        lähinnä sinua kirjoitti:

        tiedät sen.

        Olisi ilkeää sanoa tätä ja keskustelukumppaniasi viihteeksi.

        Odotan milloin sisäistät kertomukseni osoittamisesta.

        tehnyt sitä? Sinuahan kerran osoitin aika selvästi. Oli tarkoituskin.


      • ex-Wastaaja

        .. kysymys on ainoastaan sanoista. Mielipiteenvaihdosta.

        En henkilökohtaisesti "halua" sulta mitään. Omat mielipiteesi asiayhteydessä olis (aiemmin) kyllä saattaneet vähän kiinnostaakin...

        Sun kannattais ehkä tietää, että oletteleminen ei inspiroi mua.


      • niin?
        ole muka vielä kirjoitti:

        tehnyt sitä? Sinuahan kerran osoitin aika selvästi. Oli tarkoituskin.

        mene ja tiedä.

        Joka osoittaa eniten tarvitsee osoittajaa eniten itse.


      • ex-Wastaaja
        ei! kirjoitti:

        Olen harvoin väärässä.

        Noinhan sitä sitten osoitetaan, että mitä kukin keskustelija _on- sinun mielestäsi!;D

        Ihan tyylikästä. Pääasia, ettet nysväperseile myöhemmin osoittamalla tekoempatiaa. Teet ainoastaan itsestäsi pellen sillä.

        Arvostuksesi tuli kyllä selväksi.;)


      • tämäkään se
        niin? kirjoitti:

        mene ja tiedä.

        Joka osoittaa eniten tarvitsee osoittajaa eniten itse.

        kerta kun olet väärässä.


      • ex-Wastaaja
        ei! kirjoitti:

        Olen harvoin väärässä.

        ..kusta päässä.

        Sitä yhteenkuuluvuudentunnetta voi kehittää johonkin keskustelijaan julkisella keskustelupalstalla myös ilman, että alentaa muita keskustelun osanottajia.


      • Kyllä
        tämäkään se kirjoitti:

        kerta kun olet väärässä.

        niitäkin kertoja tulee.

        Lämpöistä illan jatkoa Sinulle.


      • Sinulle.
        Kyllä kirjoitti:

        niitäkin kertoja tulee.

        Lämpöistä illan jatkoa Sinulle.

        Jokainen meistä tarvitsee jotain. Tietääkö mitä tarvitsee ja miten löytää, onkin asia erikseen. Tarvitsen sitä, mitä uskon toisenkin tarvitsevan. Ehkä tämä on se kerta, kun olen väärässä. Tällä kertaa tosin toivon todella paljon, että en olisi...

        Ps. Lisäys. Joku on aika väsymätön. Pisteet siitä. Sisukkuudesta.


      • Ei.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        ..kusta päässä.

        Sitä yhteenkuuluvuudentunnetta voi kehittää johonkin keskustelijaan julkisella keskustelupalstalla myös ilman, että alentaa muita keskustelun osanottajia.

        En alentanut Sinua ymmärsit aivan väärin.

        En sinulle yleensä vastaa mutta se ei johdu sinusta vaan minusta.

        Hyvää illan jatkoa.


      • ex-Wastaaja
        Sinulle. kirjoitti:

        Jokainen meistä tarvitsee jotain. Tietääkö mitä tarvitsee ja miten löytää, onkin asia erikseen. Tarvitsen sitä, mitä uskon toisenkin tarvitsevan. Ehkä tämä on se kerta, kun olen väärässä. Tällä kertaa tosin toivon todella paljon, että en olisi...

        Ps. Lisäys. Joku on aika väsymätön. Pisteet siitä. Sisukkuudesta.

        "Ps. Lisäys. Joku on aika väsymätön. Pisteet siitä. Sisukkuudesta."

        TOIVON, ettet tarkoita tolla minua! Minä nimittäin yritin aluksi herättää keskusteluakin, ennen kuin itsetunto-ongelmat ottivat (jostakusta..) vallan. Sikamaista, että joku kehtaa halveksua toista ihmistä tuolla tavalla _julkisessa keskustelussa_, kuten sinä teet... K*sipää.

        Lähinnä nauran sun v*tun "valaistuspuheillesi"... Tulee mieleen joku partaresu-lisuri- burnout-tapaus. Ei pahalla.


      • ex-Wastaaja
        Ei. kirjoitti:

        En alentanut Sinua ymmärsit aivan väärin.

        En sinulle yleensä vastaa mutta se ei johdu sinusta vaan minusta.

        Hyvää illan jatkoa.

        Miksihän tämä oli mainittava?:

        "En sinulle yleensä vastaa mutta se ei johdu sinusta vaan minusta."

        Oliko tuo mielestäsi miten paljon asian kannalta oleellista? Minkälaisia mielikuvia ajattelit syntyvän tuosta kommentistasi?

        Ps. Oleks sä se sama tyyppi tuolta ylempää, johon viittasin tamma-analogialla?

        Pakko todeta, että monia täällä ei kiinnosta keskustelu, vaan ihan muu...

        Yleisesti ottaen mua henkilökohtaisesti tällä palstalla ärsyttää tyypit, jotka ei osaa pitää tunteitaan erillään asioista (kehenkään yksittäiseen viittaamatta).


      • asia kiinnostaa.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        .. kysymys on ainoastaan sanoista. Mielipiteenvaihdosta.

        En henkilökohtaisesti "halua" sulta mitään. Omat mielipiteesi asiayhteydessä olis (aiemmin) kyllä saattaneet vähän kiinnostaakin...

        Sun kannattais ehkä tietää, että oletteleminen ei inspiroi mua.

        Miksi sinulla on niin kova hinku päästä keskustelemaan kanssani? Vastaamalla rehellisesti, saat toisen kehun tänään. Toisin vastaten, jätän vastaamatta sinulle. Ja pyydän yhtä. Ilman selityksen makua. Mahdollisimman lyhyesti.


      • asia kiinnostaa. kirjoitti:

        Miksi sinulla on niin kova hinku päästä keskustelemaan kanssani? Vastaamalla rehellisesti, saat toisen kehun tänään. Toisin vastaten, jätän vastaamatta sinulle. Ja pyydän yhtä. Ilman selityksen makua. Mahdollisimman lyhyesti.

        Luin muutaman kommentin ja luulen lopun keskustelusta olevan saman toistoa puolin ja toisin, joten sanon vain, että kummallakin on hirvee hinku osoittaa toiselle jotain, eikä sen osoittaminen 'ikinä' mene perille, kumminkaan päin.

        Ei mul muuta.


      • ex-Wastaaja
        asia kiinnostaa. kirjoitti:

        Miksi sinulla on niin kova hinku päästä keskustelemaan kanssani? Vastaamalla rehellisesti, saat toisen kehun tänään. Toisin vastaten, jätän vastaamatta sinulle. Ja pyydän yhtä. Ilman selityksen makua. Mahdollisimman lyhyesti.

        Syöksyn oksentamaan...


      • yrittää osoittaa
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Luin muutaman kommentin ja luulen lopun keskustelusta olevan saman toistoa puolin ja toisin, joten sanon vain, että kummallakin on hirvee hinku osoittaa toiselle jotain, eikä sen osoittaminen 'ikinä' mene perille, kumminkaan päin.

        Ei mul muuta.

        toiselle jotain, minkä toinen on kohdannut jo alle kymmenen vuotiaana. Toinen taas yrittää osoittaa yhdelle jotain, mitä yksi ei uskalla kohdata. Ehkä hänen ei tarvitse. Ehkä hän ei ole valmis siihen. Ehkä ei ikinä tule olemaan. Hän tietää sen itse parhaiten. Kuin myös sinäkin. En voi tietää toisten puolesta sitä, milloin heillä särkee hammasta jne. Jokainen tietää sen itse parhaiten.

        Sinullekin pari sanaa. Olet kuitenkin halukas kuulemaan mitä mulla on sanottavaa. Saat kyvyn luopua, saat itsesi. Saamalla itsesi, opit myös tuntemaan Naisen. Oppimalla tuntemaan Naisen, opit tuntemaan itsesi. Silloin suljet ympyrän ja tulet valmiiksi. Tekemällä kaiken väärästä syystä, epäonnistut. Silloin kun löydät oikean syyn(löydät sen etsimättä, koska se ei ole hukassa), epäonnistuminen ei ole mahdollista. Tämän enempää en sinulle kerro. Hyvät asiat ei tapahdu ilman ponnisteluja. Hyvät asiat tulee ponnistelemalla itse luoksesi, ilman että sinun täytyy tavoitella niitä. Jatkoja. Annan sinulle yhden lupauksen. Minä en tule olemaan täällä se, joka sinua kiusaa. En kertaakaan.


      • yrittää osoittaa kirjoitti:

        toiselle jotain, minkä toinen on kohdannut jo alle kymmenen vuotiaana. Toinen taas yrittää osoittaa yhdelle jotain, mitä yksi ei uskalla kohdata. Ehkä hänen ei tarvitse. Ehkä hän ei ole valmis siihen. Ehkä ei ikinä tule olemaan. Hän tietää sen itse parhaiten. Kuin myös sinäkin. En voi tietää toisten puolesta sitä, milloin heillä särkee hammasta jne. Jokainen tietää sen itse parhaiten.

        Sinullekin pari sanaa. Olet kuitenkin halukas kuulemaan mitä mulla on sanottavaa. Saat kyvyn luopua, saat itsesi. Saamalla itsesi, opit myös tuntemaan Naisen. Oppimalla tuntemaan Naisen, opit tuntemaan itsesi. Silloin suljet ympyrän ja tulet valmiiksi. Tekemällä kaiken väärästä syystä, epäonnistut. Silloin kun löydät oikean syyn(löydät sen etsimättä, koska se ei ole hukassa), epäonnistuminen ei ole mahdollista. Tämän enempää en sinulle kerro. Hyvät asiat ei tapahdu ilman ponnisteluja. Hyvät asiat tulee ponnistelemalla itse luoksesi, ilman että sinun täytyy tavoitella niitä. Jatkoja. Annan sinulle yhden lupauksen. Minä en tule olemaan täällä se, joka sinua kiusaa. En kertaakaan.

        >Minä en tule olemaan täällä se, joka sinua kiusaa. En kertaakaan.

        En tuota ole epäillytkään. Lisäksi, olet saavuttanut jotain mikä on useimmille tuntemilleni ihmisille saavuttamatonta.


      • sivusta.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Syöksyn oksentamaan...

        Monta siideriä on tullu naukattua?


      • ex-Wastaaja
        sivusta. kirjoitti:

        Monta siideriä on tullu naukattua?

        ..johtui siitä, että tällä palstalla jotkut on niin hemmetin kovia poikia ja tyttöjä nostattelemaan itseään toisten kustannuksella... Ja psykopaateimmat tapaukset syyttävät vielä viime kädessä omistakin sikailuistaan kätevästi vaikkapa esimerkiksi nimimerkki "ex-Wastaajaa" (jätän täsmentämättä, mitä tuolla tarkoitin). Itsekriittisyys ei näemmä ole muodissa.

        Joko toi puska, kenen kanssa tässä keskustelin on jotenkin älyllisesti rajoittunut tai sitten hän ei tehnyt juuri mitään muuta, kuin vittuili. Olkoonkin, että ensimmäinen viestini hänelle oli provosoiva, se ei selitä tollasta. Noi alentavat puheet, että olisin tässä keskustelussa esimerkiksi ollut "kerjäämässä kehuja" häneltä ja röyhkeä luonteeni "raamien" (eli tyypin mielestä = luonteeni rajoitteiden) erittely ei voi olla muuta kuin joko todella tyhmän, mutta hyväntahtoisen tai silkkaa ilkeyttään v*ttuilevan ja naurettavan itsensänostattajan puheita.

        Erittelenpä nyt sitten minäkin vähän toisen keskustelupalstalle kirjoittavan ihmisen "luonnetta" (yleensä vältän sellaista, ainakin syvällisellä tasolla, koska mikä h*lvetin oikeus mulla siihen muka on..): kamalaa on keskustella ihmisen kanssa, joka on täydellisen sokea itselleen...

        Tuo tyypin aasi-ja villihevosvertauskin...En pitänyt siitä siinä valossa, kun muistan tasan tarkkaan toisen keskustelun tämän samaisen puskan kanssa, jossa hän kertoi "joutuneensa laskeutumaan keskusteluissa minun tasolleni", koska en ilmeisesti "kyennyt" tavoittamaan häntä sieltä, missä hän "on". Aasit ja villihevoset alkoi maistua paskalle, kun huomasin siinä (taas!) sitä samaa analogiaa villihevosen "laskeutumisesta" aasin seurassa aasin kaltaiseksi...Sitä samaa näennäisesti "samanarvoisuuden" kaapuun puettua vastenmielistä rasismia se oli, jonka kärki on ihmisten jakamisessa ymmärryksen, ts. tarkemmin älyllisen ymmärryksen perusteella eri kasteihin.

        Heh. Ihan hyvä kirjoittaja siinä, mutta onko sittenkään ihan niin fiksu kuin itse kuvittelee olevansa? Tyyppi kysyy asiaa varmasti neuvonantajaltaan, eli peililtä... Ja mitä tulee tuohon hänen keskustelukumppaaniinsa sitten. Tietyssä mielessä mua huvittaa hänen vilpitön ihailunsa, mutta se siitä. Valitettavasti toiseen suuntaan näkyy silti jaksavan tökkiä kepillä.

        Pahoittelen ainoastaan tota "partaresu-kisuri-burnout- kommenttia"...Anteeksi. Se oli tarpeeton, en sellaisia ajattele. Joskus vaan astia täyttyy ja kuppi menee nurin liiallisesta havaitusta omahyväisyydestä. Kun kerran kaikki ovat samanarvoisia( vrt. villihevoset ja aasit)´, oletan kuitenkin toki hymyssä suin, että tuo tietenkin ymmärretään minun samanarvoisuutenani sanan tunnetuimmassa ja perinteisimmässä merkityksessä (kaunoja ottamatta). Ettei tarvitse mennä uudelleen oksentamaan...

        Nyt täytyy mennä.


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        ..johtui siitä, että tällä palstalla jotkut on niin hemmetin kovia poikia ja tyttöjä nostattelemaan itseään toisten kustannuksella... Ja psykopaateimmat tapaukset syyttävät vielä viime kädessä omistakin sikailuistaan kätevästi vaikkapa esimerkiksi nimimerkki "ex-Wastaajaa" (jätän täsmentämättä, mitä tuolla tarkoitin). Itsekriittisyys ei näemmä ole muodissa.

        Joko toi puska, kenen kanssa tässä keskustelin on jotenkin älyllisesti rajoittunut tai sitten hän ei tehnyt juuri mitään muuta, kuin vittuili. Olkoonkin, että ensimmäinen viestini hänelle oli provosoiva, se ei selitä tollasta. Noi alentavat puheet, että olisin tässä keskustelussa esimerkiksi ollut "kerjäämässä kehuja" häneltä ja röyhkeä luonteeni "raamien" (eli tyypin mielestä = luonteeni rajoitteiden) erittely ei voi olla muuta kuin joko todella tyhmän, mutta hyväntahtoisen tai silkkaa ilkeyttään v*ttuilevan ja naurettavan itsensänostattajan puheita.

        Erittelenpä nyt sitten minäkin vähän toisen keskustelupalstalle kirjoittavan ihmisen "luonnetta" (yleensä vältän sellaista, ainakin syvällisellä tasolla, koska mikä h*lvetin oikeus mulla siihen muka on..): kamalaa on keskustella ihmisen kanssa, joka on täydellisen sokea itselleen...

        Tuo tyypin aasi-ja villihevosvertauskin...En pitänyt siitä siinä valossa, kun muistan tasan tarkkaan toisen keskustelun tämän samaisen puskan kanssa, jossa hän kertoi "joutuneensa laskeutumaan keskusteluissa minun tasolleni", koska en ilmeisesti "kyennyt" tavoittamaan häntä sieltä, missä hän "on". Aasit ja villihevoset alkoi maistua paskalle, kun huomasin siinä (taas!) sitä samaa analogiaa villihevosen "laskeutumisesta" aasin seurassa aasin kaltaiseksi...Sitä samaa näennäisesti "samanarvoisuuden" kaapuun puettua vastenmielistä rasismia se oli, jonka kärki on ihmisten jakamisessa ymmärryksen, ts. tarkemmin älyllisen ymmärryksen perusteella eri kasteihin.

        Heh. Ihan hyvä kirjoittaja siinä, mutta onko sittenkään ihan niin fiksu kuin itse kuvittelee olevansa? Tyyppi kysyy asiaa varmasti neuvonantajaltaan, eli peililtä... Ja mitä tulee tuohon hänen keskustelukumppaaniinsa sitten. Tietyssä mielessä mua huvittaa hänen vilpitön ihailunsa, mutta se siitä. Valitettavasti toiseen suuntaan näkyy silti jaksavan tökkiä kepillä.

        Pahoittelen ainoastaan tota "partaresu-kisuri-burnout- kommenttia"...Anteeksi. Se oli tarpeeton, en sellaisia ajattele. Joskus vaan astia täyttyy ja kuppi menee nurin liiallisesta havaitusta omahyväisyydestä. Kun kerran kaikki ovat samanarvoisia( vrt. villihevoset ja aasit)´, oletan kuitenkin toki hymyssä suin, että tuo tietenkin ymmärretään minun samanarvoisuutenani sanan tunnetuimmassa ja perinteisimmässä merkityksessä (kaunoja ottamatta). Ettei tarvitse mennä uudelleen oksentamaan...

        Nyt täytyy mennä.

        Puskalle vielä...

        "Jatkoja ja yritä ymmärtää. Edellinen viestini ei ollut ihan helpoimmasta päästä ymmärrettävä. Jos haluat välttää "ylenkatseeni", älä provosoidu kirjoituksistani. Älä kommentoi. Jätä minun kirjoitukseni omaan pieneen arvoonsa. Toisin et voi välttää sitä."

        Sanon sulle yhä samaa, kuin olen joskus aiemminkin yrittänyt sanoa: aina (tai tarkennan: ainakin useimmiten) on olemassa useampi kuin yksi vastaus. Ja jätä noi lainausmerkit pois silloin, kun kuvaat vittuilujasi tai ylenkatsettasi. Ne ovat turhia.

        "Niin ja voisit vaikka ajan kuluksi vastata aloitukseni kysymyksiin, jos et parempaa tekemistä keksi. Hmmm... Sekin on kumma juttu kun takerruit heti kirjoittamaani, etkä vastanut aloituksen kysymyksiin. Miksiköhän?"

        Sokeako olet? Kerroin käsittääkseni ihan selkeällä suomen kielellä palanneeni matkalta ja sattumana silmänneeni tätä keskustelua. Olin sen verran väsynyt,että juutuin pidemmäksi aikaa. Spontaanisti vastasin, eli keksi muita metodeja nostattaa itseäsi. Pahoittelen toki sitä, että aloituksesi jäi huomiotta, mutta toisaalta.. ei kukko käskemälläkään laula.

        Samoin: jatkoja sulle. Ei muistella pahalla (vrt. ihmisten samanarvoisuus).


      • tavoitteessasi.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Puskalle vielä...

        "Jatkoja ja yritä ymmärtää. Edellinen viestini ei ollut ihan helpoimmasta päästä ymmärrettävä. Jos haluat välttää "ylenkatseeni", älä provosoidu kirjoituksistani. Älä kommentoi. Jätä minun kirjoitukseni omaan pieneen arvoonsa. Toisin et voi välttää sitä."

        Sanon sulle yhä samaa, kuin olen joskus aiemminkin yrittänyt sanoa: aina (tai tarkennan: ainakin useimmiten) on olemassa useampi kuin yksi vastaus. Ja jätä noi lainausmerkit pois silloin, kun kuvaat vittuilujasi tai ylenkatsettasi. Ne ovat turhia.

        "Niin ja voisit vaikka ajan kuluksi vastata aloitukseni kysymyksiin, jos et parempaa tekemistä keksi. Hmmm... Sekin on kumma juttu kun takerruit heti kirjoittamaani, etkä vastanut aloituksen kysymyksiin. Miksiköhän?"

        Sokeako olet? Kerroin käsittääkseni ihan selkeällä suomen kielellä palanneeni matkalta ja sattumana silmänneeni tätä keskustelua. Olin sen verran väsynyt,että juutuin pidemmäksi aikaa. Spontaanisti vastasin, eli keksi muita metodeja nostattaa itseäsi. Pahoittelen toki sitä, että aloituksesi jäi huomiotta, mutta toisaalta.. ei kukko käskemälläkään laula.

        Samoin: jatkoja sulle. Ei muistella pahalla (vrt. ihmisten samanarvoisuus).

        En taida enää tänne kovin paljon kirjoittaa. Kirjoitan ainoastaan yhdelle, jos kirjoitan. Toisaalta olen otettu. Sain hetkeksi aikaa ikioman stalkkerin. Vittu, että jotkut osaa olla riippuvaisia huomista. Tulee mieleen yksi juttu. Että ei ole huonoa julkisuutta. Että kaikki julkisuus on hyvästä.

        Nyt sanon sulle aika pahasti. En oikeastaan jaksa edes lukea juttujasi kokonaisuudessa. Ei ole tarpeellista se. Lukee romaanisi keskeltä korkeintaan pari lausetta ja koko asia on selvä. Ei ole tarvetta lukea enempää. Akateemisuus on näköjään joillekin pahaksi. Akateemisuuskin on hyödytöntä kunnes opit käyttämään sitä akateemisuutta. Siihen asti se on sinulle hukkaan heitettyä aikaa. Olet känyt koulus ihan turhaan, jos et yhtään parempaan pysty. Sääli. Olisit käyttänyt senkin ajan jotenkin hyödyllisemmin itselle. Olisit tehnyt jotain, mikä on hyväksi sinulle. Vaikka lukenut. Lukenut ja miettinyt lukemaasi. Miettinyt itse ilman valmiiksi pureskeltuja vastauksia.

        En voi muuta kun antaa sinulle neuvoja. Tästä tulee lisää. Älä kirjoita kännissä. Menetät kasvosi lopullisesti. Minun silmissä olet jo menettänyt. Tiedä vaikka olisit jo jonkun toisenkin. Jonkun, kenen mielipide sinusta on sinulle hyvin tärkeä. Voin olla tyhmä ja älytön mutta usko, että sokea en ole. Voisit joskus miettiä, miltä jostakin voi tuntua kun katselee sivusta sinun toilailuja. Mitä yleensäkin olet todistanut omilla tyhmillä jupinoillasi? Mitä yrität todistaa jupinoillasi? Miksi luulet, että minua kiinnostaa vittujakaan, mitä kirjoittelet tänne. Vittu jos en lue viestejäsi kokonaisuudessa edes itse aloittamassani aloituksessa, niin miksi kuvittelet, että luen niitä muualla? En edes avaa niitä siellä. On jo ennakkoon tiedossa mitä niissä lukee. Miksi yleensä seuraat mua? Vielä kerran, että miksi sinulla on niin vitun kova hinku kirjoitella kanssani? Usko jo hyvällä, että et ole sellainen kenestä voisin kiinnostua millään tasolla. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Jokainen kenellä on toimivat silmät, on ymmärtänyt kenestä olen kiinnostunut. Jokainen, joka näkee omilla silmillä ja osaa lukea, tietää että se et ole sinä. Vaikka mitä tulet kirjoittamaan, se asia ei tule muuttumaan. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että voisin millään tasolla kiinnostua sinusta. Elämäni on nykyään hyvin helppoa ja mukavaa. Olen erittäin tyytyväinen elämääni. En ole masokisti. Jos kiinnostuisin sinusta, tunnustautuisin sellaiseksi. Muuttuisin sellaiseksi. Mutta kun en vaan ole sitä.

        Lukemaan oppii edelleen lukemalla. Ei oppimalla toistamaan ulkoa luettua. Vaan aina Lukemalla.


      • ex-Wastaaja
        tavoitteessasi. kirjoitti:

        En taida enää tänne kovin paljon kirjoittaa. Kirjoitan ainoastaan yhdelle, jos kirjoitan. Toisaalta olen otettu. Sain hetkeksi aikaa ikioman stalkkerin. Vittu, että jotkut osaa olla riippuvaisia huomista. Tulee mieleen yksi juttu. Että ei ole huonoa julkisuutta. Että kaikki julkisuus on hyvästä.

        Nyt sanon sulle aika pahasti. En oikeastaan jaksa edes lukea juttujasi kokonaisuudessa. Ei ole tarpeellista se. Lukee romaanisi keskeltä korkeintaan pari lausetta ja koko asia on selvä. Ei ole tarvetta lukea enempää. Akateemisuus on näköjään joillekin pahaksi. Akateemisuuskin on hyödytöntä kunnes opit käyttämään sitä akateemisuutta. Siihen asti se on sinulle hukkaan heitettyä aikaa. Olet känyt koulus ihan turhaan, jos et yhtään parempaan pysty. Sääli. Olisit käyttänyt senkin ajan jotenkin hyödyllisemmin itselle. Olisit tehnyt jotain, mikä on hyväksi sinulle. Vaikka lukenut. Lukenut ja miettinyt lukemaasi. Miettinyt itse ilman valmiiksi pureskeltuja vastauksia.

        En voi muuta kun antaa sinulle neuvoja. Tästä tulee lisää. Älä kirjoita kännissä. Menetät kasvosi lopullisesti. Minun silmissä olet jo menettänyt. Tiedä vaikka olisit jo jonkun toisenkin. Jonkun, kenen mielipide sinusta on sinulle hyvin tärkeä. Voin olla tyhmä ja älytön mutta usko, että sokea en ole. Voisit joskus miettiä, miltä jostakin voi tuntua kun katselee sivusta sinun toilailuja. Mitä yleensäkin olet todistanut omilla tyhmillä jupinoillasi? Mitä yrität todistaa jupinoillasi? Miksi luulet, että minua kiinnostaa vittujakaan, mitä kirjoittelet tänne. Vittu jos en lue viestejäsi kokonaisuudessa edes itse aloittamassani aloituksessa, niin miksi kuvittelet, että luen niitä muualla? En edes avaa niitä siellä. On jo ennakkoon tiedossa mitä niissä lukee. Miksi yleensä seuraat mua? Vielä kerran, että miksi sinulla on niin vitun kova hinku kirjoitella kanssani? Usko jo hyvällä, että et ole sellainen kenestä voisin kiinnostua millään tasolla. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Jokainen kenellä on toimivat silmät, on ymmärtänyt kenestä olen kiinnostunut. Jokainen, joka näkee omilla silmillä ja osaa lukea, tietää että se et ole sinä. Vaikka mitä tulet kirjoittamaan, se asia ei tule muuttumaan. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että voisin millään tasolla kiinnostua sinusta. Elämäni on nykyään hyvin helppoa ja mukavaa. Olen erittäin tyytyväinen elämääni. En ole masokisti. Jos kiinnostuisin sinusta, tunnustautuisin sellaiseksi. Muuttuisin sellaiseksi. Mutta kun en vaan ole sitä.

        Lukemaan oppii edelleen lukemalla. Ei oppimalla toistamaan ulkoa luettua. Vaan aina Lukemalla.

        "Toisaalta olen otettu. Sain hetkeksi aikaa ikioman stalkkerin. Vittu, että jotkut osaa olla riippuvaisia huomista."

        Miten sinä ihminen kehtaat kutsua jotain yksittäistä mielipiteen ilmaisijaa keskustelupalstalla tuolta asiaperustalta termillä "stalkkeri"? Ymmärrän..sillä termillähän hourupäiset mustamaalaajat ovat mua täällä jo aiemminkin satuttaneet. Ei turhaa mielikuvituksen käyttöä sulla siis. Kätevää.

        "Nyt sanon sulle aika pahasti. En oikeastaan jaksa edes lukea juttujasi kokonaisuudessa. Ei ole tarpeellista se. Lukee romaanisi keskeltä korkeintaan pari lausetta ja koko asia on selvä. Ei ole tarvetta lukea enempää. Akateemisuus on näköjään joillekin pahaksi. Akateemisuuskin on hyödytöntä kunnes opit käyttämään sitä akateemisuutta."

        Tähän lainaan vastaukseksi omia sanojasi:

        "Olisit tehnyt jotain, mikä on hyväksi sinulle. Vaikka lukenut. Lukenut ja miettinyt lukemaasi. Miettinyt itse ilman valmiiksi pureskeltuja vastauksia." (Mahdolliseen akateemisuutesi tai epäakateemisuuteesi en tällä viittaa.)

        "En voi muuta kun antaa sinulle neuvoja. Tästä tulee lisää. Älä kirjoita kännissä. Menetät kasvosi lopullisesti. Minun silmissä olet jo menettänyt. Tiedä vaikka olisit jo jonkun toisenkin. Jonkun, kenen mielipide sinusta on sinulle hyvin tärkeä."

        Kerrottakoon, että kieltämättä kyllä mulla oli joitakin, joiden mielipide oli mulle tärkeä... Yritä keskittyä ajattelemaan edes kahdeksikymmeneksi sekunniksi tätä, mitä kirjoitin juuri nyt. Ajattele vaikka puheitasi ihmisten samanarvoisuudesta.

        Turhaan sä mua ohjeistat. Kasvoni olen jo menettänyt. Kaikki se mua mustamaalaava ja hourupäinen paska (että olisin mm. jokin "palsta-stalker", "mustasukkainen" palstan mieskirjoittajista ja muuta täysin todellisuudenvastaista paskaa...)on täysin luettavissa keskusteluhistoriasta. Rekisteröimätön kirjoittaja ei voi poistella kommentteja tosta vaan.

        Sinä ja kaikki sun kaltaisesi olette edesauttaneet asiaa harkitsemattomilla kommenteillanne ( vrt. "stalker"). Puhun kaikista. Puhun myös muista, (= kirjoittajista= ihmisistä, jotka ovat = inhimillisiä ja tuntevia olioita) kuin itsestäni.

        "Vittu jos en lue viestejäsi kokonaisuudessa edes itse aloittamassani aloituksessa, niin miksi kuvittelet, että luen niitä muualla? "

        Minä en kuvittele mitään. Sen muuten huomaa helposti, jos joku ei lue kokonaisuudesaan. Ei tarvitse olla aasi erityisesti.

        "Miksi yleensä seuraat mua? Vielä kerran, että miksi sinulla on niin vitun kova hinku kirjoitella kanssani? Usko jo hyvällä, että et ole sellainen kenestä voisin kiinnostua millään tasolla. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Jokainen kenellä on toimivat silmät, on ymmärtänyt kenestä olen kiinnostunut."

        Siltä varalta, että kuvittelusi olisi jo ihan omissa sfääreissään(?!) ilmoitan, että en minä seuraa sinua. Luulet vain: kenties olet emotionaalisessa mielentilassa. Mä vastasin ketjuun kirjoittamiisi juttuihin.

        Kai sulla myös tampio sen verran vielä on realismin tajua jäljellä (?!), että ymmärrät, että ei tämä ole kaikille "treffi"- ja "kumppanin etsimispalsta", jos vaikka sinulle olisikin? Jos asia ei ole sinulla näin(?), olisin sinuna hyvin huolissani itsestäni...

        Olin aiemmin (vielä jonkin verran) kiinnostunut mielipiteistäsi. Nyt kirjoittamallasi osoitit kuitenkin todellakin tarvittavissa määrin, mitä mieltä olet ihmisten samanarvoisuudesta ja millä kriteerein arvotat ihmisiä. Usko pois, sä et kiinnosta mua ihmisenä yhtään ( etkä muuten, _ihmisenä_ ole kiinnostanut aiemminkaan yhtään mitenkään, vaan ainoastaan mielipiteidesi osalta).

        Tosi huolestuttavaa kyllä, jos julkisella keskustelupalstalla halutaan leimata ihmisiä tuollaisilla (olemattomilla perusteilla) "stalkereiksi" ja ties miksi... Kertonee tietynlaisesta ihmisille ominaisesta inhimillisestä piirteestä, mikä kylläkin mua jo muutenkin kuvottaa tällä 'keskustelu'palstalla, eli omahyväisyydestä. Lue villihevonen &aasi- vertauksesi itsellesi.


      • kai neuvoa
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Toisaalta olen otettu. Sain hetkeksi aikaa ikioman stalkkerin. Vittu, että jotkut osaa olla riippuvaisia huomista."

        Miten sinä ihminen kehtaat kutsua jotain yksittäistä mielipiteen ilmaisijaa keskustelupalstalla tuolta asiaperustalta termillä "stalkkeri"? Ymmärrän..sillä termillähän hourupäiset mustamaalaajat ovat mua täällä jo aiemminkin satuttaneet. Ei turhaa mielikuvituksen käyttöä sulla siis. Kätevää.

        "Nyt sanon sulle aika pahasti. En oikeastaan jaksa edes lukea juttujasi kokonaisuudessa. Ei ole tarpeellista se. Lukee romaanisi keskeltä korkeintaan pari lausetta ja koko asia on selvä. Ei ole tarvetta lukea enempää. Akateemisuus on näköjään joillekin pahaksi. Akateemisuuskin on hyödytöntä kunnes opit käyttämään sitä akateemisuutta."

        Tähän lainaan vastaukseksi omia sanojasi:

        "Olisit tehnyt jotain, mikä on hyväksi sinulle. Vaikka lukenut. Lukenut ja miettinyt lukemaasi. Miettinyt itse ilman valmiiksi pureskeltuja vastauksia." (Mahdolliseen akateemisuutesi tai epäakateemisuuteesi en tällä viittaa.)

        "En voi muuta kun antaa sinulle neuvoja. Tästä tulee lisää. Älä kirjoita kännissä. Menetät kasvosi lopullisesti. Minun silmissä olet jo menettänyt. Tiedä vaikka olisit jo jonkun toisenkin. Jonkun, kenen mielipide sinusta on sinulle hyvin tärkeä."

        Kerrottakoon, että kieltämättä kyllä mulla oli joitakin, joiden mielipide oli mulle tärkeä... Yritä keskittyä ajattelemaan edes kahdeksikymmeneksi sekunniksi tätä, mitä kirjoitin juuri nyt. Ajattele vaikka puheitasi ihmisten samanarvoisuudesta.

        Turhaan sä mua ohjeistat. Kasvoni olen jo menettänyt. Kaikki se mua mustamaalaava ja hourupäinen paska (että olisin mm. jokin "palsta-stalker", "mustasukkainen" palstan mieskirjoittajista ja muuta täysin todellisuudenvastaista paskaa...)on täysin luettavissa keskusteluhistoriasta. Rekisteröimätön kirjoittaja ei voi poistella kommentteja tosta vaan.

        Sinä ja kaikki sun kaltaisesi olette edesauttaneet asiaa harkitsemattomilla kommenteillanne ( vrt. "stalker"). Puhun kaikista. Puhun myös muista, (= kirjoittajista= ihmisistä, jotka ovat = inhimillisiä ja tuntevia olioita) kuin itsestäni.

        "Vittu jos en lue viestejäsi kokonaisuudessa edes itse aloittamassani aloituksessa, niin miksi kuvittelet, että luen niitä muualla? "

        Minä en kuvittele mitään. Sen muuten huomaa helposti, jos joku ei lue kokonaisuudesaan. Ei tarvitse olla aasi erityisesti.

        "Miksi yleensä seuraat mua? Vielä kerran, että miksi sinulla on niin vitun kova hinku kirjoitella kanssani? Usko jo hyvällä, että et ole sellainen kenestä voisin kiinnostua millään tasolla. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Jokainen kenellä on toimivat silmät, on ymmärtänyt kenestä olen kiinnostunut."

        Siltä varalta, että kuvittelusi olisi jo ihan omissa sfääreissään(?!) ilmoitan, että en minä seuraa sinua. Luulet vain: kenties olet emotionaalisessa mielentilassa. Mä vastasin ketjuun kirjoittamiisi juttuihin.

        Kai sulla myös tampio sen verran vielä on realismin tajua jäljellä (?!), että ymmärrät, että ei tämä ole kaikille "treffi"- ja "kumppanin etsimispalsta", jos vaikka sinulle olisikin? Jos asia ei ole sinulla näin(?), olisin sinuna hyvin huolissani itsestäni...

        Olin aiemmin (vielä jonkin verran) kiinnostunut mielipiteistäsi. Nyt kirjoittamallasi osoitit kuitenkin todellakin tarvittavissa määrin, mitä mieltä olet ihmisten samanarvoisuudesta ja millä kriteerein arvotat ihmisiä. Usko pois, sä et kiinnosta mua ihmisenä yhtään ( etkä muuten, _ihmisenä_ ole kiinnostanut aiemminkaan yhtään mitenkään, vaan ainoastaan mielipiteidesi osalta).

        Tosi huolestuttavaa kyllä, jos julkisella keskustelupalstalla halutaan leimata ihmisiä tuollaisilla (olemattomilla perusteilla) "stalkereiksi" ja ties miksi... Kertonee tietynlaisesta ihmisille ominaisesta inhimillisestä piirteestä, mikä kylläkin mua jo muutenkin kuvottaa tällä 'keskustelu'palstalla, eli omahyväisyydestä. Lue villihevonen &aasi- vertauksesi itsellesi.

        sinua lisää. Tai ei ole mikään pakko mutta neuvon silti. Lue omat kirjoituksesi. Lue muiden ja omat. Lue ne Ajatuksella.


      • ex-Wastaaja
        kai neuvoa kirjoitti:

        sinua lisää. Tai ei ole mikään pakko mutta neuvon silti. Lue omat kirjoituksesi. Lue muiden ja omat. Lue ne Ajatuksella.

        sulle.

        "Ajatuksella."

        Yksi huomionarvoinen teema lukiessa olisi mm. ns. itsensä "nostattamiseksi" kutsuttu juttu.

        Ja edelleenkään en halua nähdä todisteluita siitä, että sulla on sana hallussa (vrt. "neuvot" ja "neuvominen").


      • on hyödyttömiä,
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        sulle.

        "Ajatuksella."

        Yksi huomionarvoinen teema lukiessa olisi mm. ns. itsensä "nostattamiseksi" kutsuttu juttu.

        Ja edelleenkään en halua nähdä todisteluita siitä, että sulla on sana hallussa (vrt. "neuvot" ja "neuvominen").

        jos ei niitä osaa käyttää. Sanat on hyödyttömiä, jos ei ymmärrä mitä niillä tarkoitetaan. Lauseet on hyödyttömiä, jos niissä ei ole sisältöä. Teksti on hyödytöntä, jos teksti on onttoa. Papukaijakin osaa toistaa sanoja. Ymmärtääkö sitten toistamansa, onkin asia erikseen.

        Siinä on meissä yksi valtava ero. Minä luen usein kirjoittamaani. Luen, jotta voisin kehittää itse omaa ilmaisutaitoa. Sinä et taida sitä tehdä. Luotat, että akateemisuutesi tekee sen puolestasi. Luotat siihen, että päästötodistus tekee sen puolestasi. Se ei vaan taida ihan niin mennä. Tai meneekö? Osaako kukaan juosta ennen kuin oppii seisomaan ja kävelemään? Osaako kukaan juosta, kun joku kertoo hänelle, että hän juoksee, vaikka tosiassa konttaa vaivaisesti? Juuri sen verran annan arvoa akateemisuudelle. En yhtään enemmän. Ettei nyt jäisi epäselväksi asiani, en anna sille mitään arvoa. Siteeraan meille kummallekin(?) tuttua herraa. "Vähän arvoa on kaikella millä on hintansa". Tässä yhdessä sitaatissa on enemmän sisältöä kuin kaikissi sinun kirjoittamassasi yhteensä. Enemmän kuin tulet koskaan saamaan omiin kirjoituksiisi. Miksi? Koska se on tullut syvältä itsestä. Ei opeista, eikä mistään muustakaan. Vaan syvältä itsestä, mistä sinulla ei ole harmainta aavistustakaan.

        ps. Monta olet ottanut? Jos olet ottanut enemmän kuin minä, voin korjata tilanteen ja ottaa muutaman lisää, jotta päästäisi samalle "aaltopituudelle"


      • ex-Wastaaja
        on hyödyttömiä, kirjoitti:

        jos ei niitä osaa käyttää. Sanat on hyödyttömiä, jos ei ymmärrä mitä niillä tarkoitetaan. Lauseet on hyödyttömiä, jos niissä ei ole sisältöä. Teksti on hyödytöntä, jos teksti on onttoa. Papukaijakin osaa toistaa sanoja. Ymmärtääkö sitten toistamansa, onkin asia erikseen.

        Siinä on meissä yksi valtava ero. Minä luen usein kirjoittamaani. Luen, jotta voisin kehittää itse omaa ilmaisutaitoa. Sinä et taida sitä tehdä. Luotat, että akateemisuutesi tekee sen puolestasi. Luotat siihen, että päästötodistus tekee sen puolestasi. Se ei vaan taida ihan niin mennä. Tai meneekö? Osaako kukaan juosta ennen kuin oppii seisomaan ja kävelemään? Osaako kukaan juosta, kun joku kertoo hänelle, että hän juoksee, vaikka tosiassa konttaa vaivaisesti? Juuri sen verran annan arvoa akateemisuudelle. En yhtään enemmän. Ettei nyt jäisi epäselväksi asiani, en anna sille mitään arvoa. Siteeraan meille kummallekin(?) tuttua herraa. "Vähän arvoa on kaikella millä on hintansa". Tässä yhdessä sitaatissa on enemmän sisältöä kuin kaikissi sinun kirjoittamassasi yhteensä. Enemmän kuin tulet koskaan saamaan omiin kirjoituksiisi. Miksi? Koska se on tullut syvältä itsestä. Ei opeista, eikä mistään muustakaan. Vaan syvältä itsestä, mistä sinulla ei ole harmainta aavistustakaan.

        ps. Monta olet ottanut? Jos olet ottanut enemmän kuin minä, voin korjata tilanteen ja ottaa muutaman lisää, jotta päästäisi samalle "aaltopituudelle"

        "ps. Monta olet ottanut? Jos olet ottanut enemmän kuin minä, voin korjata tilanteen ja ottaa muutaman lisää, jotta päästäisi samalle "aaltopituudelle""

        Pari. Pakoilen kännykkääni (miks ihmiset ahdistelee mua tekstiviesteillä juuri nyt? en jaksa...) ja kammottavaa työtaakkaani.

        Pidän nyt (mm. tosta syystä) ilmaisuni lyhyenä. Olen sangen lyhytjännitteisellä tuulella. Tällöin en myöskään kestä yhtään minkäänlaista typeryyttä.

        "Siinä on meissä yksi valtava ero. Minä luen usein kirjoittamaani. Luen, jotta voisin kehittää itse omaa ilmaisutaitoa. Sinä et taida sitä tehdä."

        Et vieläkään usko, että inhoan olettelemista? Et halua uskoa? Näin tämä on tulkittava. Ajattelu on taidetta ilman oletuksia ( ja en nyt puhu mitenkään mistään akateemisuudesta). Yritä ja kokeile joskus. Saatat todeta saman.;)


      • tämä nyt parasta
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "ps. Monta olet ottanut? Jos olet ottanut enemmän kuin minä, voin korjata tilanteen ja ottaa muutaman lisää, jotta päästäisi samalle "aaltopituudelle""

        Pari. Pakoilen kännykkääni (miks ihmiset ahdistelee mua tekstiviesteillä juuri nyt? en jaksa...) ja kammottavaa työtaakkaani.

        Pidän nyt (mm. tosta syystä) ilmaisuni lyhyenä. Olen sangen lyhytjännitteisellä tuulella. Tällöin en myöskään kestä yhtään minkäänlaista typeryyttä.

        "Siinä on meissä yksi valtava ero. Minä luen usein kirjoittamaani. Luen, jotta voisin kehittää itse omaa ilmaisutaitoa. Sinä et taida sitä tehdä."

        Et vieläkään usko, että inhoan olettelemista? Et halua uskoa? Näin tämä on tulkittava. Ajattelu on taidetta ilman oletuksia ( ja en nyt puhu mitenkään mistään akateemisuudesta). Yritä ja kokeile joskus. Saatat todeta saman.;)

        mihin pystyt? Siinä tapauksessa on parempi lopettaa. Sinä et ole samalla viivalla kanssani. Ehkä korkeammalla, ehkä alemalla mutta et siinä missä olen minä. Sanoinhan, että täällä on aika hiljaista. Olen tavannut täällä ainoastaan yhden ihmisen ja se et ole sinä.


      • ex-Wastaaja
        tämä nyt parasta kirjoitti:

        mihin pystyt? Siinä tapauksessa on parempi lopettaa. Sinä et ole samalla viivalla kanssani. Ehkä korkeammalla, ehkä alemalla mutta et siinä missä olen minä. Sanoinhan, että täällä on aika hiljaista. Olen tavannut täällä ainoastaan yhden ihmisen ja se et ole sinä.

        "pystyminen"?


      • luetun?
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "pystyminen"?

        Kirjoittaa muutakin kuin onttoja sanoja vailla sisältöä? Osaa kirjoittaa niin, että itsekin lukee nautinnolla kaikkea kirjoittamaansa? Että pystyy lukemaan kirjoittamansa häpeämättä sitä? Että haluaa lukea kirjoittamansa uudestaan ja uudestaan? Tässä nyt jotain. Pystytkä lukemaan kaiken tänne kirjoittamasi tuntematta häpeää tekeleistäsi? Minä pystyn. Pystytkö sinä?


      • ex-Wastaaja
        luetun? kirjoitti:

        Kirjoittaa muutakin kuin onttoja sanoja vailla sisältöä? Osaa kirjoittaa niin, että itsekin lukee nautinnolla kaikkea kirjoittamaansa? Että pystyy lukemaan kirjoittamansa häpeämättä sitä? Että haluaa lukea kirjoittamansa uudestaan ja uudestaan? Tässä nyt jotain. Pystytkä lukemaan kaiken tänne kirjoittamasi tuntematta häpeää tekeleistäsi? Minä pystyn. Pystytkö sinä?

        "Että ymmärtää
        luetun? 14.3.2008 klo 22.39 "

        Mitä sulle henkilökohtaisesti tarkoittaa "ymmärtäminen"?   

        Lainaan sanojasi:

        "Kirjoittaa muutakin kuin onttoja sanoja vailla sisältöä?"

        Itseymmärrys on keskeistä. Ymmärrä ensin itsesi, sen jälkeen vasta muut. Tekstissäsi( jota kokonaisuudessaan en tähän lainannut) ymmärsit (omahyväisesti) minut.

        "Pystytkä lukemaan kaiken tänne kirjoittamasi tuntematta häpeää tekeleistäsi? Minä pystyn. Pystytkö sinä?"

        Suurimman osan pystyn. En pidä tätä palstaa kykykilpailuna. Melko vähän on itsellä hävettävää, loppujen lopuksi.   
              


      • sitten yrität
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Että ymmärtää
        luetun? 14.3.2008 klo 22.39 "

        Mitä sulle henkilökohtaisesti tarkoittaa "ymmärtäminen"?   

        Lainaan sanojasi:

        "Kirjoittaa muutakin kuin onttoja sanoja vailla sisältöä?"

        Itseymmärrys on keskeistä. Ymmärrä ensin itsesi, sen jälkeen vasta muut. Tekstissäsi( jota kokonaisuudessaan en tähän lainannut) ymmärsit (omahyväisesti) minut.

        "Pystytkä lukemaan kaiken tänne kirjoittamasi tuntematta häpeää tekeleistäsi? Minä pystyn. Pystytkö sinä?"

        Suurimman osan pystyn. En pidä tätä palstaa kykykilpailuna. Melko vähän on itsellä hävettävää, loppujen lopuksi.   
              

        todistaa jotain minulle? Mitä yrität todistaa minulle?

        Minä pystyn lukemaan kaiken, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin. Tämä ei ole ainoa palsta mihin olen kirjoittanut. Olen johonkin kirjoittanut yhden kirjan verran. Mutta se siitä. Löytää se, kenen täytyy löytää.


      • ex-Wastaaja
        kai neuvoa kirjoitti:

        sinua lisää. Tai ei ole mikään pakko mutta neuvon silti. Lue omat kirjoituksesi. Lue muiden ja omat. Lue ne Ajatuksella.

        Miksi

        "Kirjoittanut: sitten yrität 14.3.2008 klo 23.03

           todistaa jotain minulle? Mitä yrität todistaa minulle?"

        Unohda tuo rajaavuus. Ajattele, että sanat ovat vain sanoja, mutta sanoista syntyy lisää sanoja. Ainoa mikä merkitsee on se, mitä voit lukea. Mielikuvat on hieno juttu. Ajattele, mitä syntyy kun hylkäät ne. Ainakin turhat sellaiset.

        "Minä pystyn lukemaan kaiken, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin. Tämä ei ole ainoa palsta mihin olen kirjoittanut. Olen johonkin kirjoittanut yhden kirjan verran. Mutta se siitä. Löytää se, kenen täytyy löytää."    

        Hyvä noin. Itsekään en muutamaa muistamaani yksittäistä kommenttia lukuunottamatta häpeä myöskään kirjoituksiani ( ajattelen nyt tätä palstaa). Häpeän enemmän niitä röyhkimyksiä, jotka katsoivat oikeudekseen lynkata yhtä kirjoittajaa typerillä luuloillaan ja mustamaalaamisellaan. Tuli raiskattu olo siitä.


      • tarkoitus olla
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Miksi

        "Kirjoittanut: sitten yrität 14.3.2008 klo 23.03

           todistaa jotain minulle? Mitä yrität todistaa minulle?"

        Unohda tuo rajaavuus. Ajattele, että sanat ovat vain sanoja, mutta sanoista syntyy lisää sanoja. Ainoa mikä merkitsee on se, mitä voit lukea. Mielikuvat on hieno juttu. Ajattele, mitä syntyy kun hylkäät ne. Ainakin turhat sellaiset.

        "Minä pystyn lukemaan kaiken, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin. Tämä ei ole ainoa palsta mihin olen kirjoittanut. Olen johonkin kirjoittanut yhden kirjan verran. Mutta se siitä. Löytää se, kenen täytyy löytää."    

        Hyvä noin. Itsekään en muutamaa muistamaani yksittäistä kommenttia lukuunottamatta häpeä myöskään kirjoituksiani ( ajattelen nyt tätä palstaa). Häpeän enemmän niitä röyhkimyksiä, jotka katsoivat oikeudekseen lynkata yhtä kirjoittajaa typerillä luuloillaan ja mustamaalaamisellaan. Tuli raiskattu olo siitä.

        sinulle nyt pahansuopa mutta aika usein itse aiheutat itselle sen palstaraiskauksen. Mulla tekee oikeastaan joskus pahaa katsoa miten kidutat itseäsi sisältä käsin. Olen yrittänyt joskus vihjata sinulle sitä yhdellä ja toisella tavalla mutta olet aina ollut yhtä sokea vihjailuilleni.

        Tiedätkö, että yli kaiken inhoan epäoikeudenmukaisuutta. Puutun siihen kun havaitsen sellaista. Ei huimaa oliko se sitten täällä tai livenä. Aivan sama. Ei pelota. Mutta silloin kun henkilö kaivaa itse verta nenästä, on se omillaan. Omillaan vaikka olisi hengenlähtö edessä. Siinä vaiheessa en välitä pätkääkään. En ole ollut haastamassa toisen puolesta riitaa ja en toisen puolesta sitä selvitäkkään. En lähe tappelemaan sellaisen puolesta, joka provosoi toisen tappeluun. Ottakoon turpaansa. Vittu silloin ainakin oppii. Toisin ei ääliö opi. Jos ei opi silloinkaan, on jokaisen turpaansaannin ansainnut. Koostani huolimatta, en ole livenä senoloinen, kenen kanssa heti joku haluaisi mitellä. Sekin on monelta aika viisasti ajateltu. Tiedän usein niissäkin tapauksissa, miten se tulisi loppumaan. Moni urpo vaan ei aina ymmärrä, mistä selvinnyt.

        Hyvänä esimerkkinä toimii sinulle sinun liittyminen tähän keskusteluketjuun. Puutuit kahden ihmisen ajatustenvaihtoon heti ensimmäiseksi arvostelemalla minua. Mitä sillä saavutit? Sait minulta sellaista tekstiä, mitä et toivonnut. Miksi? Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Voit kokeilla mennä livenä vetämään turpaan kirjaimellisesti jotain tuntematonta tyyppiä. Kokeile mitä siitä seuraa. Ja katso kokoisesi. Älä pienempää.


      • ex-Wastaaja
        tarkoitus olla kirjoitti:

        sinulle nyt pahansuopa mutta aika usein itse aiheutat itselle sen palstaraiskauksen. Mulla tekee oikeastaan joskus pahaa katsoa miten kidutat itseäsi sisältä käsin. Olen yrittänyt joskus vihjata sinulle sitä yhdellä ja toisella tavalla mutta olet aina ollut yhtä sokea vihjailuilleni.

        Tiedätkö, että yli kaiken inhoan epäoikeudenmukaisuutta. Puutun siihen kun havaitsen sellaista. Ei huimaa oliko se sitten täällä tai livenä. Aivan sama. Ei pelota. Mutta silloin kun henkilö kaivaa itse verta nenästä, on se omillaan. Omillaan vaikka olisi hengenlähtö edessä. Siinä vaiheessa en välitä pätkääkään. En ole ollut haastamassa toisen puolesta riitaa ja en toisen puolesta sitä selvitäkkään. En lähe tappelemaan sellaisen puolesta, joka provosoi toisen tappeluun. Ottakoon turpaansa. Vittu silloin ainakin oppii. Toisin ei ääliö opi. Jos ei opi silloinkaan, on jokaisen turpaansaannin ansainnut. Koostani huolimatta, en ole livenä senoloinen, kenen kanssa heti joku haluaisi mitellä. Sekin on monelta aika viisasti ajateltu. Tiedän usein niissäkin tapauksissa, miten se tulisi loppumaan. Moni urpo vaan ei aina ymmärrä, mistä selvinnyt.

        Hyvänä esimerkkinä toimii sinulle sinun liittyminen tähän keskusteluketjuun. Puutuit kahden ihmisen ajatustenvaihtoon heti ensimmäiseksi arvostelemalla minua. Mitä sillä saavutit? Sait minulta sellaista tekstiä, mitä et toivonnut. Miksi? Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Voit kokeilla mennä livenä vetämään turpaan kirjaimellisesti jotain tuntematonta tyyppiä. Kokeile mitä siitä seuraa. Ja katso kokoisesi. Älä pienempää.

        Ensinnäkin: en pidä keskustelupalstalla termistä "veren kaivaminen nenästä" (vrt. kirjoittamasi, lue se). Musta se on hassu. Siksi, että sillä on niin vähän tekemistä keskustelemisen kanssa. Keskustelu on hauskaa. Keskustelu ei ole kuolemanvakavaa. Siksi pidän siitä. Tällaisesta nettikeskustelusta.

        En ollut ansainnut kaikkea, mitä tällä palstalla sain osakseni (mutta se siitä seikasta).

        "Puutuit kahden ihmisen ajatustenvaihtoon heti ensimmäiseksi arvostelemalla minua. Mitä sillä saavutit? Sait minulta sellaista tekstiä, mitä et toivonnut. Miksi? Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Voit kokeilla mennä livenä vetämään turpaan kirjaimellisesti jotain tuntematonta tyyppiä. Kokeile mitä siitä seuraa. Ja katso kokoisesi. Älä pienempää."

        Näin tein. Provosoin, mutta sillä ajatuksella, että keskustelu on keskustelemista. Sanoja. Sanat on kiinnostavia, mutta niiden kiinnostavuus on aina suhteessa siihen, miten keskustelija näkee kokonaisuuden. Näkee sanat. Hauskat sanat. Leikin.

        Tää on julkinen keskustelupalsta, jossa itse ainakin oletan kirjoittajien kirjoittavan jokaisen tekstinsä siten, että se on tarkoitettu kaikkien luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muu olisi tyhmyyttä. En oleta ihmisten olevan tyhmiä.
           
              
           


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Ensinnäkin: en pidä keskustelupalstalla termistä "veren kaivaminen nenästä" (vrt. kirjoittamasi, lue se). Musta se on hassu. Siksi, että sillä on niin vähän tekemistä keskustelemisen kanssa. Keskustelu on hauskaa. Keskustelu ei ole kuolemanvakavaa. Siksi pidän siitä. Tällaisesta nettikeskustelusta.

        En ollut ansainnut kaikkea, mitä tällä palstalla sain osakseni (mutta se siitä seikasta).

        "Puutuit kahden ihmisen ajatustenvaihtoon heti ensimmäiseksi arvostelemalla minua. Mitä sillä saavutit? Sait minulta sellaista tekstiä, mitä et toivonnut. Miksi? Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Voit kokeilla mennä livenä vetämään turpaan kirjaimellisesti jotain tuntematonta tyyppiä. Kokeile mitä siitä seuraa. Ja katso kokoisesi. Älä pienempää."

        Näin tein. Provosoin, mutta sillä ajatuksella, että keskustelu on keskustelemista. Sanoja. Sanat on kiinnostavia, mutta niiden kiinnostavuus on aina suhteessa siihen, miten keskustelija näkee kokonaisuuden. Näkee sanat. Hauskat sanat. Leikin.

        Tää on julkinen keskustelupalsta, jossa itse ainakin oletan kirjoittajien kirjoittavan jokaisen tekstinsä siten, että se on tarkoitettu kaikkien luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muu olisi tyhmyyttä. En oleta ihmisten olevan tyhmiä.
           
              
           

        Ps. Pidän siis oletuksistakin, mutta en argumentaatiossa.:)


      • on virheellinen.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Ps. Pidän siis oletuksistakin, mutta en argumentaatiossa.:)

        Ihmiset ON tyhmiä. On erittäin tyhmää väittää päinvastaista.

        Provosoida voi aina tehokkaammin kuin arvostelemalla. Alat arvostelemaan, olet jo menettänyt pelin. Heti ensimmäisestä arvostelusta lähtien. Olet antanut ennalta-arvattavan seurauksen, mille on jo valmiina seuraava syy, mikä tietää jo ennen itsensä ilmentämistä seurauksensa. Jne, jne, jne. Peli on menetetty. Peli on menetetty sillä, joka aloittaa suoran arvostelun.

        Mutta. Mutta kun kyseenalaistat jotain. Kyseenalaistat kysymällä arvosteltavalta, että "mitä tarkoitit tolla ja tolla?", saat tilanteen haltuunsa. Sen verran sinunkin pitäisi ymmärtää ajatuksenkulkuani. Tällä tavalla saa jokaisen paskanjauhajan nalkkiin. Tällä tavalla on aina ote kyseenalaistajalla. Vittu kun jurrinen kouluttamaton moukka nyt on opettamassa koulutettua. Ollaan perkele aikoihin eletty.


      • ex-Wastaaja
        on virheellinen. kirjoitti:

        Ihmiset ON tyhmiä. On erittäin tyhmää väittää päinvastaista.

        Provosoida voi aina tehokkaammin kuin arvostelemalla. Alat arvostelemaan, olet jo menettänyt pelin. Heti ensimmäisestä arvostelusta lähtien. Olet antanut ennalta-arvattavan seurauksen, mille on jo valmiina seuraava syy, mikä tietää jo ennen itsensä ilmentämistä seurauksensa. Jne, jne, jne. Peli on menetetty. Peli on menetetty sillä, joka aloittaa suoran arvostelun.

        Mutta. Mutta kun kyseenalaistat jotain. Kyseenalaistat kysymällä arvosteltavalta, että "mitä tarkoitit tolla ja tolla?", saat tilanteen haltuunsa. Sen verran sinunkin pitäisi ymmärtää ajatuksenkulkuani. Tällä tavalla saa jokaisen paskanjauhajan nalkkiin. Tällä tavalla on aina ote kyseenalaistajalla. Vittu kun jurrinen kouluttamaton moukka nyt on opettamassa koulutettua. Ollaan perkele aikoihin eletty.

        "Vittu kun jurrinen kouluttamaton moukka nyt on opettamassa koulutettua. Ollaan perkele aikoihin eletty."

        Älä jaksa.

        "Provosoida voi aina tehokkaammin kuin arvostelemalla."

        "Alat arvostelemaan, olet jo menettänyt pelin. Heti ensimmäisestä arvostelusta lähtien. Olet antanut ennalta-arvattavan seurauksen, mille on jo valmiina seuraava syy, mikä tietää jo ennen itsensä ilmentämistä seurauksensa."

        Näinkö?;) Mitä sitten jos tiedostaa tuon ja haluaa herättää keskustelua juuri tuolta pohjalta? Onko siinä jotain vikaa?


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Vittu kun jurrinen kouluttamaton moukka nyt on opettamassa koulutettua. Ollaan perkele aikoihin eletty."

        Älä jaksa.

        "Provosoida voi aina tehokkaammin kuin arvostelemalla."

        "Alat arvostelemaan, olet jo menettänyt pelin. Heti ensimmäisestä arvostelusta lähtien. Olet antanut ennalta-arvattavan seurauksen, mille on jo valmiina seuraava syy, mikä tietää jo ennen itsensä ilmentämistä seurauksensa."

        Näinkö?;) Mitä sitten jos tiedostaa tuon ja haluaa herättää keskustelua juuri tuolta pohjalta? Onko siinä jotain vikaa?

        "Sen verran sinunkin pitäisi ymmärtää ajatuksenkulkuani. Tällä tavalla saa jokaisen paskanjauhajan nalkkiin."

        Ja toivon/uskon sun olevan niin älykäs, ettet kuvitellut em. viestissä mun uppoavan selityksiisi ts. reagointini tapahtuvan toiveidesi mukaisesti.

        Ihan fiiliksellä vastasin. Spontaanisti. Keskustelu on kivaa.


      • Vapaaehtoisesti
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Vittu kun jurrinen kouluttamaton moukka nyt on opettamassa koulutettua. Ollaan perkele aikoihin eletty."

        Älä jaksa.

        "Provosoida voi aina tehokkaammin kuin arvostelemalla."

        "Alat arvostelemaan, olet jo menettänyt pelin. Heti ensimmäisestä arvostelusta lähtien. Olet antanut ennalta-arvattavan seurauksen, mille on jo valmiina seuraava syy, mikä tietää jo ennen itsensä ilmentämistä seurauksensa."

        Näinkö?;) Mitä sitten jos tiedostaa tuon ja haluaa herättää keskustelua juuri tuolta pohjalta? Onko siinä jotain vikaa?

        itsestäsi tyhmän.

        "Mitä ylemmäksi sinä nouset, sen vähäsemmältä sinä näytät Kateuden silmissä. Mutta pahiten vihataan sitä, joka lentää"

        Arvaa kuin kauan on tuntunut siltä? Siis minusta.


      • ex-Wastaaja

    • Hauskuuteni

      tuntuu vaan vitun usein olevan muilta pois. Sinä näet täällä ainoastaan yhden pienen osan minustani. Näet sen, että osaan käyttää sanoja. Miksi luulet, että se on ainoa, mitä olen oppinut kenenkään minua opettamatta? Juuri siksi kerron itsestäni tänne hyvin vähän. Juuri siksi jätän helvetin paljon asioita kertomatta. Paljon sellaista, mihin pystyn ja mihin en. Sanoisin sitä, että mihin pystyn, on enemmän kuin mihin en pysty. On paljon asioita, mitä en halua ja hyvin vähän mitä haluan.

      Hauskuuteni loppuu aika usein nopeasti kun näytän itsestäni murto-osan muille ihmisistä ja näen samantien kateelliseet ilmeet. Ei ole hauskaa olla oma itsensä sellaisten joukossa, jotka ei sitä uskalla olla. Ehkä nyt ymmärrät paremmin sen aasi ja villihevonen vertauksen.

      Vittu! Aamulla varmaan vituttaa tää avautuminen. Keskustelisin tästäkin mieluiten yhden toisen kanssa kahden kesken(tätä tarkoitan tosissani). Saat kelvata paremman puuttessa(yritän olla sarkastinen).

      Olisit voinut aloittaa keskustelun samalla jalalla kuin nyt. Oltaisi vältytty paljolta paskalta, mitä tässä ollaan puoleen ja toiseen heitelty.

      • ex-Wastaaja

        "Vittu! Aamulla varmaan vituttaa tää avautuminen. Keskustelisin tästäkin mieluiten yhden toisen kanssa kahden kesken(tätä tarkoitan tosissani).Saat kelvata paremman puuttessa(yritän olla sarkastinen)."

        Ilmeisesti olet jurrissa tai sitten harvinaisen yksinkertainen.


      • pienessä jurrissa,
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Vittu! Aamulla varmaan vituttaa tää avautuminen. Keskustelisin tästäkin mieluiten yhden toisen kanssa kahden kesken(tätä tarkoitan tosissani).Saat kelvata paremman puuttessa(yritän olla sarkastinen)."

        Ilmeisesti olet jurrissa tai sitten harvinaisen yksinkertainen.

        ainutlaatuisen yksinkertainen ja rehellinen. En ole edelleenkään kiinnostunut sinusta. En sillä tavalla kuin haluaisit minun olevan. En revi hatusta tällaisia asioita. En leiki niillä. Tarkoitan aina kaikkea, mitä sanon. Usein vaan tarkoitukseni jää ymmärtämättä. Liian usein.


      • ex-Wastaaja
        pienessä jurrissa, kirjoitti:

        ainutlaatuisen yksinkertainen ja rehellinen. En ole edelleenkään kiinnostunut sinusta. En sillä tavalla kuin haluaisit minun olevan. En revi hatusta tällaisia asioita. En leiki niillä. Tarkoitan aina kaikkea, mitä sanon. Usein vaan tarkoitukseni jää ymmärtämättä. Liian usein.

        "Olen
        pienessä jurrissa, 15.3.2008 klo 01.11
           ainutlaatuisen yksinkertainen ja rehellinen. En ole edelleenkään kiinnostunut sinusta. En sillä tavalla kuin haluaisit minun olevan."

        Mitä on "haluaminen"? Tarkoitan sitä, että joku "haluaa joltakin" jotain? Onko se sitä, mikä on teksteissä? Mitä ovat tekstit? Mitä ne kertovat? Todellisuuden? Ei.;) Todellisuus on paljon mystisempi. Kaunista, eikö (jopa sinusta)?

        Kaunista on myös, että ihmisellä on ihanteita. Kaunista on sekin, että ihmisellä on uskomuksia. Kaikkein kauneinta on se, että ihmisellä on luotto itseensä.

        Minä en tosin (vieläkään) ole alkanut haluta sinusta yhtään mitään.

        Miettiä voi.


      • syystä aina vaan
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Olen
        pienessä jurrissa, 15.3.2008 klo 01.11
           ainutlaatuisen yksinkertainen ja rehellinen. En ole edelleenkään kiinnostunut sinusta. En sillä tavalla kuin haluaisit minun olevan."

        Mitä on "haluaminen"? Tarkoitan sitä, että joku "haluaa joltakin" jotain? Onko se sitä, mikä on teksteissä? Mitä ovat tekstit? Mitä ne kertovat? Todellisuuden? Ei.;) Todellisuus on paljon mystisempi. Kaunista, eikö (jopa sinusta)?

        Kaunista on myös, että ihmisellä on ihanteita. Kaunista on sekin, että ihmisellä on uskomuksia. Kaikkein kauneinta on se, että ihmisellä on luotto itseensä.

        Minä en tosin (vieläkään) ole alkanut haluta sinusta yhtään mitään.

        Miettiä voi.

        jaksat kirjoitella. Jotainhan sä haluat kuitenkin. Miksi muuten jatkaisit. Minä en halua sinulta mitään. Sinulla ei ole mitään sellaista, mitä haluan. Onko minulla jotain, mitä sinä haluat?

        Kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta.

        Mutjoo. Aivan sama. Olen erittäin epäempaattinen paska, joka ei juuri nyt välitä paskan vertaa.

        Yllätä minut ja jätä vastaamatta tähän.


      • ex-Wastaaja
        syystä aina vaan kirjoitti:

        jaksat kirjoitella. Jotainhan sä haluat kuitenkin. Miksi muuten jatkaisit. Minä en halua sinulta mitään. Sinulla ei ole mitään sellaista, mitä haluan. Onko minulla jotain, mitä sinä haluat?

        Kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta.

        Mutjoo. Aivan sama. Olen erittäin epäempaattinen paska, joka ei juuri nyt välitä paskan vertaa.

        Yllätä minut ja jätä vastaamatta tähän.

        ..vuorostasi. Meinasin jättää vastaamatta. Jättää vastaamatta ajattelematta yhtään (kuten yleensäkin), miten reagointini mahdollisesti sopisi sun minusta luomaasi (yksioikoiseen) kaavaan tai ajattelematta sitä, kuka tekee itsestään tyhmän enemmän ja kuka vähemmän...elämä on tälläkin tavalla (usko pois!) ihan kivaa, etenkin netin viihdepalstalla. Avain hommaan on itsensä ottaminen vähemmän kuolemanvakavasti. Ja taitoa voi harjoitella läpi elämän.

        Rehellisesti sanottuna: se mielikuva mikä mulle susta on tullut ( olettelenpa minäkin nyt vähän, kun säkin sitä niin paljon näyt harrastavan) on, että sua on joku joskus sanonut Älykkääksi (ehkäpä ja kenties älykkyyttäsi on testattukin?) Asia on saanut mielessäsi suuret mittasuhteet. Hyvin suuret. Kaiken mitä teet( ainakin näin keskustelupalstalla, muutenhan en sinua tunne), teet tuon ajatuksen kautta: "Älykäs"... Siksi näyt mielestäni menevän metsään joskus. Et niinkään sikäli, mitä loogiseen päättelyyn tulee, mutta itsetiedostuksesi osalta. Joskin viimeeksi mainittu k*see kaikilla välillä (etkä siis ole minkäänlainen poikkeustapaus).

        Huomaatko? (katsopas seuraavaa...)

        "Jostain
        syystä aina vaan 15.3.2008 klo 01.44
           jaksat kirjoitella. Jotainhan sä haluat kuitenkin. Miksi muuten jatkaisit. Minä en halua sinulta mitään. Sinulla ei ole mitään sellaista, mitä haluan. Onko minulla jotain, mitä sinä haluat?"

        ...Asenteesi on tuossa täysin psykopatologinen. Onks sulla yleensäkin tapana suhtautua kirjoituksiisi kritiikkiä esittäviin ts. ylipäätään vastakeskustelijoihisi tuollaisella, noin epäluuloisella asenteella? Jos vaikkapa yrmio esittäisi kritiikkiä kirjoituksestasi? Tai joku muu naiskirjoittaja, joka ei kaikessa jaa näkemyksiäsi?

        Vai onko niin, että tuollaista käyttäytymistä harjoitat automaattivaihteella vain keskustelijaan, jota sinun mielestäsi ei tarvitse kunnioittaa?

        En usko puheisiisi ihmisten tasavertaisuudesta. Kuten sanoin aiemminkin: ne ovat mielestäni näennäiseen samanarvoisuuden kaapuun puettua rasismia, jonka tarkoitus on luokitella ja jakaa ihmisiä eri kasteihin ( erit. älyllisen) ymmärryksen perusteella. Tässäkin keskustelussa olet todistanut koko ajan tämän näkemyksen puolesta käytökselläsi ja vahvistanut sitä minulle... Sille asialle uskon sun kuitenkin olevan melko sokea. Olet liiaksi itsestäsi luomasi kuvan, eli ihmisten käytöksen "ennalta-arvaajan" gurun, lumoissa.

        Sanoit, että minulla ei ole mitään, mitä sinä haluaisit. Samat sanat annan vastaukseksi sinulle. Kysyit myös, että onko sinulla jotain, mitä minä haluaisin sinulta. Toivottavasti et kuitenkaan niin torvi ole, että tuossakin ajattelit jotain "älykkyyteen" liittyviä asioita...(Eiiiiihh..;D)

        Ilmeisesti et ole lukenut tekstejäni tarpeeksi tarkasti (ilmaisithan..heh.. senkin), kun et käsitä, että en halua sinulta mitään. Muistele, mitä sanoin sanoista aiemmin. Sanat. Leikki.

        Kyselyistäsi tulee kylläkin mieleen, että _sinä_ kaipaisit niillä kehuja.
        Voin mä vähän kehua. Sun kirjoituksiisi olen välillä kiinnittänyt huomiota siksi, että ne on mietitympiä, kuin monen muun. Vaikutat myös paljon pitkäjänteisemmältä, kuin moni muu keskustelija palstalla. Siinä mielessä keskusteleminen kanssasi voi varmasti joissakin tapauksissa olla palkitsevampaa, kuin niiden kanssa, joilla kärsivällisyys ei riitä kuin ainoastaan näennäiseen keskusteluun ja jotka on vielä enemmän itsensä lumoissa.

        Ei kuitenkaan ruusuja ilman risuja. Tässä keskustelussa osoitit lapsellisuutesi täydellsiesti, negatiivisen sellaisen. Ja mitä tää muuten on?:

        "Kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta."

        Ahaa... Yhdessä keskustelussa taannoin, missä joku hienosieluinen ja realismia omaava tarkkasilmä (vai tais niitä olla useampiakin) yritti ns. puhdistaa mun mustamaalattua "palstamainettani" puhumalla ( ei näillä sanoilla, mutta suuntaansa..) mm. siitä, että on puhtaasti vain joillekin todeksi muuttuneita oletuksia, että olisin tältä palstalta ollut miestä itselleni metsästämässä, joku toinen tuli siihen samaiseen keskusteluun halveksuvaan sävyyn sössöttämään, että "kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta". Kyseinen naurettava röyhkimys viittasi puheillaan ilmeisesti todellakin(!?) seksuaalisuuteni (jessus!;D) puutteisiin...Tapaus oli lukenut keskustelupalstaa kuin piru raamattua ( ja omaa mielestäni loistavan mielikuvituksen).

        Ja.. Kaiken huippu oli joku ilkeä mustamaalaava (hyvin tod. näk.) eukko, jonka kanssa tuo lapsellisen sössöttäjä jauhoi luonteeni puutteista. Eukko oli niin röyhkeä, etten juurikaan toista ole keskustelupalstalla tavannut...Tyyppi ei tunne mua mitenkään, mutta silti hänellä oli pokkaa väittää, että " hän ei usko, että ex-Wastaaja olisi ikinä ollut tekemisissä miehen kanssa, kuin korkeintaan hyvin etäisesti"... ( ziizuz!:D) Ne on kuule ovelia tollaset mustamaalaajakorppikotkat netissäkin. IRL:ssa yleensä niitä vähän vaatimattomamman näköisiä ( tai muuten jostakin syystä epävarmoja), jotka polkee (huomaten ja huomaamattaan) toisia naisia, juoruilee ilkeämielisesti, puhuu silkkoja todellisuuteen perustumattomia paskapuheita ja vertailee itseään kiusallisessa määrin toisiin oman sukupuolensa edustajiin.;) Halpa on halpa, eikä muuksi muutu. Kukahan muuten se miespuolinen sössöttäjä siinä keskustelussa taas olisi mahtanut olla... Hmm...En ota kantaa. Ikävää, että em. keskustelu poistatettiin. Olisin mielelläni lukenut sen uudelleenkin.;)

        Toivottavasti et kuulu niihin hourupäihin, jotka päättelevät puolestani milloin olen miestä vailla tai kiinnostunut/epäkiinnostunut miehestä. Suosittelisinkin, että rajaisit tuon "ennalta-arvaajan gurun" tehtäväsi vaikkapa sillä tavalla, että jätät miesten/naisten- metsästykseen liittyvien motiivien arvuuttelemisen kokonaan pois. Helpottaa työtaakkaasi.

        Tulipas pitkä kirjoitus. Lue vaikka unisaduksi sitten, kun uni ei kerrassaan meinaa tulla.;) *kato, en ota itseäni kuolemanvakavasti ja tää on muuten oikesti kivaa* Jatkoja.


      • sinulle pettymyksen.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        ..vuorostasi. Meinasin jättää vastaamatta. Jättää vastaamatta ajattelematta yhtään (kuten yleensäkin), miten reagointini mahdollisesti sopisi sun minusta luomaasi (yksioikoiseen) kaavaan tai ajattelematta sitä, kuka tekee itsestään tyhmän enemmän ja kuka vähemmän...elämä on tälläkin tavalla (usko pois!) ihan kivaa, etenkin netin viihdepalstalla. Avain hommaan on itsensä ottaminen vähemmän kuolemanvakavasti. Ja taitoa voi harjoitella läpi elämän.

        Rehellisesti sanottuna: se mielikuva mikä mulle susta on tullut ( olettelenpa minäkin nyt vähän, kun säkin sitä niin paljon näyt harrastavan) on, että sua on joku joskus sanonut Älykkääksi (ehkäpä ja kenties älykkyyttäsi on testattukin?) Asia on saanut mielessäsi suuret mittasuhteet. Hyvin suuret. Kaiken mitä teet( ainakin näin keskustelupalstalla, muutenhan en sinua tunne), teet tuon ajatuksen kautta: "Älykäs"... Siksi näyt mielestäni menevän metsään joskus. Et niinkään sikäli, mitä loogiseen päättelyyn tulee, mutta itsetiedostuksesi osalta. Joskin viimeeksi mainittu k*see kaikilla välillä (etkä siis ole minkäänlainen poikkeustapaus).

        Huomaatko? (katsopas seuraavaa...)

        "Jostain
        syystä aina vaan 15.3.2008 klo 01.44
           jaksat kirjoitella. Jotainhan sä haluat kuitenkin. Miksi muuten jatkaisit. Minä en halua sinulta mitään. Sinulla ei ole mitään sellaista, mitä haluan. Onko minulla jotain, mitä sinä haluat?"

        ...Asenteesi on tuossa täysin psykopatologinen. Onks sulla yleensäkin tapana suhtautua kirjoituksiisi kritiikkiä esittäviin ts. ylipäätään vastakeskustelijoihisi tuollaisella, noin epäluuloisella asenteella? Jos vaikkapa yrmio esittäisi kritiikkiä kirjoituksestasi? Tai joku muu naiskirjoittaja, joka ei kaikessa jaa näkemyksiäsi?

        Vai onko niin, että tuollaista käyttäytymistä harjoitat automaattivaihteella vain keskustelijaan, jota sinun mielestäsi ei tarvitse kunnioittaa?

        En usko puheisiisi ihmisten tasavertaisuudesta. Kuten sanoin aiemminkin: ne ovat mielestäni näennäiseen samanarvoisuuden kaapuun puettua rasismia, jonka tarkoitus on luokitella ja jakaa ihmisiä eri kasteihin ( erit. älyllisen) ymmärryksen perusteella. Tässäkin keskustelussa olet todistanut koko ajan tämän näkemyksen puolesta käytökselläsi ja vahvistanut sitä minulle... Sille asialle uskon sun kuitenkin olevan melko sokea. Olet liiaksi itsestäsi luomasi kuvan, eli ihmisten käytöksen "ennalta-arvaajan" gurun, lumoissa.

        Sanoit, että minulla ei ole mitään, mitä sinä haluaisit. Samat sanat annan vastaukseksi sinulle. Kysyit myös, että onko sinulla jotain, mitä minä haluaisin sinulta. Toivottavasti et kuitenkaan niin torvi ole, että tuossakin ajattelit jotain "älykkyyteen" liittyviä asioita...(Eiiiiihh..;D)

        Ilmeisesti et ole lukenut tekstejäni tarpeeksi tarkasti (ilmaisithan..heh.. senkin), kun et käsitä, että en halua sinulta mitään. Muistele, mitä sanoin sanoista aiemmin. Sanat. Leikki.

        Kyselyistäsi tulee kylläkin mieleen, että _sinä_ kaipaisit niillä kehuja.
        Voin mä vähän kehua. Sun kirjoituksiisi olen välillä kiinnittänyt huomiota siksi, että ne on mietitympiä, kuin monen muun. Vaikutat myös paljon pitkäjänteisemmältä, kuin moni muu keskustelija palstalla. Siinä mielessä keskusteleminen kanssasi voi varmasti joissakin tapauksissa olla palkitsevampaa, kuin niiden kanssa, joilla kärsivällisyys ei riitä kuin ainoastaan näennäiseen keskusteluun ja jotka on vielä enemmän itsensä lumoissa.

        Ei kuitenkaan ruusuja ilman risuja. Tässä keskustelussa osoitit lapsellisuutesi täydellsiesti, negatiivisen sellaisen. Ja mitä tää muuten on?:

        "Kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta."

        Ahaa... Yhdessä keskustelussa taannoin, missä joku hienosieluinen ja realismia omaava tarkkasilmä (vai tais niitä olla useampiakin) yritti ns. puhdistaa mun mustamaalattua "palstamainettani" puhumalla ( ei näillä sanoilla, mutta suuntaansa..) mm. siitä, että on puhtaasti vain joillekin todeksi muuttuneita oletuksia, että olisin tältä palstalta ollut miestä itselleni metsästämässä, joku toinen tuli siihen samaiseen keskusteluun halveksuvaan sävyyn sössöttämään, että "kieltämällä olemassaoleva, se ei lakkaa olemasta". Kyseinen naurettava röyhkimys viittasi puheillaan ilmeisesti todellakin(!?) seksuaalisuuteni (jessus!;D) puutteisiin...Tapaus oli lukenut keskustelupalstaa kuin piru raamattua ( ja omaa mielestäni loistavan mielikuvituksen).

        Ja.. Kaiken huippu oli joku ilkeä mustamaalaava (hyvin tod. näk.) eukko, jonka kanssa tuo lapsellisen sössöttäjä jauhoi luonteeni puutteista. Eukko oli niin röyhkeä, etten juurikaan toista ole keskustelupalstalla tavannut...Tyyppi ei tunne mua mitenkään, mutta silti hänellä oli pokkaa väittää, että " hän ei usko, että ex-Wastaaja olisi ikinä ollut tekemisissä miehen kanssa, kuin korkeintaan hyvin etäisesti"... ( ziizuz!:D) Ne on kuule ovelia tollaset mustamaalaajakorppikotkat netissäkin. IRL:ssa yleensä niitä vähän vaatimattomamman näköisiä ( tai muuten jostakin syystä epävarmoja), jotka polkee (huomaten ja huomaamattaan) toisia naisia, juoruilee ilkeämielisesti, puhuu silkkoja todellisuuteen perustumattomia paskapuheita ja vertailee itseään kiusallisessa määrin toisiin oman sukupuolensa edustajiin.;) Halpa on halpa, eikä muuksi muutu. Kukahan muuten se miespuolinen sössöttäjä siinä keskustelussa taas olisi mahtanut olla... Hmm...En ota kantaa. Ikävää, että em. keskustelu poistatettiin. Olisin mielelläni lukenut sen uudelleenkin.;)

        Toivottavasti et kuulu niihin hourupäihin, jotka päättelevät puolestani milloin olen miestä vailla tai kiinnostunut/epäkiinnostunut miehestä. Suosittelisinkin, että rajaisit tuon "ennalta-arvaajan gurun" tehtäväsi vaikkapa sillä tavalla, että jätät miesten/naisten- metsästykseen liittyvien motiivien arvuuttelemisen kokonaan pois. Helpottaa työtaakkaasi.

        Tulipas pitkä kirjoitus. Lue vaikka unisaduksi sitten, kun uni ei kerrassaan meinaa tulla.;) *kato, en ota itseäni kuolemanvakavasti ja tää on muuten oikesti kivaa* Jatkoja.

        Älykkyyttäni ei ole mitattu, eikä tulla mittaamaan. En tee niillä tuloksilla mitään. En pidä itseäni älykkäänä. Eniten minua on kehuttu tällä palstalla. Eniten olet tainnut täällä kehua minä sinä itse. Harvoin minua kehutaan reaalissa. Siellä se on tarpeetonta. Siellä on usein tilanne päinvastoin. Yritetään väheksyä, vaikka jokainen näkee käytännössä(työelämässä) asian olevan toisin. Pitää hillitä itseäni sielläkin ja olla "huonompi" kuin todella olen. Uskot tai et. Ihmiset ON kateellisia kuin joku pystyy parempaan ja helpommin kuin he itse. Ikävä kyllä. Olen katsos syntynyt ja ksvanut muualla kuin Suomessa. Ihmiset on kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia. Samanlaisia ne oli silloinkin kun oli skidi. Mikään ei ole muuttunut. Ei auttanut maastamuutto, työelämään siirtyminen, hiljaisuus jne. Ne on silti samanlaisia. Kateellisia kun joku pystyy helposti siihen, mikä on muille vaikea. Silloinkin kun toinen ei tee jotain muiden kustannuksella. Etenkin silloin. Silloin ne koe itseään tarpeelliseksi jollekin. Silloin ne kokee itsensä vähäisemmäksi kuin joku, joka pystyy siihen. Sama paska toistuu vittu täälläkin, vaikka tämä on vaan ja ainoastaan keskustelupalsta. Haluatko nähdä sen tai et, siinä on valinta sinun. En ole vienyt täällä keneltäkään mitään. Päinvastoin. Olen antanut tänne koko ajan paloja itsestäni, mitä ei ole moni ymmärtänyt ja huomannut. Minun ei ole pakko tehdä sitä. Teen sitä siksi, että tahdon tehdä sitä. Tahdon sitä, että jotkut avaisi silmänsä ja lakkaisi itse vapaa-ehtoisesti vaikeuttamasta omaa elämää. Haluaisin, että moni ymmärtäisi sen, että lukuisat ongelmat on itse aiheuttamia. Keinoja sen kertomiseen on sitten monia. Älä edes epäile, että en olisi yrittänyt kirjoittaa pehmeämmin. Tiedät sen ilman vakuutteluakin.

        Ihmisen teot sanojen takana puhuu siinä omaa kieltä. Toiset osaa puhu tekemättömistä asioista mutta kun pitäisi seisoa sanojen takana, niin teot loistaa poissolollaan. Minä puhun ainoastaan tehdyistä ja koetuista. Muuten puhuisin vastoin parempaa tietoa. En osaisi yhtä helposti ilmaista itseäni kuin nyt. En pystyisi siihen. Jäljittelisin jotain muuta. En ymmärtäisi, mitä joku muu on tarkoittanut.

        Mikä on psykopatologinen? Nyt pääset loistamaan. Se on sana, mitä minä en oikeasti ymmärrä.

        Sekin on totta, että jos olisin syntynyt nykyiseen medikallisaatio aikaan, minulla olisi todettu lukuisia mielenteerveyshäiriöitä ja todennäköisesti moni olisi halunut minun "parantuvan" niistä. Olisi halunut sitä, kysymättä asiaa minulta, että haluanko sitä minä? En ole halunut sitä silloin, enkä halua sitä nytkään. Se ei häiritse minua, eikä kanssaeläjiä reaalissa. Olen oppinut elämään omituisuuksieni kanssa. Olen oppinut rakastamaan omituisuuksiani. Olen oppinut käyttämään omituisuuksiani. Olen oppinut olemaan antamatta omituisuuksieni käyttää minua. Haluaisitko viedä sen minulta? Haluaisiko kenties joku muu viedä sen minulta? Miksi? En vahingoita sillä ketään. Itseäni olen kyllä joskkus vahingoittanut ihan riittävästi. En tee sitä enää.

        Olen sanonut tämän ennenkin. Kirjoitan aina tosissani. Harvemmin vaan vakavalla mielellä. Jatkoja sinullekin. On ollut mukavaa keskustella joskus kanssasi ja toisinaan taas vähemmän mukava. Jos pidät niistä mukavista keskusteluista, tiedät nyt miten lähestyä saadakseen aikaseksi mukavan keskustelun kanssani. Jos taas haluat epämukavan... Tiedät senkin. Lupaan sinullekin jotain. Niissä tapauksissa en tule enää vastaamaan sinulle.


      • ex-Wastaaja
        sinulle pettymyksen. kirjoitti:

        Älykkyyttäni ei ole mitattu, eikä tulla mittaamaan. En tee niillä tuloksilla mitään. En pidä itseäni älykkäänä. Eniten minua on kehuttu tällä palstalla. Eniten olet tainnut täällä kehua minä sinä itse. Harvoin minua kehutaan reaalissa. Siellä se on tarpeetonta. Siellä on usein tilanne päinvastoin. Yritetään väheksyä, vaikka jokainen näkee käytännössä(työelämässä) asian olevan toisin. Pitää hillitä itseäni sielläkin ja olla "huonompi" kuin todella olen. Uskot tai et. Ihmiset ON kateellisia kuin joku pystyy parempaan ja helpommin kuin he itse. Ikävä kyllä. Olen katsos syntynyt ja ksvanut muualla kuin Suomessa. Ihmiset on kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia. Samanlaisia ne oli silloinkin kun oli skidi. Mikään ei ole muuttunut. Ei auttanut maastamuutto, työelämään siirtyminen, hiljaisuus jne. Ne on silti samanlaisia. Kateellisia kun joku pystyy helposti siihen, mikä on muille vaikea. Silloinkin kun toinen ei tee jotain muiden kustannuksella. Etenkin silloin. Silloin ne koe itseään tarpeelliseksi jollekin. Silloin ne kokee itsensä vähäisemmäksi kuin joku, joka pystyy siihen. Sama paska toistuu vittu täälläkin, vaikka tämä on vaan ja ainoastaan keskustelupalsta. Haluatko nähdä sen tai et, siinä on valinta sinun. En ole vienyt täällä keneltäkään mitään. Päinvastoin. Olen antanut tänne koko ajan paloja itsestäni, mitä ei ole moni ymmärtänyt ja huomannut. Minun ei ole pakko tehdä sitä. Teen sitä siksi, että tahdon tehdä sitä. Tahdon sitä, että jotkut avaisi silmänsä ja lakkaisi itse vapaa-ehtoisesti vaikeuttamasta omaa elämää. Haluaisin, että moni ymmärtäisi sen, että lukuisat ongelmat on itse aiheuttamia. Keinoja sen kertomiseen on sitten monia. Älä edes epäile, että en olisi yrittänyt kirjoittaa pehmeämmin. Tiedät sen ilman vakuutteluakin.

        Ihmisen teot sanojen takana puhuu siinä omaa kieltä. Toiset osaa puhu tekemättömistä asioista mutta kun pitäisi seisoa sanojen takana, niin teot loistaa poissolollaan. Minä puhun ainoastaan tehdyistä ja koetuista. Muuten puhuisin vastoin parempaa tietoa. En osaisi yhtä helposti ilmaista itseäni kuin nyt. En pystyisi siihen. Jäljittelisin jotain muuta. En ymmärtäisi, mitä joku muu on tarkoittanut.

        Mikä on psykopatologinen? Nyt pääset loistamaan. Se on sana, mitä minä en oikeasti ymmärrä.

        Sekin on totta, että jos olisin syntynyt nykyiseen medikallisaatio aikaan, minulla olisi todettu lukuisia mielenteerveyshäiriöitä ja todennäköisesti moni olisi halunut minun "parantuvan" niistä. Olisi halunut sitä, kysymättä asiaa minulta, että haluanko sitä minä? En ole halunut sitä silloin, enkä halua sitä nytkään. Se ei häiritse minua, eikä kanssaeläjiä reaalissa. Olen oppinut elämään omituisuuksieni kanssa. Olen oppinut rakastamaan omituisuuksiani. Olen oppinut käyttämään omituisuuksiani. Olen oppinut olemaan antamatta omituisuuksieni käyttää minua. Haluaisitko viedä sen minulta? Haluaisiko kenties joku muu viedä sen minulta? Miksi? En vahingoita sillä ketään. Itseäni olen kyllä joskkus vahingoittanut ihan riittävästi. En tee sitä enää.

        Olen sanonut tämän ennenkin. Kirjoitan aina tosissani. Harvemmin vaan vakavalla mielellä. Jatkoja sinullekin. On ollut mukavaa keskustella joskus kanssasi ja toisinaan taas vähemmän mukava. Jos pidät niistä mukavista keskusteluista, tiedät nyt miten lähestyä saadakseen aikaseksi mukavan keskustelun kanssani. Jos taas haluat epämukavan... Tiedät senkin. Lupaan sinullekin jotain. Niissä tapauksissa en tule enää vastaamaan sinulle.

        "Älykkyyttäni ei ole mitattu, eikä tulla mittaamaan."

        Ehkä sun kuitenkin kannattaisi.;)

        Kirjoitat nimittäin huomiota herättävän pakottamattomasti (pakottomammin kuin esimerkiksi minä, mikä toisaalta usein johtuu ainakin osin laiskuudestani, toisinaan kenties siitä, että olen..pah..nauttinut siideriä). Jokatapauksessa. Teksteissäsi ei ole useinkaan turhaa informaatiota, enkä usko joudut näkemään erityistä vaivaa, kun kirjoitat.

        Ymmärrän kyllä, jos et tee tuloksilla mitään. En mäkään ole koskaan testauttanut itseäni (mitä älykkyyteen tulee). Ei kiinnosta. Se älystä, vaikkakin yhä em. liittyy mielestäni tiiviisti juttuihisi esimerkiksi villihevosista ja aaseista. (Olkoot se).

        Joo. Sanoinhan, että oletin.;)

        "Yritetään väheksyä, vaikka jokainen näkee käytännössä(työelämässä) asian olevan toisin. Pitää hillitä itseäni sielläkin ja olla "huonompi" kuin todella olen. Uskot tai et. Ihmiset ON kateellisia kuin joku pystyy parempaan ja helpommin kuin he itse. Ikävä kyllä."

        Uskon tuon. Ja kyllä itsekin kateudesta ainakin jotain tiedän. Lapsena se oli sitä, kun yksinhuoltajaperheistä kotoisin olevat "ystävät" kadehtivat mua onnellisesta perheestäni. Todellisuudesta joskus niin viis. Myöhemmin: olen huomannut, että oli kyseessä minkälainen tahansa saavutus (pieni tai suurempi), aina löytyy joitakuita, joilta se muka on "pois". Alkaa maahan vetäminen ja mitätöinti. Pitää varoa, kun iloitsee ääneen: iloitsee onnistumisistaan tai osakseen tulleista mukavista asioista. Aika tylsää. Kaavoja.

        Ihmiset pitää kaavoista. Kaikki on tuttua ja turvallista niiden avulla. Kaavoihin sullotaan myös ihmiset. Sitä kautta voidaan välttää rehellinen itsetarkastelu ja sivuuttaa se merkityksettömänä. Teen tuota itsekin (myös tässä keskustelussa jossain vaiheessa ja jossain määrin: määrää en viimekädessä voi minäkään itse tietää). Eläisin utopiassa, jos kuvittelisin toisin.

        "En ole vienyt täällä keneltäkään mitään. Päinvastoin. Olen antanut tänne koko ajan paloja itsestäni, mitä ei ole moni ymmärtänyt ja huomannut. Minun ei ole pakko tehdä sitä. Teen sitä siksi, että tahdon tehdä sitä."

        Itseltäni et ainakaan ole vienyt yhtään mitään. Nojaisit kaavaan, nojaisit raameihin, jos niin kuvittelisit. Jos kuvittelisit minulla olevan tuntemuksia, että olet vienyt jotain minulta. Toivon, ettet kuvittele. Huomaan, että annat paloja itsestäsi. Vilpitön kiitos niistä kauniista ja viisaista sellaisista. Niin annan minäkin paloja. Vain paloja. Tiedän oikein hyvin, että olen susta varmaan tylsä. En nytkään näe vaivaa. Mä olen h*ton laiska.;)

        Onhan tämä kuivaa... Ei esimerkiksi seksuaalisuuden pilkahdustakaan tai persoonallisuuden esilletuontia tässäkään missään. Pelkkää jargonia. Sanoja. Kuitenkin... Jos mulla olis erityinen motiivi tehdä itseni vaikuttavaksi, toimisin toisin. Antaisin itsestäni toisenlaisia paloja. Niitä, joita parhaillaan peitän. Nyt annan vain aika köykäisiä paloja. Olen pahoillani ( ja enemmän sun kuin omasta puolestani, koska sinähän saatat tän joutua lukemaankin:D).

        "Mikä on psykopatologinen? Nyt pääset loistamaan. Se on sana, mitä minä en oikeasti ymmärrä. "

        Kyllä sä ymmärrät. Ei mun tarvitse kertoa sitä. Asenteesta siinä puhuin, en luonteestasi. Tarkoitin tossa yhteydessä joten suuntaansa pysyväisluontroiseksi muuttunutta suhtautumistapaa .Voimakkaita käsityksiä, mitkä ovat muotoutuneet tällä keskustelupalstalla jo aiemmin. Tarkoitin kaavoja.

        Olenko muuten oikeassa, jos väitän, että sulle "heittäytyminen" on Se juttu keskustelussa?;) Raamiutuminen vastakohta tuolle? Raamiensa vanki ihminen, joka suhtautuu konventionalisesti? Suhtautuu siis asenteella, jota esimerkiksi minä osoitan nyt näin tällä tavalla.
        Argumentoimalla ( ts. "muka argumentoimalla": logiikan kanssa nyt kirjoitetulla ei ole tekemistä)...

        "Ihmisen teot sanojen takana puhuu siinä omaa kieltä. Toiset osaa puhu tekemättömistä asioista mutta kun pitäisi seisoa sanojen takana, niin teot loistaa poissolollaan."

        Näin on. Tavallaan olen pahoillani provokatorisuudestani tässä keskustelussa. Usko kuitenkin, että en halunnut sillä sulta mitään viedä. En edes loukata. Hyviä keskusteluhetkiä keskustelukumppanisi kanssa ( sen josta kerroit olevasi kiinnostunut).:) Uskon hänen olevan fiksu nainen, vaikkei sellaista kaikesta kirjoittamastani ehkä huomaa. Huomioni oli asenteissa. Kaavoissa.;)

        Rationaalisuus tietysti usein vierastaa tunnetason hyödyntämistä, mistä kombinaatiosta kuitenkin vasta voi syntyä kommunikaatio syvimmiltään, terävimmiltään ja mahdollisimman vähin raamein...


      • Nyt kehun sinua.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Älykkyyttäni ei ole mitattu, eikä tulla mittaamaan."

        Ehkä sun kuitenkin kannattaisi.;)

        Kirjoitat nimittäin huomiota herättävän pakottamattomasti (pakottomammin kuin esimerkiksi minä, mikä toisaalta usein johtuu ainakin osin laiskuudestani, toisinaan kenties siitä, että olen..pah..nauttinut siideriä). Jokatapauksessa. Teksteissäsi ei ole useinkaan turhaa informaatiota, enkä usko joudut näkemään erityistä vaivaa, kun kirjoitat.

        Ymmärrän kyllä, jos et tee tuloksilla mitään. En mäkään ole koskaan testauttanut itseäni (mitä älykkyyteen tulee). Ei kiinnosta. Se älystä, vaikkakin yhä em. liittyy mielestäni tiiviisti juttuihisi esimerkiksi villihevosista ja aaseista. (Olkoot se).

        Joo. Sanoinhan, että oletin.;)

        "Yritetään väheksyä, vaikka jokainen näkee käytännössä(työelämässä) asian olevan toisin. Pitää hillitä itseäni sielläkin ja olla "huonompi" kuin todella olen. Uskot tai et. Ihmiset ON kateellisia kuin joku pystyy parempaan ja helpommin kuin he itse. Ikävä kyllä."

        Uskon tuon. Ja kyllä itsekin kateudesta ainakin jotain tiedän. Lapsena se oli sitä, kun yksinhuoltajaperheistä kotoisin olevat "ystävät" kadehtivat mua onnellisesta perheestäni. Todellisuudesta joskus niin viis. Myöhemmin: olen huomannut, että oli kyseessä minkälainen tahansa saavutus (pieni tai suurempi), aina löytyy joitakuita, joilta se muka on "pois". Alkaa maahan vetäminen ja mitätöinti. Pitää varoa, kun iloitsee ääneen: iloitsee onnistumisistaan tai osakseen tulleista mukavista asioista. Aika tylsää. Kaavoja.

        Ihmiset pitää kaavoista. Kaikki on tuttua ja turvallista niiden avulla. Kaavoihin sullotaan myös ihmiset. Sitä kautta voidaan välttää rehellinen itsetarkastelu ja sivuuttaa se merkityksettömänä. Teen tuota itsekin (myös tässä keskustelussa jossain vaiheessa ja jossain määrin: määrää en viimekädessä voi minäkään itse tietää). Eläisin utopiassa, jos kuvittelisin toisin.

        "En ole vienyt täällä keneltäkään mitään. Päinvastoin. Olen antanut tänne koko ajan paloja itsestäni, mitä ei ole moni ymmärtänyt ja huomannut. Minun ei ole pakko tehdä sitä. Teen sitä siksi, että tahdon tehdä sitä."

        Itseltäni et ainakaan ole vienyt yhtään mitään. Nojaisit kaavaan, nojaisit raameihin, jos niin kuvittelisit. Jos kuvittelisit minulla olevan tuntemuksia, että olet vienyt jotain minulta. Toivon, ettet kuvittele. Huomaan, että annat paloja itsestäsi. Vilpitön kiitos niistä kauniista ja viisaista sellaisista. Niin annan minäkin paloja. Vain paloja. Tiedän oikein hyvin, että olen susta varmaan tylsä. En nytkään näe vaivaa. Mä olen h*ton laiska.;)

        Onhan tämä kuivaa... Ei esimerkiksi seksuaalisuuden pilkahdustakaan tai persoonallisuuden esilletuontia tässäkään missään. Pelkkää jargonia. Sanoja. Kuitenkin... Jos mulla olis erityinen motiivi tehdä itseni vaikuttavaksi, toimisin toisin. Antaisin itsestäni toisenlaisia paloja. Niitä, joita parhaillaan peitän. Nyt annan vain aika köykäisiä paloja. Olen pahoillani ( ja enemmän sun kuin omasta puolestani, koska sinähän saatat tän joutua lukemaankin:D).

        "Mikä on psykopatologinen? Nyt pääset loistamaan. Se on sana, mitä minä en oikeasti ymmärrä. "

        Kyllä sä ymmärrät. Ei mun tarvitse kertoa sitä. Asenteesta siinä puhuin, en luonteestasi. Tarkoitin tossa yhteydessä joten suuntaansa pysyväisluontroiseksi muuttunutta suhtautumistapaa .Voimakkaita käsityksiä, mitkä ovat muotoutuneet tällä keskustelupalstalla jo aiemmin. Tarkoitin kaavoja.

        Olenko muuten oikeassa, jos väitän, että sulle "heittäytyminen" on Se juttu keskustelussa?;) Raamiutuminen vastakohta tuolle? Raamiensa vanki ihminen, joka suhtautuu konventionalisesti? Suhtautuu siis asenteella, jota esimerkiksi minä osoitan nyt näin tällä tavalla.
        Argumentoimalla ( ts. "muka argumentoimalla": logiikan kanssa nyt kirjoitetulla ei ole tekemistä)...

        "Ihmisen teot sanojen takana puhuu siinä omaa kieltä. Toiset osaa puhu tekemättömistä asioista mutta kun pitäisi seisoa sanojen takana, niin teot loistaa poissolollaan."

        Näin on. Tavallaan olen pahoillani provokatorisuudestani tässä keskustelussa. Usko kuitenkin, että en halunnut sillä sulta mitään viedä. En edes loukata. Hyviä keskusteluhetkiä keskustelukumppanisi kanssa ( sen josta kerroit olevasi kiinnostunut).:) Uskon hänen olevan fiksu nainen, vaikkei sellaista kaikesta kirjoittamastani ehkä huomaa. Huomioni oli asenteissa. Kaavoissa.;)

        Rationaalisuus tietysti usein vierastaa tunnetason hyödyntämistä, mistä kombinaatiosta kuitenkin vasta voi syntyä kommunikaatio syvimmiltään, terävimmiltään ja mahdollisimman vähin raamein...

        Kerrankin jaksoin lukea kaiken. Pystythän sinä siihen. Hyvätasoiseen kirjoitteluun. Miksi et tee sitä? Tulee itsellesikin parempi mieli.

        Ps. Teen kaiken pakottomasti. Siksi se on helppoa. Siinä salaisuuteni. Jos joudun pakottamaan itseni tekemään jotain, jätän tekemättä.

        Kiitos vielä kerran. Tällä kertaa tarkoitan sitä. Tarkoitan ja en vittuile.


      • ex-Wastaaja
        Nyt kehun sinua. kirjoitti:

        Kerrankin jaksoin lukea kaiken. Pystythän sinä siihen. Hyvätasoiseen kirjoitteluun. Miksi et tee sitä? Tulee itsellesikin parempi mieli.

        Ps. Teen kaiken pakottomasti. Siksi se on helppoa. Siinä salaisuuteni. Jos joudun pakottamaan itseni tekemään jotain, jätän tekemättä.

        Kiitos vielä kerran. Tällä kertaa tarkoitan sitä. Tarkoitan ja en vittuile.

        Kauniisti sanoit.

        "Ps. Teen kaiken pakottomasti. Siksi se on helppoa. Siinä salaisuuteni. Jos joudun pakottamaan itseni tekemään jotain, jätän tekemättä."

        En mäkään itseäni sinänsä "pakota" mihinkään. Ihan vapaaehtoisestihan tässäkin hillun.;D

        "Pakottomuudella" viittasin lähinnä sanojen tuottamisen ns. keveyteen siten, että se on ihmiselle helppoa. Ajatusten tuottaminenhan verbaalisestikin on toisille vaikeampaa kuin toisille, yksilöstä riippuen. Vilpittömästi sanoin.

        :)


      • ex-Wastaaja
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        Kauniisti sanoit.

        "Ps. Teen kaiken pakottomasti. Siksi se on helppoa. Siinä salaisuuteni. Jos joudun pakottamaan itseni tekemään jotain, jätän tekemättä."

        En mäkään itseäni sinänsä "pakota" mihinkään. Ihan vapaaehtoisestihan tässäkin hillun.;D

        "Pakottomuudella" viittasin lähinnä sanojen tuottamisen ns. keveyteen siten, että se on ihmiselle helppoa. Ajatusten tuottaminenhan verbaalisestikin on toisille vaikeampaa kuin toisille, yksilöstä riippuen. Vilpittömästi sanoin.

        :)

        (Pahoitteluni. Tiedän että naurat lisäyksilleni, mutta ehkäpä juuri siitä syystä tähän vielä yksi. Viimeinen.)

        Kun yllä sanoin, etten mäkään pakota itseäni mihinkään, on se tosiaan pitkälti totta. En pakottanut itseäni mitenkään esimerkiksi kehumaankaan sua. Senkin tein vapaaehtoisesti. Ihmisten kehuminen tulee multa usein aika luontaisesti (ja tässä en todellakaan selittele mitään, usko vaan).:)

        Kehuihin en kuitenkaan uppoa helposti. Yhä olen sitä mieltä, että sulla on vähän "my way or the highway"- ajattelua, mutta se siitä. Paljon kirjoittamassasi kuitenkin myös ihailen (ei tällaisella palstalla tavattoman paljon ole kirjoittajia, jotka erottuisivat joukosta sanojen käytöllään).

        Ihailen vilpittömästi sanojen tuottamisen keveyttä, joka teksteistäsi heijastuu. Tuo on aika harvinaista.


      • olet oikeassa.
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        (Pahoitteluni. Tiedän että naurat lisäyksilleni, mutta ehkäpä juuri siitä syystä tähän vielä yksi. Viimeinen.)

        Kun yllä sanoin, etten mäkään pakota itseäni mihinkään, on se tosiaan pitkälti totta. En pakottanut itseäni mitenkään esimerkiksi kehumaankaan sua. Senkin tein vapaaehtoisesti. Ihmisten kehuminen tulee multa usein aika luontaisesti (ja tässä en todellakaan selittele mitään, usko vaan).:)

        Kehuihin en kuitenkaan uppoa helposti. Yhä olen sitä mieltä, että sulla on vähän "my way or the highway"- ajattelua, mutta se siitä. Paljon kirjoittamassasi kuitenkin myös ihailen (ei tällaisella palstalla tavattoman paljon ole kirjoittajia, jotka erottuisivat joukosta sanojen käytöllään).

        Ihailen vilpittömästi sanojen tuottamisen keveyttä, joka teksteistäsi heijastuu. Tuo on aika harvinaista.

        Tai et kuitenkaan. Kerron vaan monesta asiasta niin kuin moni asia on. En kehota seuraamaan tietäni. Minun tie ei ole toisen tie.

        Siinä olit kyllä oikeassa, ettei kirjoittaminen vaadi minulta minkäänlaisia ponnistuksia. Kirjoitan yhtä helposti kuin puhunkin.

        Kirjoitat ymmärtääkseni työksesi. Jos kirjoituksistani tänne on jotain apua, käytä niitä. Ihan mitä tahansa. Ihan miten tahansa. Minulla ei tule ongelmaa, jos joku saa sitä jotain käyttökelpoista tämän ulkopuolella. Minua ei haittaa. Puoleltani ei tule minkäänlaista ongelmaa. Kaikki, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin on käytettäväksi jokaiselle, joka löytää jotain käyttökelposta siitä. Minä en tätä kaikkea en tarvitse. Kevennän vaan hiukan "tiedon" taakkaani täällä. On aika paljon yhdelle kannettavaksi.


      • ex-Wastaaja
        olet oikeassa. kirjoitti:

        Tai et kuitenkaan. Kerron vaan monesta asiasta niin kuin moni asia on. En kehota seuraamaan tietäni. Minun tie ei ole toisen tie.

        Siinä olit kyllä oikeassa, ettei kirjoittaminen vaadi minulta minkäänlaisia ponnistuksia. Kirjoitan yhtä helposti kuin puhunkin.

        Kirjoitat ymmärtääkseni työksesi. Jos kirjoituksistani tänne on jotain apua, käytä niitä. Ihan mitä tahansa. Ihan miten tahansa. Minulla ei tule ongelmaa, jos joku saa sitä jotain käyttökelpoista tämän ulkopuolella. Minua ei haittaa. Puoleltani ei tule minkäänlaista ongelmaa. Kaikki, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin on käytettäväksi jokaiselle, joka löytää jotain käyttökelposta siitä. Minä en tätä kaikkea en tarvitse. Kevennän vaan hiukan "tiedon" taakkaani täällä. On aika paljon yhdelle kannettavaksi.

        "Kirjoitat ymmärtääkseni työksesi. Jos kirjoituksistani tänne on jotain apua, käytä niitä. Ihan mitä tahansa. Ihan miten tahansa. Minulla ei tule ongelmaa, jos joku saa sitä jotain käyttökelpoista tämän ulkopuolella."

        No kyllä kieltämättä lähes työkseni olen ainakin tän viikonlopun aikana kirjoittanut: tänne.:D Kiitos niinsanotusti vain, mutta... En sano tätä sillä, etteikö kirjoituksissasi olisi paljonkin idean juurta, mutta mä en koskaan voisi enkä haluaisi käyttää toisten kirjoituksia missään. Luon itse omat ajatukseni. Virikkeitä muiden mietteistä voi luonnollisesti kuitenkin toki saada. Uskon, että kuulut varmastikin niihin kirjoittajiin, jotka saattavat saada ihmisiä miettimään (en epäile).

        "Minua ei haittaa. Puoleltani ei tule minkäänlaista ongelmaa. Kaikki, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin on käytettäväksi jokaiselle, joka löytää jotain käyttökelposta siitä. Minä en tätä kaikkea en tarvitse. Kevennän vaan hiukan "tiedon" taakkaani täällä. On aika paljon yhdelle kannettavaksi."    
              
        Hieman samanlaista ajatusta on ollut itsellänikin.

        En koskaan ole kirjoittanut tälle palstalle sillä ajatuksella, että yrittäisin esitellä ajatuksiani jotenkin. Kuten sanottu, en suinkaan anna parasta ts.juurikaan "syvyyttä" itsestäni ( en persoonastani, enkä mielipiteen ilmaisussani), enkä (suoraansanottun kai edes osaa) tällaisella palstalla pyrkiä siihen. Jos mulla olis joku motiivi: esim. tavata miehiä tai saada kirjoituksilleni muuten tätä kautta julkisuutta, asia olisi ehkä toisin. Antaisin itsestäni niitä toisenlaisia paloja. Nyt tämä on vain aika kevyttä.

        Siidereissänä ei tietysti tarttis kirjoitella (siinä olit oikeassa ja sellasen harrasteen vois ihan jättää pois), mutta se siitä. Yhtä hyvin, jos voi puhua mun sellaisella nolaavan itseäni, vois mielestäni puhua sitten siitäkin, että miten ne ihmiset nolaavat itseään, jotka oikeasti stalkkailevat ja mustamaalaavat ihmisiä täydellisen perättömillä puheilla hassulla netin viihdepalstalla ( mä mm. olen ollut niisanotusti joidenkin sellaisten kirjoittajien uhrina taannoin ja turha väittää, että puhuisin höpöjä: muutama hyvin realismintajuinen muukin tälle palstalle kirjoittava tietää asian lisäkseni).

        Nää on omansalaisia jorinoita nää jutut tällä palstalla. Ihan hauskoja ja aidosti kiinnostavia tavallaan, mutta välillä ahdistaakin (lähinnä kielenkäytön kannalta, joskaan en itsekään millään muotoa virheetöntä kieltä tänne edes yritä kirjoittaa). Tiedän, että vaikutan varmaan monen mielestä jäykältä ihmiseltä kirjoitusteni perusteella ( ja siitä jotkut valopäät on tietysti päätelleet asioita jopa seksuaalielämästäni: toisaalta hauskaa.:D), kun mua yksinkertaisesti hävettäis hokea määräänsä enempää esimerkiksi "vittu"-sanaa, höpöttää laveasti esimerkiksi naimisesta ja leikkiä olevani kiinnostunut (kuvainnollisesti) kaikkien tän palstan miesten pilien koosta.

        Musta erityinen itsekorostus ei ole tarpeellista keskustelupalstalla. S*marin seksikästäkin sen sijaan (näin esim., em. seksiteemassa pitäytyen) voi parhaimmillaan olla, jos joku onnistuu välittämään vaikka nyt seksuaalisuudestaan(kin) ja seksiin liittyvistä mielipiteistäänkin jotain ilman voimakkaita ylisanoja ja satoja aneemisia "pilluja " ja "kulleja".

        Tiedän kuitenkin, että jos rahvaanomaistaisin kielenkäyttöäni, saisin minäkin varmasti helpommin sympatiapisteita. Olisin joillekin inhimillisempi, näyttäytyisin inhimillisempänä. Joillekin ei aukea muu, kuin "v*ttu" ja "p*erkele"- kieli. Kaikki muu on hienostelua.;) Inhimillisyys määrittyy monille musta turhankin pitkälti sanojen _itsessään_ kautta. Huono vertaus, mutta vähän sama homma, kuin että Matti Nykäsestä puhutaan torilla "meidän Mattina"...

        Rahvaanomaistaa en kuitenkaan halua kieltäni enää yhtään lisää ( tää on jo aika kamalaa..), yhtään sen enempää kuin en mitenkään halua erottuakaan joukosta. Yhtä noloksi kun koen muutamat satunnaiset taantumani joillekin ikävämielisille päänaukojille ja ns. liiallisen sopeutumisen palstan keskustelukulttuuriin, kokisin sellaisten tekstien kirjoittamisen, missä todella tuon esille ajatuksiani tai ns. "minua". Tällanen palsta kun ei todellakaan, ainakaan tietyissä piireissä, ole mikään meriitti.

        Yritän ainakin toki kuitenkin kunnioittaa vastakeskustelijoitani. (Kaikillahan tää sinänsä on ihan sama homma: kaikki sopeutuu siihen keskustelukulttuuriin netin palstalla, mikä on vallitsevin.) Kunnioitukseni määrittyy pitkälti sitä kautta, minkälaista asennetta kirjoittaja osoittaa mua kohtaan. Kirjoittajista, jotka ei osaa kommentoida tekstisisältöihin en yleensä pidä. Samaten sellaiset kirjoittajat rassaa, jotka näyttää ottavan yhden viihdepalstan niin vakavasti, että jopa uhkailevat toisia kirjoittajia ( mulle on joskus, uskomatonta mutta totta, tapahtunut tällä palstalla totakin). Muut on mulle ok., kirjoittivat nyt millä orientaatiolla, kielellä tai idiksellä vain...


      • Siitä kirjoitusten
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Kirjoitat ymmärtääkseni työksesi. Jos kirjoituksistani tänne on jotain apua, käytä niitä. Ihan mitä tahansa. Ihan miten tahansa. Minulla ei tule ongelmaa, jos joku saa sitä jotain käyttökelpoista tämän ulkopuolella."

        No kyllä kieltämättä lähes työkseni olen ainakin tän viikonlopun aikana kirjoittanut: tänne.:D Kiitos niinsanotusti vain, mutta... En sano tätä sillä, etteikö kirjoituksissasi olisi paljonkin idean juurta, mutta mä en koskaan voisi enkä haluaisi käyttää toisten kirjoituksia missään. Luon itse omat ajatukseni. Virikkeitä muiden mietteistä voi luonnollisesti kuitenkin toki saada. Uskon, että kuulut varmastikin niihin kirjoittajiin, jotka saattavat saada ihmisiä miettimään (en epäile).

        "Minua ei haittaa. Puoleltani ei tule minkäänlaista ongelmaa. Kaikki, mitä olen suoltanut tänne ja muuallekin on käytettäväksi jokaiselle, joka löytää jotain käyttökelposta siitä. Minä en tätä kaikkea en tarvitse. Kevennän vaan hiukan "tiedon" taakkaani täällä. On aika paljon yhdelle kannettavaksi."    
              
        Hieman samanlaista ajatusta on ollut itsellänikin.

        En koskaan ole kirjoittanut tälle palstalle sillä ajatuksella, että yrittäisin esitellä ajatuksiani jotenkin. Kuten sanottu, en suinkaan anna parasta ts.juurikaan "syvyyttä" itsestäni ( en persoonastani, enkä mielipiteen ilmaisussani), enkä (suoraansanottun kai edes osaa) tällaisella palstalla pyrkiä siihen. Jos mulla olis joku motiivi: esim. tavata miehiä tai saada kirjoituksilleni muuten tätä kautta julkisuutta, asia olisi ehkä toisin. Antaisin itsestäni niitä toisenlaisia paloja. Nyt tämä on vain aika kevyttä.

        Siidereissänä ei tietysti tarttis kirjoitella (siinä olit oikeassa ja sellasen harrasteen vois ihan jättää pois), mutta se siitä. Yhtä hyvin, jos voi puhua mun sellaisella nolaavan itseäni, vois mielestäni puhua sitten siitäkin, että miten ne ihmiset nolaavat itseään, jotka oikeasti stalkkailevat ja mustamaalaavat ihmisiä täydellisen perättömillä puheilla hassulla netin viihdepalstalla ( mä mm. olen ollut niisanotusti joidenkin sellaisten kirjoittajien uhrina taannoin ja turha väittää, että puhuisin höpöjä: muutama hyvin realismintajuinen muukin tälle palstalle kirjoittava tietää asian lisäkseni).

        Nää on omansalaisia jorinoita nää jutut tällä palstalla. Ihan hauskoja ja aidosti kiinnostavia tavallaan, mutta välillä ahdistaakin (lähinnä kielenkäytön kannalta, joskaan en itsekään millään muotoa virheetöntä kieltä tänne edes yritä kirjoittaa). Tiedän, että vaikutan varmaan monen mielestä jäykältä ihmiseltä kirjoitusteni perusteella ( ja siitä jotkut valopäät on tietysti päätelleet asioita jopa seksuaalielämästäni: toisaalta hauskaa.:D), kun mua yksinkertaisesti hävettäis hokea määräänsä enempää esimerkiksi "vittu"-sanaa, höpöttää laveasti esimerkiksi naimisesta ja leikkiä olevani kiinnostunut (kuvainnollisesti) kaikkien tän palstan miesten pilien koosta.

        Musta erityinen itsekorostus ei ole tarpeellista keskustelupalstalla. S*marin seksikästäkin sen sijaan (näin esim., em. seksiteemassa pitäytyen) voi parhaimmillaan olla, jos joku onnistuu välittämään vaikka nyt seksuaalisuudestaan(kin) ja seksiin liittyvistä mielipiteistäänkin jotain ilman voimakkaita ylisanoja ja satoja aneemisia "pilluja " ja "kulleja".

        Tiedän kuitenkin, että jos rahvaanomaistaisin kielenkäyttöäni, saisin minäkin varmasti helpommin sympatiapisteita. Olisin joillekin inhimillisempi, näyttäytyisin inhimillisempänä. Joillekin ei aukea muu, kuin "v*ttu" ja "p*erkele"- kieli. Kaikki muu on hienostelua.;) Inhimillisyys määrittyy monille musta turhankin pitkälti sanojen _itsessään_ kautta. Huono vertaus, mutta vähän sama homma, kuin että Matti Nykäsestä puhutaan torilla "meidän Mattina"...

        Rahvaanomaistaa en kuitenkaan halua kieltäni enää yhtään lisää ( tää on jo aika kamalaa..), yhtään sen enempää kuin en mitenkään halua erottuakaan joukosta. Yhtä noloksi kun koen muutamat satunnaiset taantumani joillekin ikävämielisille päänaukojille ja ns. liiallisen sopeutumisen palstan keskustelukulttuuriin, kokisin sellaisten tekstien kirjoittamisen, missä todella tuon esille ajatuksiani tai ns. "minua". Tällanen palsta kun ei todellakaan, ainakaan tietyissä piireissä, ole mikään meriitti.

        Yritän ainakin toki kuitenkin kunnioittaa vastakeskustelijoitani. (Kaikillahan tää sinänsä on ihan sama homma: kaikki sopeutuu siihen keskustelukulttuuriin netin palstalla, mikä on vallitsevin.) Kunnioitukseni määrittyy pitkälti sitä kautta, minkälaista asennetta kirjoittaja osoittaa mua kohtaan. Kirjoittajista, jotka ei osaa kommentoida tekstisisältöihin en yleensä pidä. Samaten sellaiset kirjoittajat rassaa, jotka näyttää ottavan yhden viihdepalstan niin vakavasti, että jopa uhkailevat toisia kirjoittajia ( mulle on joskus, uskomatonta mutta totta, tapahtunut tällä palstalla totakin). Muut on mulle ok., kirjoittivat nyt millä orientaatiolla, kielellä tai idiksellä vain...

        ulkoasusta. Onhan se kieltämättä aika vulgaaria käyttää joka kirjoituksessa voimasanoja. Johonkin tekstiin ne sopii hyvin, toisiin taas ei ollenkaan. Sehän siinä sanojen käytössä on se juttu, että tilanteeseen sopivat, aiheeseen sopivat jne. sanat. Täyttä kaavamaista kaavattomuutta. Alati muuttuvaa. Jotkut voisi mieltää sen luovuudeksi. Ehkä. En tiedä. En osaa toisin. Kommentoin tähän sitä "itseni likoon laittamista". En tiedä sitäkään. Sanotaan nyt näin, että käytän sitä, mitä minussa on. Käytän sitä, mitä minulle on "annettu". Miksi en tekisi niin? Turhaanhan se kaikki muuten minussa olisi, jos en käyttäisi sitä. Jos haluaa tulla hyväksi juoksijaksi, hyvät juoksukengät ei vielä tee hyvää juoksijaa. Ne helpottaa kyllä juoksijaa aika paljon mutta jos jostakin ei ole juoksijaksi, ne kalliit huippujuoksukengät ei sitä asiaa muuta. Lisää vertauksi, mitä voit vaikka vertailla muiden kirjoittamani vertausten kanssa täällä.

        Suosittelen edelleen Zarathustran lukemista. Se on kirjallisuudessa aika täydellinen teos. Mielestäni siinä ei ole ainuttakaan ylimääräistä sanaa. Jokainen sana on juuri siinä, missä sen kuuluu olla. Poistat yhdenkin sanan siitä, se jää vajaaksi. Verrattavissa Rachmaninovin kolmanteen pianokonserttoon. Täydellinen teos. Sen voi pilata mutta parantaa ei enää voi. Niissä täydellisissä teoksissa on yksi juttu. Harvat on vastaanottavisia niille. Ne on aika raskaita käsittää. Myös rakkaudessa on sama juttu. Harvat on vastaanottavaisia rakkaudelle. Harvat kykenee käsittämään rakkautta. Sekoitetaan usein seksi/hedonismi ja rakkaus. Rakkaus ei lopu esimerkiksi seksin loppumiseen. Päinvastoin. Rakkaus kasvaa seksin vähettyä. Kasvu ei ole fyysistä, vaan henkistä. Hyvänolon tunne on huomattavasti isompi kuin seksin tuoma hetkellinen euforia. Siinä on se euforia aika pysyvänlaatuinen. Sillä erolla, ettei sen tuntemiseen enää tarvitse seksiä. Seksi on silloin kuin naisilla pieni ehostus oman kauneuden esilletuontiin. Ei ylikorostettu huoramainen meikkaaminen, vaan sellainen hillitty lähes huomaamaton, mikä saa naisen vielä enemmän hehkumaan sisäistä kauneuttansa. Rakkaus on niin kokonaisvaltainen voimakas tunne, että sen kerran kokenut ei voi enää erehtyä siinä. Väittäisin, että hyvin harva on kokenut sen. Sen kokenut ihminen muuttuu. Se ei enää toimi niin kuin moni toimii. Sen kokenut ihmninen muuttuu Ihmiseksi. Paitsi, jos se tietenkin pelästyy sitä tunnetta ja karkottaa sen itsestä yrittämällä omistaa sen, kahlita sitä tai alistaa sen Minän tahdolle. Se on varmin tapa menettää se. Se, mitä kuvailin nyt sinulle on jotain, mitä voisin uskaltaa kutsua jumalaiseksi. Se on niin lähellä jumaluutta, mitä yksi ihminen voi kokea. Mikä taas on sen takana, se onkin jo täysin määrittelemätöntä. Se on joko liian iso kokonaisuus määriteltäväksi tai sitten liian pieni määrittelyyn. Miten päin sitä nyt haluaakin katsoa. Tai haluaako ollenkaan.

        Mietin juuri, että miksi kirjoitan sinulle sitä. En tiedä. Ehkä olet harvoja tällä palstalla, jota kiinnostaa lukea tällaista. Turhaa se tännekin kirjoittelu olisi, jos ei ketään kiinnostaisi lukea. Ja tietenki myönnettäköön, että jos onnistuisin houkuttelemaan vielä tällä erään toisenkin esiin...


      • riippuu
        Siitä kirjoitusten kirjoitti:

        ulkoasusta. Onhan se kieltämättä aika vulgaaria käyttää joka kirjoituksessa voimasanoja. Johonkin tekstiin ne sopii hyvin, toisiin taas ei ollenkaan. Sehän siinä sanojen käytössä on se juttu, että tilanteeseen sopivat, aiheeseen sopivat jne. sanat. Täyttä kaavamaista kaavattomuutta. Alati muuttuvaa. Jotkut voisi mieltää sen luovuudeksi. Ehkä. En tiedä. En osaa toisin. Kommentoin tähän sitä "itseni likoon laittamista". En tiedä sitäkään. Sanotaan nyt näin, että käytän sitä, mitä minussa on. Käytän sitä, mitä minulle on "annettu". Miksi en tekisi niin? Turhaanhan se kaikki muuten minussa olisi, jos en käyttäisi sitä. Jos haluaa tulla hyväksi juoksijaksi, hyvät juoksukengät ei vielä tee hyvää juoksijaa. Ne helpottaa kyllä juoksijaa aika paljon mutta jos jostakin ei ole juoksijaksi, ne kalliit huippujuoksukengät ei sitä asiaa muuta. Lisää vertauksi, mitä voit vaikka vertailla muiden kirjoittamani vertausten kanssa täällä.

        Suosittelen edelleen Zarathustran lukemista. Se on kirjallisuudessa aika täydellinen teos. Mielestäni siinä ei ole ainuttakaan ylimääräistä sanaa. Jokainen sana on juuri siinä, missä sen kuuluu olla. Poistat yhdenkin sanan siitä, se jää vajaaksi. Verrattavissa Rachmaninovin kolmanteen pianokonserttoon. Täydellinen teos. Sen voi pilata mutta parantaa ei enää voi. Niissä täydellisissä teoksissa on yksi juttu. Harvat on vastaanottavisia niille. Ne on aika raskaita käsittää. Myös rakkaudessa on sama juttu. Harvat on vastaanottavaisia rakkaudelle. Harvat kykenee käsittämään rakkautta. Sekoitetaan usein seksi/hedonismi ja rakkaus. Rakkaus ei lopu esimerkiksi seksin loppumiseen. Päinvastoin. Rakkaus kasvaa seksin vähettyä. Kasvu ei ole fyysistä, vaan henkistä. Hyvänolon tunne on huomattavasti isompi kuin seksin tuoma hetkellinen euforia. Siinä on se euforia aika pysyvänlaatuinen. Sillä erolla, ettei sen tuntemiseen enää tarvitse seksiä. Seksi on silloin kuin naisilla pieni ehostus oman kauneuden esilletuontiin. Ei ylikorostettu huoramainen meikkaaminen, vaan sellainen hillitty lähes huomaamaton, mikä saa naisen vielä enemmän hehkumaan sisäistä kauneuttansa. Rakkaus on niin kokonaisvaltainen voimakas tunne, että sen kerran kokenut ei voi enää erehtyä siinä. Väittäisin, että hyvin harva on kokenut sen. Sen kokenut ihminen muuttuu. Se ei enää toimi niin kuin moni toimii. Sen kokenut ihmninen muuttuu Ihmiseksi. Paitsi, jos se tietenkin pelästyy sitä tunnetta ja karkottaa sen itsestä yrittämällä omistaa sen, kahlita sitä tai alistaa sen Minän tahdolle. Se on varmin tapa menettää se. Se, mitä kuvailin nyt sinulle on jotain, mitä voisin uskaltaa kutsua jumalaiseksi. Se on niin lähellä jumaluutta, mitä yksi ihminen voi kokea. Mikä taas on sen takana, se onkin jo täysin määrittelemätöntä. Se on joko liian iso kokonaisuus määriteltäväksi tai sitten liian pieni määrittelyyn. Miten päin sitä nyt haluaakin katsoa. Tai haluaako ollenkaan.

        Mietin juuri, että miksi kirjoitan sinulle sitä. En tiedä. Ehkä olet harvoja tällä palstalla, jota kiinnostaa lukea tällaista. Turhaa se tännekin kirjoittelu olisi, jos ei ketään kiinnostaisi lukea. Ja tietenki myönnettäköön, että jos onnistuisin houkuttelemaan vielä tällä erään toisenkin esiin...

        siitä kenen kanssa kuljet. Kyllä, rakkaus voi kasvaa vaikka seksi vähenisi radikaalisti ja kyllä, se voi kasvaa päästäessäsi kokonaan irti ja antaessasi energian sisälläsi virrata ja täyttää sinut ja olla sitä mitä sen kuuluu olla. Ihminen hakee rakkautta kehon kautta ja eihän siinä pahaa ole, voi sen löytää niinkin ja tavoittaa universaalisen määrittelemättömän rakkauden. Riippuu siitä, mihin annat kehosi ja aistisi sinua viedä ja mitä mahdollisuuksia annat kehittymiseen ja oivaltamiseen. Mihin jäät ja mitä kohti kuljet, tarkoitus on silläkin valinnan mahdollisuudella. Tajuaako sitä valinnan mahdollisuudeksi on asia erikseen.

        Moni on kantanut sitä lapsuudessaan, mutta muistaako sitä kuin moni? Sitä huikeaa viisauden ja seesteisyyden tunnetta kun ei ollut vielä sanoja eikä ilmaisua kuin itselleen? Joka kertako se pitää unohtaa, jotta sen löytää?

        Seksuaalienergia on muutakin kuin kehollinen nautinto ja ilo. Toisaalta kehon yli oleva rakkaus ei poissulje kehollisuutta. Siihen en ole valmis, haluan pitää itseni kokonaisena enkä pidä vastakkainasettelusta. Aina ei ole olemassa joko tai, usein on sekä että.

        Universaalisen rakkauden voi tavoittaa ilman kanssakulkijaa ja voi miten sen voi hukata kanssakulkijan kanssa. Jos ja kun olet löytänyt Rakkauden kuten sinä sen kerroit, on vaikeaa löytää toinen, joka sen on kokenut. Silti sitä voi kaivata, hullua. Miksi ja mitä siinä enää mielestäsi kaipaa? Mikä on sen merkitys mielestäsi? Mihin Sinä vedät rajan tämän ja sen sijainnille vai vedätkö sitä lainkaan?

        Noin. Sait minut ainakin hetkeksi esille.


      • Sait minut
        riippuu kirjoitti:

        siitä kenen kanssa kuljet. Kyllä, rakkaus voi kasvaa vaikka seksi vähenisi radikaalisti ja kyllä, se voi kasvaa päästäessäsi kokonaan irti ja antaessasi energian sisälläsi virrata ja täyttää sinut ja olla sitä mitä sen kuuluu olla. Ihminen hakee rakkautta kehon kautta ja eihän siinä pahaa ole, voi sen löytää niinkin ja tavoittaa universaalisen määrittelemättömän rakkauden. Riippuu siitä, mihin annat kehosi ja aistisi sinua viedä ja mitä mahdollisuuksia annat kehittymiseen ja oivaltamiseen. Mihin jäät ja mitä kohti kuljet, tarkoitus on silläkin valinnan mahdollisuudella. Tajuaako sitä valinnan mahdollisuudeksi on asia erikseen.

        Moni on kantanut sitä lapsuudessaan, mutta muistaako sitä kuin moni? Sitä huikeaa viisauden ja seesteisyyden tunnetta kun ei ollut vielä sanoja eikä ilmaisua kuin itselleen? Joka kertako se pitää unohtaa, jotta sen löytää?

        Seksuaalienergia on muutakin kuin kehollinen nautinto ja ilo. Toisaalta kehon yli oleva rakkaus ei poissulje kehollisuutta. Siihen en ole valmis, haluan pitää itseni kokonaisena enkä pidä vastakkainasettelusta. Aina ei ole olemassa joko tai, usein on sekä että.

        Universaalisen rakkauden voi tavoittaa ilman kanssakulkijaa ja voi miten sen voi hukata kanssakulkijan kanssa. Jos ja kun olet löytänyt Rakkauden kuten sinä sen kerroit, on vaikeaa löytää toinen, joka sen on kokenut. Silti sitä voi kaivata, hullua. Miksi ja mitä siinä enää mielestäsi kaipaa? Mikä on sen merkitys mielestäsi? Mihin Sinä vedät rajan tämän ja sen sijainnille vai vedätkö sitä lainkaan?

        Noin. Sait minut ainakin hetkeksi esille.

        iloiseksi.

        Haluat vastauksia. Yritän. Yritykseksi todennäköisesti jää. Mihin vedän rajan? En tiedä. Vedänkö rajan? En tiedä. Tämän paremmin en osaa vastata.

        Löytänyt Rakkauden? Olen. Olen käynyt sen takanakin. En viihtynyt siellä. Tai ehkä olisinkin mutta silloin mulla oli yksi pieni syy, miksi palasin takaisin. Nyt hän on muutaman vuoden vanhempi. Olet antanut minulle toisen syyn, miksi en halua sinne. Tämäkin tässä silloin tällöin on riittävää. Enemmän kuin kukaan moneen vuoteen tapamani voisi antaa minulle fyysisellä läsnäololla.

        Villihevosellakin on oma kaipuu. Sekin kaipaa kaltaistaan, kenen kanssa juosta villinä ja vapaana. Ei ole vaikeaa myöntää sitä. Ei vaikea ollenkaan. Teet sen erittäin helpoksi.

        Se fyysisyys. Se monelle niin tärkeä fyysisyys. Se on se, mikä erottaa minut monesta muusta. Minä en kiellä fyysisyyttä. En vaan enää välitä kovin paljon eläimellisestä fyysisyydestä. Ei enää kun on joskus käynyt toisenkinlaisen kanssa tutustumassa. Eläimellinen fyysisyys on aika naurettavan vähäistä sen toisenlaisen kanssa, missä oikealla Hetkellä voi katsoa kehoaan melkein ulkopuolelta. Tai ainakin siltä se tuntui. Se ei ollut silmillä nähtävissä. Se oli nähtävissä koko keholla.

        Olet siis mielellään piilossa? En oikein haluaisi uskoa Sinun olevan poissa täältä. Tuskin oletkaan. Siksi puhun Sinulle keskusteltaessa muiden kanssa. Ihan tarkoituksella ja tietoisesti. Kerron ihan mielelläni jotain asioita itsestäni, mitä en mielelläni muuten tee. Ainoa, minkä jätän täällä kertomatta, on se, mikä on silmillä nähtävissä. Sitä en halua tehdä. Silloin olisi moni asia liian ilmiselvää. Olisin ehkä liian helposti tunnistettavissa tämän ulkopuolella monelle muullekin.


      • kuin myös.
        Sait minut kirjoitti:

        iloiseksi.

        Haluat vastauksia. Yritän. Yritykseksi todennäköisesti jää. Mihin vedän rajan? En tiedä. Vedänkö rajan? En tiedä. Tämän paremmin en osaa vastata.

        Löytänyt Rakkauden? Olen. Olen käynyt sen takanakin. En viihtynyt siellä. Tai ehkä olisinkin mutta silloin mulla oli yksi pieni syy, miksi palasin takaisin. Nyt hän on muutaman vuoden vanhempi. Olet antanut minulle toisen syyn, miksi en halua sinne. Tämäkin tässä silloin tällöin on riittävää. Enemmän kuin kukaan moneen vuoteen tapamani voisi antaa minulle fyysisellä läsnäololla.

        Villihevosellakin on oma kaipuu. Sekin kaipaa kaltaistaan, kenen kanssa juosta villinä ja vapaana. Ei ole vaikeaa myöntää sitä. Ei vaikea ollenkaan. Teet sen erittäin helpoksi.

        Se fyysisyys. Se monelle niin tärkeä fyysisyys. Se on se, mikä erottaa minut monesta muusta. Minä en kiellä fyysisyyttä. En vaan enää välitä kovin paljon eläimellisestä fyysisyydestä. Ei enää kun on joskus käynyt toisenkinlaisen kanssa tutustumassa. Eläimellinen fyysisyys on aika naurettavan vähäistä sen toisenlaisen kanssa, missä oikealla Hetkellä voi katsoa kehoaan melkein ulkopuolelta. Tai ainakin siltä se tuntui. Se ei ollut silmillä nähtävissä. Se oli nähtävissä koko keholla.

        Olet siis mielellään piilossa? En oikein haluaisi uskoa Sinun olevan poissa täältä. Tuskin oletkaan. Siksi puhun Sinulle keskusteltaessa muiden kanssa. Ihan tarkoituksella ja tietoisesti. Kerron ihan mielelläni jotain asioita itsestäni, mitä en mielelläni muuten tee. Ainoa, minkä jätän täällä kertomatta, on se, mikä on silmillä nähtävissä. Sitä en halua tehdä. Silloin olisi moni asia liian ilmiselvää. Olisin ehkä liian helposti tunnistettavissa tämän ulkopuolella monelle muullekin.

        virkistyksen ja loppumattoman uteliaisuuteni kirvoittamana kysyn suoraan ja selvästi. Vaihtelua sekin.

        Vastasit hyvin eli kuten oletinkin Sinun vastaavan.

        Lämpimät sanasi lämmittävät minua ajottain palelevaa edelleen.

        Olen poissa ja välillä vain piilossa. Vaihtelee. En halua elää elämääni täällä, siksi lähden pois. Se on myös helppoa sillä ulkopuolinen toiminta on vaativaa ja aikaa vievää tällä hetkellä. Täytyy myöntää, että kun tulen tänne ja huomaan kiusauksen olevan suuri, valitsen usein poistumisen. Itsensä kiduttamisen muoto sekin.

        Minä olen nähnyt itseni sisältä ja ulkoa ensimmäisen kerran varhaislapsuudessa. Joku voi kutsua sitä levitoimiseksi, minä kutsun sitä alkuviisaudeksi. Itsestäänselvyyksiä on vaikea määritellä ja kertoa toiselle. Tai ei ole vaikea, riippuu haluaako sille toiselle kertoa ja mitä. Harvalle haluaa, sillä harva tietää mistä puhun ja mitä tarkoitan. Tuskastun joutuessani selittämään sitä, mikä menee pilalle ja minkä sisältö muuttuu aina sanojen myötä.

        Tässä tulee se piiloutumisen haluni. Olenhan kirjoittanut mistä en pidä ja sokeakin sen näkee ja huomaa minusta ja tavastani toimia. Olen liikaa monelle toimessani kuten muut. Olen siinä kertakaikkiaan liikaa ja ollakseni ihminen minun on väistettävä. Koulutan itseäni. Toisekseen pidän itsestäni todella paljon ja viihdyn itsessäni. Miksi tuhlaisin...no, tietänet mitä haen aiemmin kertomani perusteella.

        Piiloutuminen on usein kaikista paljastavinta ja rohkeinta. Joskus se herättää eniten tunteita ja ajatuksia kuin jatkuva ajatusmylläkkä ja vaihdos. Sinäkin olet rohkea ollessasi esillä ja se minua houkuttaa.

        Minun ei tarvitse olla täällä niin paljon... voin käydä milloin vain sinua lukemassa. Tunnistan sinut ja tiedän milloin kyseessä on Sinä.


      • ex-Wastaaja
        Siitä kirjoitusten kirjoitti:

        ulkoasusta. Onhan se kieltämättä aika vulgaaria käyttää joka kirjoituksessa voimasanoja. Johonkin tekstiin ne sopii hyvin, toisiin taas ei ollenkaan. Sehän siinä sanojen käytössä on se juttu, että tilanteeseen sopivat, aiheeseen sopivat jne. sanat. Täyttä kaavamaista kaavattomuutta. Alati muuttuvaa. Jotkut voisi mieltää sen luovuudeksi. Ehkä. En tiedä. En osaa toisin. Kommentoin tähän sitä "itseni likoon laittamista". En tiedä sitäkään. Sanotaan nyt näin, että käytän sitä, mitä minussa on. Käytän sitä, mitä minulle on "annettu". Miksi en tekisi niin? Turhaanhan se kaikki muuten minussa olisi, jos en käyttäisi sitä. Jos haluaa tulla hyväksi juoksijaksi, hyvät juoksukengät ei vielä tee hyvää juoksijaa. Ne helpottaa kyllä juoksijaa aika paljon mutta jos jostakin ei ole juoksijaksi, ne kalliit huippujuoksukengät ei sitä asiaa muuta. Lisää vertauksi, mitä voit vaikka vertailla muiden kirjoittamani vertausten kanssa täällä.

        Suosittelen edelleen Zarathustran lukemista. Se on kirjallisuudessa aika täydellinen teos. Mielestäni siinä ei ole ainuttakaan ylimääräistä sanaa. Jokainen sana on juuri siinä, missä sen kuuluu olla. Poistat yhdenkin sanan siitä, se jää vajaaksi. Verrattavissa Rachmaninovin kolmanteen pianokonserttoon. Täydellinen teos. Sen voi pilata mutta parantaa ei enää voi. Niissä täydellisissä teoksissa on yksi juttu. Harvat on vastaanottavisia niille. Ne on aika raskaita käsittää. Myös rakkaudessa on sama juttu. Harvat on vastaanottavaisia rakkaudelle. Harvat kykenee käsittämään rakkautta. Sekoitetaan usein seksi/hedonismi ja rakkaus. Rakkaus ei lopu esimerkiksi seksin loppumiseen. Päinvastoin. Rakkaus kasvaa seksin vähettyä. Kasvu ei ole fyysistä, vaan henkistä. Hyvänolon tunne on huomattavasti isompi kuin seksin tuoma hetkellinen euforia. Siinä on se euforia aika pysyvänlaatuinen. Sillä erolla, ettei sen tuntemiseen enää tarvitse seksiä. Seksi on silloin kuin naisilla pieni ehostus oman kauneuden esilletuontiin. Ei ylikorostettu huoramainen meikkaaminen, vaan sellainen hillitty lähes huomaamaton, mikä saa naisen vielä enemmän hehkumaan sisäistä kauneuttansa. Rakkaus on niin kokonaisvaltainen voimakas tunne, että sen kerran kokenut ei voi enää erehtyä siinä. Väittäisin, että hyvin harva on kokenut sen. Sen kokenut ihminen muuttuu. Se ei enää toimi niin kuin moni toimii. Sen kokenut ihmninen muuttuu Ihmiseksi. Paitsi, jos se tietenkin pelästyy sitä tunnetta ja karkottaa sen itsestä yrittämällä omistaa sen, kahlita sitä tai alistaa sen Minän tahdolle. Se on varmin tapa menettää se. Se, mitä kuvailin nyt sinulle on jotain, mitä voisin uskaltaa kutsua jumalaiseksi. Se on niin lähellä jumaluutta, mitä yksi ihminen voi kokea. Mikä taas on sen takana, se onkin jo täysin määrittelemätöntä. Se on joko liian iso kokonaisuus määriteltäväksi tai sitten liian pieni määrittelyyn. Miten päin sitä nyt haluaakin katsoa. Tai haluaako ollenkaan.

        Mietin juuri, että miksi kirjoitan sinulle sitä. En tiedä. Ehkä olet harvoja tällä palstalla, jota kiinnostaa lukea tällaista. Turhaa se tännekin kirjoittelu olisi, jos ei ketään kiinnostaisi lukea. Ja tietenki myönnettäköön, että jos onnistuisin houkuttelemaan vielä tällä erään toisenkin esiin...

        Kirjoitit hyvin. Viittaan siihen, että tekstissäsi todella näkyy olevan oikeaa ajatustakin, eikä pelkkää tyhjää sanahelinää, mikä (vaikka näin ehkä ei pitäisi sanoakaan) on musta aika harvinaista tällasella palstalla.

        Pahoittelen, että olen juuri nyt niin kuormittunut. Siksi en ehkä löydä tekstiesi syvätasoja helposti (tai ehkä löydänkin, mutta tuijotan tietoisesti liikaakin konkretiaan: eräänlainen "selviytymiskeino" sekin,hmh.). Pöydälläni odottaa noin kolmekymmentä kirjaa (ei kuitenkaan Zarathustraa) ja niistä pitäis yrittää rakentaa jotain, noin omalla ajatuksella tietysti. Luulen lisäksi olevani jotenkin masentunutkin. Siks mun tekstit saattaa olla vähän vähäverisiäkin välillä, sori. Olen varmaan ollut tuota jo aika pitkäänkin, mutta mihinkään pilleripurkkilinjalle en tasan lähtisi, koska en usko, että nää nykyisin niin "trendikkäät" onnellisuuspillerit ratkaisis mitään omassa tilanteessani. Elämäntilanteen haastavuus se lähinnä vaan repii pientä ihmistä. Ei mitään kovin tavatonta. Ei kovin kummoista. Ei elämää suurempaa, eikä yhtään merkityksellisempää kuin kenenkään toisenkaan elämän haasteet.

        "ulkoasusta. Onhan se kieltämättä aika vulgaaria käyttää joka kirjoituksessa voimasanoja. Johonkin tekstiin ne sopii hyvin, toisiin taas ei ollenkaan. Sehän siinä sanojen käytössä on se juttu, että tilanteeseen sopivat, aiheeseen sopivat jne. sanat. Täyttä kaavamaista kaavattomuutta. Alati muuttuvaa. Jotkut voisi mieltää sen luovuudeksi. Ehkä. En tiedä. En osaa toisin. Kommentoin tähän sitä "itseni likoon laittamista". En tiedä sitäkään."

        Hmm... Toi "itsensä likoon laittaminen". Sitä aloin vähän miettiä. Kysymys tietyntyyppisessä luovuudessa, mitä sanojen käyttöön tulee, lienee juuri oman persoonallisuuden esille tuonnista (mitä aiemminkin kautta rantain on sivuttu). Toisinsanoen: "itsensä likoon laittamisessa" lienee kyse tietoisesta halusta näyttää itsestään jotain. Antaa itsestä niitä suurempia paloja, toisin sanoen. Sellaisesta ihmisestä tietysti pidetään helposti, joka niin tekee. Lukijoiden on helppoa samaistua. Ihmisille hyvin luontainen tarvehan on samaistua ja löytää itseensä nähden yhtenäisiä kokemuksia muiden kokemuksista. Verbaalisesti ilmaistu ei tee poikkeusta.

        Voimasanoista... Se juttu, mitä mä niiden käytössä en henkilökohtaisesti oikeastaan voi sietää, on sellasta ylivietyä kohkausta ja mesoamista, että "v*ttu nyt muuten tuntuu tältä!". Jos sitä v*ttua vedetään joka toiseen lauseeseen tapaan "V*ttu kun nyt v*tuttaa! Mun kananmunat palo hellalle!", tulee vaan fiilis, että " Ai ihanks? Pidä pääs kiinni." Mulle ainakin. En tiedä, olenko kylmä ihminen.

        Erityisesti jotkut sellaset naiskirjoittajat on keskustelupalstatoilla joskus ärsyttäny mua, jotka koettaa vetää jotain rempseän tytön tai hyvän jätkän roolia. Paino sanalla rooli. En voi sietää rooleja, jos ne kuultavat liiaksi läpi kirjoittajasta ( sama homma mieskirjoittajienkin kohdalla). Pidän useimmiten seesteisistä sanoista. Jos kirjoittajaa v*tuttaa, sen v*tutuksen(kin) näkee kyllä muutenkin, ilman että lukijoille on sormella osoitettava voimasanoja ylikorostamalla, että nyt kirjoittajaa "v*ttu v*tuttaa, kun siis v*ttu muuten v*ttu vituttaa..."

        Se sanoista. Yksilöllisesti kirjoittajan orientaatio tietysti sanelee aika pitkälle, miten kukin haluaa itseään kulloinkin ilmentää.

        "Suosittelen edelleen Zarathustran lukemista. Se on kirjallisuudessa aika täydellinen teos. Mielestäni siinä ei ole ainuttakaan ylimääräistä sanaa. Jokainen sana on juuri siinä, missä sen kuuluu olla. Poistat yhdenkin sanan siitä, se jää vajaaksi. Verrattavissa Rachmaninovin kolmanteen pianokonserttoon. Täydellinen teos. Sen voi pilata mutta parantaa ei enää voi. Niissä täydellisissä teoksissa on yksi juttu. Harvat on vastaanottavisia niille. Ne on aika raskaita käsittää. "

        Tiedätkö. Se, että sä olet lukenut Zarathustran näkyy teksteistäsi. Vaikuttavilla ts. henkilöön vaikutuksen tehneillä teoksilla on sellaista taipumusta. Niillä on taipumus peilautua kirjoittajan maailman jäsentämisen tavoissa. En nyt sano, että olisit rajautunut tuohon (ajattelussasi on liikaa ymmärrystä, jotta.. ihan rehellisesti sanoen.. voisin uskoa sellaiseen), mutta ilmiselvää mulle on, että pidät Zarathustrasta paljon.

        "Myös rakkaudessa on sama juttu. Harvat on vastaanottavaisia rakkaudelle. Harvat kykenee käsittämään rakkautta. Sekoitetaan usein seksi/hedonismi ja rakkaus. Rakkaus ei lopu esimerkiksi seksin loppumiseen. Päinvastoin. Rakkaus kasvaa seksin vähettyä. Kasvu ei ole fyysistä, vaan henkistä."

        Niin, rakkaus... Voih, kun saisikin sen taas kokea joskus uudelleen! Aitona ja vilpittömänä. No, en toisaalta omalla kohdallani epäile tuota. Kaunis aihe on rakkaus, mutta ehkä liiankin kaunis mun mielentilaaani tällä hetkellä. Rakkauteen kiteytyy kyllä niin suuri osa ihmisyyden eteenpäin vievästä voimasta, että sillä on jo käsitetasollakin suurempi mahti, kuin mitä moni laiskasti ajatteleva voi ymmärtääkään.

        Kiitos. Ihan hyviäkin sanoja tässä kai kuitenkin vaihdettiin. Toivottavasti löydät keskustelukumppanisi. Kuten tavallaan viittasin aiemmin, toivon, ettei hänkään muistele ainakaan pahalla mua. Kuten sanoin, varmasti fiksu nainen siinä.

        Kommenttini tässä ketjussa olivat alunperin turhankin provokatorisia, liittyen ehkä enemmän taannoisiin aiempiin juttuihin. Jos lähdetään siitä, että kaikilla on olemassa lähtökohtainen kyky ymmärrykseen, mä olen tyytyväinen.;D

        Sun viisauttas en oikeastaan suurelti epäile (aaseista ja hevosista niin viis, mitä nyt olivatkaan;). Kategoriat on loppupeleissä mulle aika laajoja, ainakin toivoisin niin. Onneksi itse kukin voi viime kädessä kehittää itseään, jos tahtoo. (Yks elämän positiivisista jutuista siinä.)

        Ps. Nyt lapsettaa älyttömästi, mutta kuuntelepa youtubesta huviksesi, jos ehdit sellanen listahitti kuin Duffy: "Mercy". Herranjumala, että toi on hyvä, vaikka onkin listakamaa. Tulee hyvälle tuulelle. Luulen, että saattaisit sinäkin pitää, vaikket listamusiikkia yleensä kuunteliskaan. Tajuttoman jumalainen ääni naisella ( olet ehkä kuitenkin jo kuullutkin).


      • siinä on aika
        kuin myös. kirjoitti:

        virkistyksen ja loppumattoman uteliaisuuteni kirvoittamana kysyn suoraan ja selvästi. Vaihtelua sekin.

        Vastasit hyvin eli kuten oletinkin Sinun vastaavan.

        Lämpimät sanasi lämmittävät minua ajottain palelevaa edelleen.

        Olen poissa ja välillä vain piilossa. Vaihtelee. En halua elää elämääni täällä, siksi lähden pois. Se on myös helppoa sillä ulkopuolinen toiminta on vaativaa ja aikaa vievää tällä hetkellä. Täytyy myöntää, että kun tulen tänne ja huomaan kiusauksen olevan suuri, valitsen usein poistumisen. Itsensä kiduttamisen muoto sekin.

        Minä olen nähnyt itseni sisältä ja ulkoa ensimmäisen kerran varhaislapsuudessa. Joku voi kutsua sitä levitoimiseksi, minä kutsun sitä alkuviisaudeksi. Itsestäänselvyyksiä on vaikea määritellä ja kertoa toiselle. Tai ei ole vaikea, riippuu haluaako sille toiselle kertoa ja mitä. Harvalle haluaa, sillä harva tietää mistä puhun ja mitä tarkoitan. Tuskastun joutuessani selittämään sitä, mikä menee pilalle ja minkä sisältö muuttuu aina sanojen myötä.

        Tässä tulee se piiloutumisen haluni. Olenhan kirjoittanut mistä en pidä ja sokeakin sen näkee ja huomaa minusta ja tavastani toimia. Olen liikaa monelle toimessani kuten muut. Olen siinä kertakaikkiaan liikaa ja ollakseni ihminen minun on väistettävä. Koulutan itseäni. Toisekseen pidän itsestäni todella paljon ja viihdyn itsessäni. Miksi tuhlaisin...no, tietänet mitä haen aiemmin kertomani perusteella.

        Piiloutuminen on usein kaikista paljastavinta ja rohkeinta. Joskus se herättää eniten tunteita ja ajatuksia kuin jatkuva ajatusmylläkkä ja vaihdos. Sinäkin olet rohkea ollessasi esillä ja se minua houkuttaa.

        Minun ei tarvitse olla täällä niin paljon... voin käydä milloin vain sinua lukemassa. Tunnistan sinut ja tiedän milloin kyseessä on Sinä.

        huvittavaa. Minusta voi luoda helposti täällä jonkinlaisen mielkuvan. Miltä näytän jne. Totuus on kyllä siinäkin asiassa toisenlainen. En näytä ihan siltä, miltä moni voi täällä kuvitella. Jos kertoisin jotain pieniäkin asioita, voisin olla todella helposti tunnistettavissa. Tarkkasilmäiselle ainakin.

        No joo. Ehkä on parempi, että jätetään ne esoteeriset termit tämän ulkopuolelle. Niin paljon siitä, että minä olen aina katsonut itseäni sisältä käsin. Niin kauan kuin muistan. Peiliin olen aina katsonut muiden takia. Ihan vaan kohteliaisuussyistä. Ei nyt ole tarkoitus kuitenkaan ihan räjähtäneen oloisenakaan ihmisten ilmoilla olla. Suurin ihmetykseni ennen sitä miksi kokemustani oli kai aina se ympäröivän reaktio minuun. Niin kauan kuin muistan. Ja on edelleenkin. Sillä erolla, että nyt ymmärrän miksi se on niin. Mutta se siitä. Etten vaan taas olisi korottamassa itseäni johonkin arvoon arvaamattomaan.

        Siis kyllähän minä poistan aika paljonkin valmiiksi kirjoitettua ennen kuin lähetän viestin johonkin ketjuun. Tulee sellainen tunne, ettei nyt. Ei vielä. Ehkä ei ollenkaan.

        Varhaislapsuudesta puheenollen. Minä olen taas aina nähnyt ihmisten läpi. En osaa selittää, että mitä näen mutta katsoessaan ihmistä näen hetkessä minkälaisesta ihmisestä on kyse. Tiedän hetkessä, että miten puhua toisen kanssa, jotta väärinkäsityksiä ei tulisi. Tiedän hetkessä, jos ei mitään puhuttavaa ole. Usein on vaan tunne, että olen kuin yliopiston professori ekaluokkalaisten joukossa. Sellaista se on ollut jo pienestä pitäen. Viihdyin vanhempien seurassa aina. Meinaisin kirjoittaa jotain lisää mutta jätän tekemättä. Ei täällä.

        Harva ymmärtää tätä kaikkea. Suurimmalle osalle nämäkin on vain sanoja, mille ne ei oikein löydä niille kuuluvaa merkitystä. Ne näkee ehkä hyvin muotooiltua tekstiä. Ehkä jotain syvällistä tai jotain. Mutta ne ei osaa asettaa niitä sanoja itsessä niille kuuluville paikoille. Kun tämänkin tapaisissa sanoissa on oleellisinta se, mikä jää kertomatta. Nähdessään pelkät sanat mutta huomaamatta sanojen mukana kulkevaa sanattomuutta, jää tämä monelle vailla todellista merkitystä. Ehkä jotain, mikä tallentuu mentaalisuuteen odottaakseen oikeaa hetkeä tullakseen esiin...

        Enhän minä halua millään tavalla pakottaa Sinua käymään täällä. Enkä kirjoittamaan aina tänne. Joskus kuin nyt on vaan ihan kiva kuulla Sinusta suoraan, eikä mutkien kautta. Siksi tämä.

        Jaa. Vai lämpimät sanat. Noh. Minulla niitä piisaa. On helppo kirjoittaa ja lausua niitä jollekin, joka on minulle sen arvoinen. Ei niitä tarvitse olla koko ajan etsimässä. Ne vaan tupsahtelee itsestään esille, jokaiselle tilanteelle sopivana.

        Siitä esillä olemisesta. En taida enää vähän aikaa olla noissa päivänpolttavissa aiheissa etusivulla yhtä näkyvästi esillä. Jonkinlaista muutosta olisi ollut havaittavissa. Muutokselle on annettava mahdollisuus muuttua. Se on hyvin monelle aikaa vievää. Kaikki uskalla tehdä sitä niin kuin olen tehnyt sitä minä. Tuli mieleen kuin pentuna mulle ostettiin rubikin kuutio. En saanut sitä kasaan kuin kaksi sivua sääntöjä noudattaen. Se siitä mun älykkyydestä. Minun tapa oli hajottaa se ja koota uudestaan. Se oli nopeampi. Vaarallisempi toki mutta nopeampi. Siksi en suosittele omia tapoja kenellekään. Siksi en mielellään edes kerro monelle. Joku hullu saattaa mennä kokeilemaan niitä tietämättä mitä tekee ja saa aikaiseksi täysin päinvastaisen seurauksen, mitä oli hakemassa. Siksi puhun sen puolesta, että jokainen itsensä ja kokemustensa kautta. Ei minun. Se ei ole välttämättä hyväksi muille.

        Uteliaisuus on hyvä. Kysymällä minulta, olet antanut vastauksen minulle. Olen ainoastaan reilu, että tyydytän myös Sinun uteliaisuutesi. Mielellä on helpompi olla kun ei ole liikaa kysymysmerkkejä häiritsemässä mieltä.


      • ex-Wastaaja
        Sait minut kirjoitti:

        iloiseksi.

        Haluat vastauksia. Yritän. Yritykseksi todennäköisesti jää. Mihin vedän rajan? En tiedä. Vedänkö rajan? En tiedä. Tämän paremmin en osaa vastata.

        Löytänyt Rakkauden? Olen. Olen käynyt sen takanakin. En viihtynyt siellä. Tai ehkä olisinkin mutta silloin mulla oli yksi pieni syy, miksi palasin takaisin. Nyt hän on muutaman vuoden vanhempi. Olet antanut minulle toisen syyn, miksi en halua sinne. Tämäkin tässä silloin tällöin on riittävää. Enemmän kuin kukaan moneen vuoteen tapamani voisi antaa minulle fyysisellä läsnäololla.

        Villihevosellakin on oma kaipuu. Sekin kaipaa kaltaistaan, kenen kanssa juosta villinä ja vapaana. Ei ole vaikeaa myöntää sitä. Ei vaikea ollenkaan. Teet sen erittäin helpoksi.

        Se fyysisyys. Se monelle niin tärkeä fyysisyys. Se on se, mikä erottaa minut monesta muusta. Minä en kiellä fyysisyyttä. En vaan enää välitä kovin paljon eläimellisestä fyysisyydestä. Ei enää kun on joskus käynyt toisenkinlaisen kanssa tutustumassa. Eläimellinen fyysisyys on aika naurettavan vähäistä sen toisenlaisen kanssa, missä oikealla Hetkellä voi katsoa kehoaan melkein ulkopuolelta. Tai ainakin siltä se tuntui. Se ei ollut silmillä nähtävissä. Se oli nähtävissä koko keholla.

        Olet siis mielellään piilossa? En oikein haluaisi uskoa Sinun olevan poissa täältä. Tuskin oletkaan. Siksi puhun Sinulle keskusteltaessa muiden kanssa. Ihan tarkoituksella ja tietoisesti. Kerron ihan mielelläni jotain asioita itsestäni, mitä en mielelläni muuten tee. Ainoa, minkä jätän täällä kertomatta, on se, mikä on silmillä nähtävissä. Sitä en halua tehdä. Silloin olisi moni asia liian ilmiselvää. Olisin ehkä liian helposti tunnistettavissa tämän ulkopuolella monelle muullekin.

        "Siksi puhun Sinulle keskusteltaessa muiden kanssa. Ihan tarkoituksella ja tietoisesti."

        Tuon voisi joku mieltää töykeydeksikin.;) Välinpitämättömyydeksi muiden ajatuksista.

        Mutta olkoot. Minä en teidän keskusteluihinne enää puutu tai ota kantaa. Kauniita keskusteluja teille. Jaatte ilmeisesti saman maailman käsityksen ja mielentilan. Se On kaunista.:)


      • ota tätä
        ex-Wastaaja kirjoitti:

        "Siksi puhun Sinulle keskusteltaessa muiden kanssa. Ihan tarkoituksella ja tietoisesti."

        Tuon voisi joku mieltää töykeydeksikin.;) Välinpitämättömyydeksi muiden ajatuksista.

        Mutta olkoot. Minä en teidän keskusteluihinne enää puutu tai ota kantaa. Kauniita keskusteluja teille. Jaatte ilmeisesti saman maailman käsityksen ja mielentilan. Se On kaunista.:)

        niin henkilökohtaisesti. Monen kanssa täällä en vaivaudu edes puhumaan. Taas normi ylimielinen minä.

        Selitän sinulle. Olet mielestäni ansainnut sen. En ole välinpitämätön muiden ajatuksille. En vaan anna niille isompaa merkitystä, kuin niillä minulle on. En odota omien ajatusten merkityksestä muille yhtään enempää. Jokainen saa antaa niille sen merkityksen, minkä ne itse valitsee niille antaa. Minä en voi enkä halua tehdä niin tärkeää päätöstä toisten puolesta.

        Kiitos vielä kerran ajatusten vaihdosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Helppous löytyy aina vaikeuden kautta. Kuin myös tässäkin ajatusten vaihdossa. Jatkoja. Ja älä kasa itselle turhia paineita onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Silloin kun onnistut siinä, moni asia muuttuu todella paljon helpommaksi.


      • ovat mielikuvia
        kuin myös. kirjoitti:

        virkistyksen ja loppumattoman uteliaisuuteni kirvoittamana kysyn suoraan ja selvästi. Vaihtelua sekin.

        Vastasit hyvin eli kuten oletinkin Sinun vastaavan.

        Lämpimät sanasi lämmittävät minua ajottain palelevaa edelleen.

        Olen poissa ja välillä vain piilossa. Vaihtelee. En halua elää elämääni täällä, siksi lähden pois. Se on myös helppoa sillä ulkopuolinen toiminta on vaativaa ja aikaa vievää tällä hetkellä. Täytyy myöntää, että kun tulen tänne ja huomaan kiusauksen olevan suuri, valitsen usein poistumisen. Itsensä kiduttamisen muoto sekin.

        Minä olen nähnyt itseni sisältä ja ulkoa ensimmäisen kerran varhaislapsuudessa. Joku voi kutsua sitä levitoimiseksi, minä kutsun sitä alkuviisaudeksi. Itsestäänselvyyksiä on vaikea määritellä ja kertoa toiselle. Tai ei ole vaikea, riippuu haluaako sille toiselle kertoa ja mitä. Harvalle haluaa, sillä harva tietää mistä puhun ja mitä tarkoitan. Tuskastun joutuessani selittämään sitä, mikä menee pilalle ja minkä sisältö muuttuu aina sanojen myötä.

        Tässä tulee se piiloutumisen haluni. Olenhan kirjoittanut mistä en pidä ja sokeakin sen näkee ja huomaa minusta ja tavastani toimia. Olen liikaa monelle toimessani kuten muut. Olen siinä kertakaikkiaan liikaa ja ollakseni ihminen minun on väistettävä. Koulutan itseäni. Toisekseen pidän itsestäni todella paljon ja viihdyn itsessäni. Miksi tuhlaisin...no, tietänet mitä haen aiemmin kertomani perusteella.

        Piiloutuminen on usein kaikista paljastavinta ja rohkeinta. Joskus se herättää eniten tunteita ja ajatuksia kuin jatkuva ajatusmylläkkä ja vaihdos. Sinäkin olet rohkea ollessasi esillä ja se minua houkuttaa.

        Minun ei tarvitse olla täällä niin paljon... voin käydä milloin vain sinua lukemassa. Tunnistan sinut ja tiedän milloin kyseessä on Sinä.

        En tiedä millaisen mielikuvan olisin luonut. Fyysistä mielikuvaa en ainakaan. Nyt kun siitä kirjoitit, niin yritin hakea ajatusta sinne päin ja mieleni on ihan tyhjä, joten se siitä. Minusta tiedät jo jotain muuta kuin vain tämän.

        Esoteerisuudeksi voi joku tulkita tämänkin. Ulkopuoliselle asteen kevyempää kuin jossain muualla, mutta kuten sanoit, sanojen mukana voi tulla jotain tai sitten niiden vierestä. Joka ei ole itsessään tulkitsee ja lukee omiaan. Miten ne maailmat olivatkaan vierekkäin tai kaukana toisistaan. Jotkut jakavat saman maailman.

        Kuka hullu tänne kirjoittaisi ilman suodatusta? Ymmärtää kenen kuuluu ymmärtää pienistä murusista ja osaa olla lisäämättä niihin omiaan. Toinen tarpeeksi samankaltainen. Arvaapa kuinka paljon minä otan pois ja mitä laitan tilalle.

        Ihminen on paljas, riittää kun vain osaa katsoa ilman suodattimia. Tämä on se välähdys mistä joskus kirjoitin hieman. Minä näen niin selvästi, että harvoin edes vaivaudun katsomaan kauemmin. Pidän harvasta oikeasti, vaikka minun luullaan pitävän monesta. Niin taitava olen ja silti teeskentelemätön ja oma itseni. Tämä taito on vienyt minua ammatinvalinnassanikin. Ehkä on siksi se ongelma, josta minut nappasit alunperin kunnolla. Ehkä annoinkin napata, kun uteliaisuuteni kasvoi liian suureksi.

        Niin mitä tulee tallennukseen se on jo siellä. Kaikki on jo meissä.

        En minä koe sinua pakottavana. Olisin jo kääntänyt selkäni jos niin kokisin. Ei minua voi pakottaa mihinkään, mitä en itse halua. En ole niin heikko.

        Tapoja on niin monia, mutta kaikille yhteistä on se tuskaisuus ja vaikeus. Joskus on ollut vaikea olla kertomatta ja on saanut pidätellä itseään, sillä kuten kerroit, ei ole aina hyvä näyttää omaa tapaa. Jokaisen oma polku ja askel. Minä en ole niin viisas ja valmis, että osaisin sen hyvin tehdä ja toiselle sopivalla tavalla. En halua ottaa sitä vastuuta ja taakkaa. Yllättävän moni niin haluaa tehdä ja minua aina epäilyttää mikä on aste siinäkin loppujen lopuksi. Ego ohjaa ehkä enemmän kuin tieto.

        Kysymällä paljastaa eniten, sitähän se on. Kyllä sinä tiedät miksi kysyn :)


      • ex-Wastaaja
        Siitä kirjoitusten kirjoitti:

        ulkoasusta. Onhan se kieltämättä aika vulgaaria käyttää joka kirjoituksessa voimasanoja. Johonkin tekstiin ne sopii hyvin, toisiin taas ei ollenkaan. Sehän siinä sanojen käytössä on se juttu, että tilanteeseen sopivat, aiheeseen sopivat jne. sanat. Täyttä kaavamaista kaavattomuutta. Alati muuttuvaa. Jotkut voisi mieltää sen luovuudeksi. Ehkä. En tiedä. En osaa toisin. Kommentoin tähän sitä "itseni likoon laittamista". En tiedä sitäkään. Sanotaan nyt näin, että käytän sitä, mitä minussa on. Käytän sitä, mitä minulle on "annettu". Miksi en tekisi niin? Turhaanhan se kaikki muuten minussa olisi, jos en käyttäisi sitä. Jos haluaa tulla hyväksi juoksijaksi, hyvät juoksukengät ei vielä tee hyvää juoksijaa. Ne helpottaa kyllä juoksijaa aika paljon mutta jos jostakin ei ole juoksijaksi, ne kalliit huippujuoksukengät ei sitä asiaa muuta. Lisää vertauksi, mitä voit vaikka vertailla muiden kirjoittamani vertausten kanssa täällä.

        Suosittelen edelleen Zarathustran lukemista. Se on kirjallisuudessa aika täydellinen teos. Mielestäni siinä ei ole ainuttakaan ylimääräistä sanaa. Jokainen sana on juuri siinä, missä sen kuuluu olla. Poistat yhdenkin sanan siitä, se jää vajaaksi. Verrattavissa Rachmaninovin kolmanteen pianokonserttoon. Täydellinen teos. Sen voi pilata mutta parantaa ei enää voi. Niissä täydellisissä teoksissa on yksi juttu. Harvat on vastaanottavisia niille. Ne on aika raskaita käsittää. Myös rakkaudessa on sama juttu. Harvat on vastaanottavaisia rakkaudelle. Harvat kykenee käsittämään rakkautta. Sekoitetaan usein seksi/hedonismi ja rakkaus. Rakkaus ei lopu esimerkiksi seksin loppumiseen. Päinvastoin. Rakkaus kasvaa seksin vähettyä. Kasvu ei ole fyysistä, vaan henkistä. Hyvänolon tunne on huomattavasti isompi kuin seksin tuoma hetkellinen euforia. Siinä on se euforia aika pysyvänlaatuinen. Sillä erolla, ettei sen tuntemiseen enää tarvitse seksiä. Seksi on silloin kuin naisilla pieni ehostus oman kauneuden esilletuontiin. Ei ylikorostettu huoramainen meikkaaminen, vaan sellainen hillitty lähes huomaamaton, mikä saa naisen vielä enemmän hehkumaan sisäistä kauneuttansa. Rakkaus on niin kokonaisvaltainen voimakas tunne, että sen kerran kokenut ei voi enää erehtyä siinä. Väittäisin, että hyvin harva on kokenut sen. Sen kokenut ihminen muuttuu. Se ei enää toimi niin kuin moni toimii. Sen kokenut ihmninen muuttuu Ihmiseksi. Paitsi, jos se tietenkin pelästyy sitä tunnetta ja karkottaa sen itsestä yrittämällä omistaa sen, kahlita sitä tai alistaa sen Minän tahdolle. Se on varmin tapa menettää se. Se, mitä kuvailin nyt sinulle on jotain, mitä voisin uskaltaa kutsua jumalaiseksi. Se on niin lähellä jumaluutta, mitä yksi ihminen voi kokea. Mikä taas on sen takana, se onkin jo täysin määrittelemätöntä. Se on joko liian iso kokonaisuus määriteltäväksi tai sitten liian pieni määrittelyyn. Miten päin sitä nyt haluaakin katsoa. Tai haluaako ollenkaan.

        Mietin juuri, että miksi kirjoitan sinulle sitä. En tiedä. Ehkä olet harvoja tällä palstalla, jota kiinnostaa lukea tällaista. Turhaa se tännekin kirjoittelu olisi, jos ei ketään kiinnostaisi lukea. Ja tietenki myönnettäköön, että jos onnistuisin houkuttelemaan vielä tällä erään toisenkin esiin...

        "niin henkilökohtaisesti. Monen kanssa täällä en vaivaudu edes puhumaan. Taas normi ylimielinen minä."

        Niin.;) Toivoisin, että se näkyy ( etten ottanut henkilökohtaisesti).

        "Kiitos vielä kerran ajatusten vaihdosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Helppous löytyy aina vaikeuden kautta."

        Niin, kuin myös kiitos. Vaikeudesta ja helppoudesta sen verran, että mä tarvitsen aina haasteen. Jos haaste ei ole riittävä, en innostu riittävästi ajattelusta. Orientaatio sanelee myös pitkälti. Usein paljon enemmän, kuin ymmärrys (vrt. aasit ja hevoset).

        "Ja älä kasa itselle turhia paineita onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Silloin kun onnistut siinä, moni asia muuttuu todella paljon helpommaksi."

        Tuohon pitää tietysti pyrkiä. Jatkoja sinnekin.    


    • mielikuvista.

      Olen kyllä itse alkanut luomaan jonkinlaista fyysistä mielikuvaa. Pystyisin sijoittamaan sisimpäsi kahdenlaisten kasvonpiirteiden väliin. Ei mitään tarkkaa. Ei mitään selkeästi tunnstettavaa. Hmmm... MIten sen nyt sanoisin? Toistaiseksi vielä aika eteerisenä. Sanoisin vielä niin paljon, että myös silmää miellyttäviltä. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei se silmää miellyttävällä olisi merkitystä. Tottakai on. Tämän ulkopuolella se on ensimmäinen, mikä kuitenkin nähdään ja minkä mukaan muodostetaan mielipide. On tyhmää vähätellä sitä.

      Joo. Ammatinvalinnastani. Pidän tekemisestä. Duunini on siis fyysistä. Tiedät sen jo. Olen kertonut sen Sinulle(?) aikasemminkin. En kyllä valinnut sitä. Tai kyllä tavallaan valitsin. Ihan vaan siksi, että jokainen odotti minun valitsevan toisin. Tein sen ihan muiden kiusaksi. En halua elää ensisijaisesti muille. Haluan elää ensisijaisesti itselle. Se itselle eläminen kyllä heijastuu usein muillekin. En tiedä sitä, että heijastuuko hyvällä tai pahalla mutta tiedän sen heijastuvan juuri niin kuin sen täytyy heijastua. En siis kovin paljon pohdi sitä. Itse asiassa erittäin vähän. Siksi juuri en ole paljon välittänyt enää mistään parisuhteista enkä edes mistään lyhyemmistäkään. En vaan ole tavannut ketään, joka haluaisi elää ensisijaisesti itselle. Elää itselle ja kenties minun kanssa. Ei maksa vaivaa. En halua vaikeuttaa kenenkään elämää, mitä väistämättä toisenlaisessa tapauksessa tekisin.

      Joo. Kaikki on tallennettuna valmiiksi meissä jokaisessa. Kyse onkin siitä, että uskaltaako kapinoida opetettua vastaan ja näkemään itsensä sellaisena kuin on? Koska ympäröivän reaktio sellaista kapinaa vastaan on aika selvä. Sehän ollaan nähty täälläkin muutamaan otteeseen. Jotenkin on jo tuhansia vuosia uskoteltu, ettei siihen saisi kukaan pyrkiä. Se on jotain, mikä oli minulle mahdotonta sulattaa ja siksi olen nyt tässä missä olen.

      Kevennykseksi loppuun. Kai sen nyt tässä vaiheessa voi tänne kirjoittaa. Tein ennen vuodenvaihdetta muutaman mielestä vuoden parhaan aloituksen. Vittuuntuneena puskana. Tosiasiassa kirjoitin ja nauraa räkätin itsekseni täällä ruudun takana. En nauranut aihetta, mitä käsittelin. Nauroin omaa typerää kielenkäyttöäni. Jokaiselle hullulla on kai omat huvit. Sama oli myös viikonloppuna. En naura aiheelle mutta kielenkäytölleni kyllä.

      Hyvää yötä Sinulle.

      • ulkoisella

        on merkitystä ja silmää tulee miellyttää. Miksi pitäisi asettaa asiat vastakkain ja tyytyä vain toiseen? Pidättäydyn ehdottomasti kuvailemasta itseäni enempää mitä olen tehnyt täällä.

        Kyllä, olet kertonut minulle. Toki itselle eläminen tuolla tavoin näkyy ulospäin ja vain hyvänä asiana.

        Et ole tavannut riittävän kaltaistasi, sitä se vain taitaa olla. Sitähän se on monella muullakin.

        Asenteita vastaan minä en jaksa kertoa ja selostaa. Ei riitä aikaa tai mielenkiintoa, että alkaisin kertomaan oikeasti muille. Ajallani on parempaa käyttöä. Olen kertomasi huomannut.

        En tiedä mitä aloituksia tarkoitat, mutta voin kuvitella aika hyvin.

        Pahoittelen lyhykäisyyttäni. Kuten jo toivottelit, hyvää yötä...aika rientää. Huomaatko miten jo hyvästelen lähtiessäni :)


      • vähän vielä.
        ulkoisella kirjoitti:

        on merkitystä ja silmää tulee miellyttää. Miksi pitäisi asettaa asiat vastakkain ja tyytyä vain toiseen? Pidättäydyn ehdottomasti kuvailemasta itseäni enempää mitä olen tehnyt täällä.

        Kyllä, olet kertonut minulle. Toki itselle eläminen tuolla tavoin näkyy ulospäin ja vain hyvänä asiana.

        Et ole tavannut riittävän kaltaistasi, sitä se vain taitaa olla. Sitähän se on monella muullakin.

        Asenteita vastaan minä en jaksa kertoa ja selostaa. Ei riitä aikaa tai mielenkiintoa, että alkaisin kertomaan oikeasti muille. Ajallani on parempaa käyttöä. Olen kertomasi huomannut.

        En tiedä mitä aloituksia tarkoitat, mutta voin kuvitella aika hyvin.

        Pahoittelen lyhykäisyyttäni. Kuten jo toivottelit, hyvää yötä...aika rientää. Huomaatko miten jo hyvästelen lähtiessäni :)

        Niin. En ole tavannut riittävän kaltaistani. Pitkään olen elänyt sellaisessa luulossa, ettei kaltaistani ole. Olen tainnut erehtyä. En yleensä pidä kovin paljon väärässä olemisesta mutta tällä kertaa otin sen väärässä olemisen ilomielin vastaan.

        Mutta... Eiköhän törmäillä taas tavalla tai toisella.


      • sinua katson
        vähän vielä. kirjoitti:

        Niin. En ole tavannut riittävän kaltaistani. Pitkään olen elänyt sellaisessa luulossa, ettei kaltaistani ole. Olen tainnut erehtyä. En yleensä pidä kovin paljon väärässä olemisesta mutta tällä kertaa otin sen väärässä olemisen ilomielin vastaan.

        Mutta... Eiköhän törmäillä taas tavalla tai toisella.

        ja ahnehdin kun ajattelin aiemmin samalla tavoin. Hyväksyinkin sen ilman kapinointia, tiesin etten muulla tavoin voi toimia, se ei auta eikä johda mihinkään, ei ainakaan sellaiseen mitä olin toivonut itselleni. Joskus soimasin itseäni ahneudesta, sillä minulla kuitenkin on aina ollut enemmän kuin monella muulla. Hamuava ja janoava mieli.

        Olen ottanut muut tarkoitukset vastaan ja niinkin on ollut tyydyttävää. Ei ole olemassa sellaista joka minua ymmärtää ja siksi olen ollut piilossa lähes koko ikäni ja lähes kaikilta. Ei ole voinut ymmärtää niin kuin minä olen ymmärtänyt. Kun olen itseäni vähän avannut, on siinä ollut seurauksena tunnemyrsky toisessa joka ikinen kerta. Moni näkee jotain mitä itse on koko elämänsä etsinyt ja takertuu kuvitellessaan niin sen saavuttavan. Tuloksen tässä tietää jokainen. Muiden minuun kohdistunut ymmärtämisen tarve on ahdistanut ja sitonut minua liikaa muiden virheisiin ja kantamiseen. Minua ei voi ymmärtää ajattelemalla ja analysoimalla.

        Ilman avitusta tai ilman. Minun varmaan pitäisi kiittää sinua, niin mukavaa tämä on ollut. Todellakin riittävää monin tavoin.


      • voinut itse
        sinua katson kirjoitti:

        ja ahnehdin kun ajattelin aiemmin samalla tavoin. Hyväksyinkin sen ilman kapinointia, tiesin etten muulla tavoin voi toimia, se ei auta eikä johda mihinkään, ei ainakaan sellaiseen mitä olin toivonut itselleni. Joskus soimasin itseäni ahneudesta, sillä minulla kuitenkin on aina ollut enemmän kuin monella muulla. Hamuava ja janoava mieli.

        Olen ottanut muut tarkoitukset vastaan ja niinkin on ollut tyydyttävää. Ei ole olemassa sellaista joka minua ymmärtää ja siksi olen ollut piilossa lähes koko ikäni ja lähes kaikilta. Ei ole voinut ymmärtää niin kuin minä olen ymmärtänyt. Kun olen itseäni vähän avannut, on siinä ollut seurauksena tunnemyrsky toisessa joka ikinen kerta. Moni näkee jotain mitä itse on koko elämänsä etsinyt ja takertuu kuvitellessaan niin sen saavuttavan. Tuloksen tässä tietää jokainen. Muiden minuun kohdistunut ymmärtämisen tarve on ahdistanut ja sitonut minua liikaa muiden virheisiin ja kantamiseen. Minua ei voi ymmärtää ajattelemalla ja analysoimalla.

        Ilman avitusta tai ilman. Minun varmaan pitäisi kiittää sinua, niin mukavaa tämä on ollut. Todellakin riittävää monin tavoin.

        kirjoittaa, minkä kirjoitit. Erityisesti sen, että jos minusta haluaa päästä perille, niin analysointi täytyy unohtaa heti kättelyssä. Perille pääsee silloin kun lakkaa analysoimasta ja katsoo minua sellaisena kuin olen. Kaikki muu on ajanhukkaa. Moni on yrittänyt ja paljastanut ainoastaan itsensä, ymmärtämättä lainkaan minua, vaikka mitään en ole koskaan salanut. Kaikki on ollut aina juuri sitä, miltä näyttää.

        Ollut enemmän kuin muilla. On joo. Ehkä muotoilisin sen toisin. Olen ollut enemmän kuin muut. Se on ollut joskus raskas taakka kantaa. Oli aika kun en halunut sitä. Nyt on aika kun en antaisi sitä enää kenellekään. En antaisi vaikka voisin. Se olisi vastuutonta. Voin korkeintaan näyttää jollekin toiselle, mihin katsoa. En enemmän. Mutta toisaalta moni ei edes halua tietää. Aina vaan parempi. Parempi, että tietää ne, joiden täytyy tietää. Ne osaa käyttää sitä kaikkea oikein ilman vahinkoa tulevalle.

        Kiitos myös Sinulle. Luulin hetken aikaa nähneeni Sinut myös tämän ulkopuolella. Nyt en olisi enää niinkään varma. Mutten kuitenkaan kovin epävarmakaan. Sanoisin, että omassa tyypillisen miellyttävän "en tiedä" tilassa. Se on usein todella vapauttavaa. Se "en tiedä". Se on aina rehellinen. Se ei erehdy koskaan. Kuin ei erehtynyt nytkään. Se oli se "minä tiedän", mikä erehtyi. Ei ole siis kovin tarpeeton sekään. Silläkin on oma paikkansa minussa.

        "Let me show You my darkest dreams
        Rituals that will set me free
        Dine with me my forbidden feast
        learn the beauty of the beast..."


      • vieläkin paljon
        voinut itse kirjoitti:

        kirjoittaa, minkä kirjoitit. Erityisesti sen, että jos minusta haluaa päästä perille, niin analysointi täytyy unohtaa heti kättelyssä. Perille pääsee silloin kun lakkaa analysoimasta ja katsoo minua sellaisena kuin olen. Kaikki muu on ajanhukkaa. Moni on yrittänyt ja paljastanut ainoastaan itsensä, ymmärtämättä lainkaan minua, vaikka mitään en ole koskaan salanut. Kaikki on ollut aina juuri sitä, miltä näyttää.

        Ollut enemmän kuin muilla. On joo. Ehkä muotoilisin sen toisin. Olen ollut enemmän kuin muut. Se on ollut joskus raskas taakka kantaa. Oli aika kun en halunut sitä. Nyt on aika kun en antaisi sitä enää kenellekään. En antaisi vaikka voisin. Se olisi vastuutonta. Voin korkeintaan näyttää jollekin toiselle, mihin katsoa. En enemmän. Mutta toisaalta moni ei edes halua tietää. Aina vaan parempi. Parempi, että tietää ne, joiden täytyy tietää. Ne osaa käyttää sitä kaikkea oikein ilman vahinkoa tulevalle.

        Kiitos myös Sinulle. Luulin hetken aikaa nähneeni Sinut myös tämän ulkopuolella. Nyt en olisi enää niinkään varma. Mutten kuitenkaan kovin epävarmakaan. Sanoisin, että omassa tyypillisen miellyttävän "en tiedä" tilassa. Se on usein todella vapauttavaa. Se "en tiedä". Se on aina rehellinen. Se ei erehdy koskaan. Kuin ei erehtynyt nytkään. Se oli se "minä tiedän", mikä erehtyi. Ei ole siis kovin tarpeeton sekään. Silläkin on oma paikkansa minussa.

        "Let me show You my darkest dreams
        Rituals that will set me free
        Dine with me my forbidden feast
        learn the beauty of the beast..."

        uteliaita. Lopetan tähän. Toistaiseksi.


      • ex-Wastaaja
        vieläkin paljon kirjoitti:

        uteliaita. Lopetan tähän. Toistaiseksi.

        "Onpa
        vieläkin paljon 18.3.2008 klo 17.18
           uteliaita."

        Vinkki. Uteliaat välttää varmaan aika helposti kirjoittamalla yksityisesti.;)

        Tottakai kirjoittajien ymmärryksestä realistisesti kaikki tekee päätelmiä tällä tavalla julkisesti.


      • ja mennä
        vieläkin paljon kirjoitti:

        uteliaita. Lopetan tähän. Toistaiseksi.

        parempaan piiloon.


    • ..............

      .....---....---..

      ei mulla muuta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      142
      1865
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      114
      1457
    3. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      88
      1267
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1262
    5. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      89
      1155
    6. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      198
      1040
    7. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      97
      973
    8. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      44
      924
    9. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      201
      916
    10. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      76
      838
    Aihe