nousi aiheeksi sika- ja nautatiloilla äsken kuuntelemissani uutisissa.
Itse aikoinani uuden sikalan rakensin ja nykyinen tehokkuus sen "tyhjäsi".. eniwei.. oletteko huomanneet saman kuin minä muinoin lihasikojen määrästä kasvatuskarsinassa.. eli kun oli 11-12 lihasikaa, toki samasta pahnueesta, samassa 3 X 3,6 m:n karsinassa (1,4m ritilä), ei ollut stressiä eikä siis hännänpurentaakaan, mutta nämä ongelmat alkoivat joskus, jos alkoivat, kun karsinassa oli vain 7-9 lihasikaa, kun en halunnut yhdistellä aina eri pahnueitakaan ja siten täyttää lihapuolta, varsinkin joskus kun sattui tulemaan useampia alle 10 pors. pahnueita, jäi lihapuoli nykyisten/tulevien vaatimusten mukaisesti väljäksi.. Onko aina eläimen etu "liian" väljät tilat? Itse en ikinä tuohon syytä keksinyt, eikä muutkaan sitä osanneet selittää. Hassua tuossa on se kun tilaa ei tahtonut olla loppuaikoina ruuhella, mutta se ei aiheuttanut mitään ongelmia.! Yhdistelmäsikalani oli uudenaikainen eikä ilmastoinnissakaan ollut puutteita mutta ei vetoakaan.. Tiedetäänköhän nykyään enemmän, eli oliko syy sittenkin olosuhteissa vai ovatko siat muuttuneet sosiaalisesti? Hoitajat ovat kyllä nykyään omaksuneet bisnesajattelun ja tehokkuus ennen kaikkea,-ajattelun, toki yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.
Itse aikoinani uuden sikalan rakensin ja nykyinen tehokkuus sen "tyhjäsi".. eniwei.. oletteko huomanneet saman kuin minä muinoin lihasikojen määrästä kasvatuskarsinassa.. eli kun oli 11-12 lihasikaa, toki samasta pahnueesta, samassa 3 X 3,6 m:n karsinassa (1,4m ritilä), ei ollut stressiä eikä siis hännänpurentaakaan, mutta nämä ongelmat alkoivat joskus, jos alkoivat, kun karsinassa oli vain 7-9 lihasikaa, kun en halunnut yhdistellä aina eri pahnueitakaan ja siten täyttää lihapuolta, varsinkin joskus kun sattui tulemaan useampia alle 10 pors. pahnueita, jäi lihapuoli nykyisten/tulevien vaatimusten mukaisesti väljäksi.. Onko aina eläimen etu "liian" väljät tilat? Itse en ikinä tuohon syytä keksinyt, eikä muutkaan sitä osanneet selittää. Hassua tuossa on se kun tilaa ei tahtonut olla loppuaikoina ruuhella, mutta se ei aiheuttanut mitään ongelmia.! Yhdistelmäsikalani oli uudenaikainen eikä ilmastoinnissakaan ollut puutteita mutta ei vetoakaan.. Tiedetäänköhän nykyään enemmän, eli oliko syy sittenkin olosuhteissa vai ovatko siat muuttuneet sosiaalisesti? Hoitajat ovat kyllä nykyään omaksuneet bisnesajattelun ja tehokkuus ennen kaikkea,-ajattelun, toki yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
aikoinaan ihmeteltiin tanskan emakoiden hyvää porsastuottoa, sekin selvisi nyt kun kävimme tutustumassa, oli nimittäin 1,5-2 kertainen määrä emakoita ilmoitettuun emakkopaikkamäärään verrattuna. Suomessa on emakoiden porsastuotto jotain vajaa 20, tanskassa lähes 30... btw suomessa tuotetaan 13 lihasikaa per/ tukiemakko taitaa olla niipäi et suomessa ilmoitetaan emakoita 1,5-2 kertainen määrä todellisuuteen ja tanskassa 0,5-0,7 kertaisena.
Nämä tuotosmäärät on vaan ja ainoastaan pilkun-nussijoitten numeroilla kikkailua, tilastoja tehdään juuri sellaisia kun tilaaja tarvitsee.
kukaan uskaltaa ilmoittaa säännöllisesti enemän emakoita tukihakuun, mutta tuskinpa yhtään jää ilmoittamattakaan. Tanskassa kun ei taida emakkokohtaista tukea olla niin on ymmärrettävää että ympäristösyistä ilmoitetaan vähemmän kuin todellisuudessa ja kyllä tuo 30 porsaan keskiarvo viittaa järjestelmälliseen laskuvirheeseen.
Hassu juttu tuokin että suomessa on porsastuotto lähes 20porsasta, mutta kun huomioidaan myydyt lihasiat ja maksetut emakkotuet niin jokaista teurastettua 13 lihasikaa kohti löytyykin yksi tukiemakko, eli tuotos olisikin 13 eikä 20....
on yli 170% kun tarkastellaan tuotettua lihamäärää suhteessa ilmoitettuihin sikamääriin...
eläintä voi olla sikalassa jossa on 250 emakkopaikkaa ja 1000 sikapaikkaa?
1250 plus eläimiä hoitava työn tekiä