koska kumipallo alkoi pomppia lasten käsissä.
Onko tietoa,tehtiinkö kumista muitakin leluja?
Muistan,että oli jotain pellistä tehtyjä leluja?
Onko mitään mielikuvaa niistä.. siis lapsena?
Mustatteko....
9
548
Vastaukset
- ajastin
nukenpää oli, jotka ommeltii vartaloon. Sit tuli noita plastiikki päitä. Pahvista oli myös tehtyjä. Ne vaan ei kestäny kovin hyvin kolhuja.
Sen mukaan kumipallo tuli markkinoille 1840-luvun lopulla.
Itselläni oli lantun kokoinen, sininen kumipallo jo ennen pikkusiskoni syntymää, joten minun on täytynyt olla parivuotias.
Minulla oli myös n. kolmekymmensenttinen kuminen meripoika, jonka olin ristinyt Pelle Piiksi, sillä sen selässä oli venttiili, ja nukke piippasi, kun sitä puristeli.
Sitten oli vielä Bontso, ilmeisesti jokin kankaasta tehty nalle tai koira, jonka täytteenä oli sahajauhoa.
Minun Bontsoni oli sininen, ja pikkusisko sai punaisen.
Peltileluja oli, minulla tosin vain pieni ämpäri ja moka, jolla lapioin hiekkaa ämpäriin kakkuja leipoessani.löysin sieltä Sörkan rannasta kerran kumipallon..Enpä tiedä,kenen oli. Olin kai 7v.
Olipa hyvä,siitä riitti iloa pitkään.Kerran se vieri likakaivoon ..Kovalla työllä, saimme kannen
auki ja siinä oli semmoinen poikki puu,vähän kyllä pelkäsin että on laho ja putoan sinne viemäriin. Olin köykänen,joten kesti painoni ja sain sen arvokkaan pallon pelastettua. .Hui..juoksenteli kaikenlaisia
ötököitäkin siellä. Oli taas kotona ihmettelmistä,miten keskellä kaunista päivää ,oli
kengät märkänä.No,kaikkea ei kerrottu,jotain pitää
pitää omana tietonaan.Peltiromuista,tuli mieleen semmoinen lintu,jota vedettiin avaimella..irkku-37 kirjoitti:
löysin sieltä Sörkan rannasta kerran kumipallon..Enpä tiedä,kenen oli. Olin kai 7v.
Olipa hyvä,siitä riitti iloa pitkään.Kerran se vieri likakaivoon ..Kovalla työllä, saimme kannen
auki ja siinä oli semmoinen poikki puu,vähän kyllä pelkäsin että on laho ja putoan sinne viemäriin. Olin köykänen,joten kesti painoni ja sain sen arvokkaan pallon pelastettua. .Hui..juoksenteli kaikenlaisia
ötököitäkin siellä. Oli taas kotona ihmettelmistä,miten keskellä kaunista päivää ,oli
kengät märkänä.No,kaikkea ei kerrottu,jotain pitää
pitää omana tietonaan.Peltiromuista,tuli mieleen semmoinen lintu,jota vedettiin avaimella..ei meillä ostettu,omatekoisia olivat.
Sodan jälkeen lahjaksi saamani puinen nukenkehto on vieläkin yhden tyttäreni perheessä tallella.ihme kyllä kulkenut kymmenien muuttojen mukana.
Muistan,kun sain noin kahdeksan-vuotiaana rovastin tyttäriltä heidän vanhan paperinukkekokoelmansa.Kun taas sitten muutimme uuteen paikkaan,oli tämä arvokas laatikkoni hävinnyt.Surin sitä kauan.Se oli minulle hyvin tärkeä,vieläkin muistan ne vanhanaikaiset paperinuket.- Mallamaija
susmorsian kirjoitti:
ei meillä ostettu,omatekoisia olivat.
Sodan jälkeen lahjaksi saamani puinen nukenkehto on vieläkin yhden tyttäreni perheessä tallella.ihme kyllä kulkenut kymmenien muuttojen mukana.
Muistan,kun sain noin kahdeksan-vuotiaana rovastin tyttäriltä heidän vanhan paperinukkekokoelmansa.Kun taas sitten muutimme uuteen paikkaan,oli tämä arvokas laatikkoni hävinnyt.Surin sitä kauan.Se oli minulle hyvin tärkeä,vieläkin muistan ne vanhanaikaiset paperinuket.oli suuri kokoelma paperinukkeja. Piirsin niitä myös itse. Kun muutimme paikkakuntaa , ne hävisivät. Myöhemmin sain tietää, että aitini oli antanut ne naapurin tytölle. Vieläkin harmittaa.
Mallamaija kirjoitti:
oli suuri kokoelma paperinukkeja. Piirsin niitä myös itse. Kun muutimme paikkakuntaa , ne hävisivät. Myöhemmin sain tietää, että aitini oli antanut ne naapurin tytölle. Vieläkin harmittaa.
sota-aikaisia tapauksia. Isosiskollani joka oli minua yli 5 vuotta vanhempi,hänellä oli kaunis nukke johonka en saanut koskea . Se on kuitenkin yhdessä valokuvassa minun sylissä ,niin että siittä on jäänyt minulle kiva muisto.
Leikkipaijoja en muista mitään, että niitä kai sitten ei ollut minulla. Osasin kyllä lukea jo 5vuotiaana ja kirjoja käytiin isojensiskojen kanssa lainaamassa kirjastosta. Olin viidestä sisarestani nuorin.
Olen ollut aika nuori, ehkä alle viisi ,kun meidän ovelle tuli mustalais nainen ,sylissä oli huiviin sidottu pikkuvauva, hän varmaankin pyysi jotai äidiltä ,ja niin meni minun lempivilttini ,jossa oli pupunkuvia. Itkin sitä monta vuotta. Ja vieläkin suren sitä ,vaikka siittä on jo 70vuotta.- elma05
ullamirjami kirjoitti:
sota-aikaisia tapauksia. Isosiskollani joka oli minua yli 5 vuotta vanhempi,hänellä oli kaunis nukke johonka en saanut koskea . Se on kuitenkin yhdessä valokuvassa minun sylissä ,niin että siittä on jäänyt minulle kiva muisto.
Leikkipaijoja en muista mitään, että niitä kai sitten ei ollut minulla. Osasin kyllä lukea jo 5vuotiaana ja kirjoja käytiin isojensiskojen kanssa lainaamassa kirjastosta. Olin viidestä sisarestani nuorin.
Olen ollut aika nuori, ehkä alle viisi ,kun meidän ovelle tuli mustalais nainen ,sylissä oli huiviin sidottu pikkuvauva, hän varmaankin pyysi jotai äidiltä ,ja niin meni minun lempivilttini ,jossa oli pupunkuvia. Itkin sitä monta vuotta. Ja vieläkin suren sitä ,vaikka siittä on jo 70vuotta.Vähäisiä olivat lelut sotaajan jälkeen lapsilla.Isäni teki rintamalla minulle pienen tuolin ja se on vieläkin tallessa.
Paperipäinen nukke minulla oli ja äiti jaksoi kutoa sille uudet vaatteet aina jouluksi.(Tuli paketti nukellekin)
Sininen kumipallo minulla oli myös sitten alakoululaisena.
(Taisi olla lantun kokoinen) - Hintriika*
elma05 kirjoitti:
Vähäisiä olivat lelut sotaajan jälkeen lapsilla.Isäni teki rintamalla minulle pienen tuolin ja se on vieläkin tallessa.
Paperipäinen nukke minulla oli ja äiti jaksoi kutoa sille uudet vaatteet aina jouluksi.(Tuli paketti nukellekin)
Sininen kumipallo minulla oli myös sitten alakoululaisena.
(Taisi olla lantun kokoinen)Taisipa useimpien tyttöjen lahjapaketissa 40- ja 50-luvuilla jouluna olla vanha nukke, joka oli saanut uuden pään ja uudet vaatteet!
Ennen seuraavaa joulua nukkerukan nokka ehti olla taas lytyssä ja joskus reikäkin kallossa. Hyvin se tehtävänsä täytti siitä huolimnatta.
Nyt voisi sanoa, että sen ajan nukeilla oli varsinainen kierrätysvartalo! Hintriika* kirjoitti:
Taisipa useimpien tyttöjen lahjapaketissa 40- ja 50-luvuilla jouluna olla vanha nukke, joka oli saanut uuden pään ja uudet vaatteet!
Ennen seuraavaa joulua nukkerukan nokka ehti olla taas lytyssä ja joskus reikäkin kallossa. Hyvin se tehtävänsä täytti siitä huolimnatta.
Nyt voisi sanoa, että sen ajan nukeilla oli varsinainen kierrätysvartalo!ja nyt vasta huomasin,kun juttu putoaa penkin alle.Mustatteko hehheee...Ei tuo haitannut,
kukaan ei ainakaan musta-maalannut.Pallo oli hyvä
leikkikalu. oli semmoinen sarja ,miten sitä piti heittää seinään..Ensin normaalisti --sitten selän takaa ylös--vasemmalla kädellä selän takaa ja oikealla--päällä-- rinnalla - polvella ja toisella..ym.. ja sitähän kesti vaikka kuinka kauan.ensiksi kerran,,seur. kerralla taas lisää ja n.e. Jos pudotti ,että tuli stiplu,oli toisen vuoro. Muistatteko tämmöisen.Sitä oli kiva yksikseenkin pelata.Ei tullut aika pitkäksi koskaan..Oikein Hyvää Pääsiäisen aikaa jokaiselle!
t. Irkku
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1375808
Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3962609- 1352551
Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää
Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv102090- 131528
- 641190
Kun ei numeroa
niin en edes voi viestittää, et suunnitelmiin tuli muutos. Ikävä on, ja kasvaa vaan🤍101072Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä01030- 52938
- 82865