Eronneet.

Meillä kävi niin että tyttö itse ei enään halunnut mennä isälleen uuden puolison ja hänen lastensa vuoksi..yhteistä lasta ei heillä vielä ole..

Ihan kivasti on käynyt. Itse sain hyvän ystävän isän "uudesta" ja lapsetkin saivat kavereita, isän "uuden" lapsista ja vilkkaan pikkuveljen. Minäkin sain pienellä vaivalla itselleni paijattavan, kun pikku mies käy meillä yö kylässä.

että isänsä alkoi oikeastaan tavata enemmänkin lapsiaan, kun sai uuden kanssa yhden lisää :) Ennen nuorimpansa syntymistä halusi enemmän vapaita viikonloppuja, muttei enää :)

väleissä kaikki. Mutta heti kun tämä eukko tuli, tapaamiset loppu kuin seinään. Miehelle tuli kuin outo viha meitä kohtaan, ja äksyili lapsilleen kun joku uskalsi isälle soittaa, niin sellasta tekstiä tuli, että huh huh. Nyt on vuosia kulunut, eikä isä ole yhteyttä ottanu. Elarit tulee sossun kautta,ja ollaan eletty kuin isää ei meillä olisi koskaan ollutkaan. Niin pimennossa elää, että ei sukulaisetkaan ja meidän yhteiset ystävätkään ole miehestä kuullut mitään.
Pilalla on koko mies.

Meillä lapset unohtui kyllä täysin kun isä muutti suoraan kotoa elämänsä rakkauden luokse. Yhteisiä lapsia heillä ei ele mutta eipä isällä todellakaan ole mielenkiintoa ja aikaa lapsilleen. Vapaa-ajalle on parempaakin tekemistä kuin lasten tapaaminen. Isä muutti pois vuosi sitten ja lapset ovat olleet hänen luonaan kolme yötä. Muutama päivätapaaminen joka on kestänyt muutaman tunnin. Siinä vuoden tapaamiset. Lapsista osa ala-asteikäisiä ja yksi alle kouluikäinen.

eron jälkeen vuoden kaksi lasta kävi isällään ja sit isä meni naimisiin ja uusionni käski miehen valita, joko hän tai lapset. isä valitsi uo:n ja ilmoitti meille asiasta. lapset eivät ole nähneet kymmeneen vuoteen isäänsä.

Onpa osalla kurjia kertomuksia....

Meillä esikoiset ovat kiinteä osa perhettämme (miehen ns. etälapsi ed. suhteesta ja omani luonamme asuva). Omani käy myös säännöllisesti isällään ja tälläkin uusi vaimo.

Uskon, että jos isän ja lapsen suhde on läheinen ennen eroa, ei se muutu uusien perhekuvioiden myötä miksikään. Näin ainakin meillä.

Meillä taas alkoivat tapaamiset sujumaan paremmin, ja lapset olemaan iloisempia tietyn alkujännityksen jälkeen, kun isänsä vakiintui ja siellä päässä alettiin elää normaalia perhe-elämää. Nyt siellä perheessä on jopa pari sisaruspuoltakin, joita lapset mielellään haluavat nähdä ja kertovat heistä täälläkin hauskoja juttuja. Ja näyttää toimivan samalla tavoin toisinkin päin, pikkusisarukset juoksevat kädet ojossa heitä vastaan, kun heitä olen sinne vienyt.

Mies jätti lapset välittömästi uuden onnen löydettyään, sitä ennen välit olivat hyvät ja lapset isälle tärkeitä ja rakkaita. Uusi onni pisti miehen valitsemaan, ja lapset hävisivät. tosi surku. Erosta nyt kaksi vuotta.

Kuten huomaat, asiassa voi käydä miten vain.

Riippunee paljon siitä, millainen se isä on muutenkin isänä. Ymmärtääkö hän merkityksensä lapselle ja onko tähän mennessä osoittanut vastuullisuutta?

Lisäksi riippunee siitä, millaisen uuden onnen ottaa, jos ottaa jonkun sairaalloisen mustasukkaisen, ei siitä yleensä seuraa kenellekään mitään hyvää, pidemmän päälle ei sille miehelle itsellekään, jos taas ottaa tavallisen ihmisen, joka ei ole mikään lapsivihaaja, siitä voi seurata lapsellenne paljon lisää hyvääkin.

Eipä ole ollut havaittavissa yhtään mitään erikoista. Lapsille uusiosuhde on sopinut ja etäisän luona asiat sujuvat hyvin.
Itse olen huomannut, että vaatekassi tulee huomattavasti siistimpänä ja pyykit pestyinä nykyään :)

Miksi olisi jäänyt lapsi pois elämästäni? Pöh, kumma kysymys.

Lapsen isä alkoi seurustella muutama vuosi eromme jälkeen erään naisen kanssa, joka ei halunnut lasta mukaan suhteeseen. Isä kai oli sen verran rakastunut naiseen, että tapaamiset lapsen kanssa harvenivat melko paljon.
Lapsemme onneksi heidän suhteensa kuivui kokoon melko nopeasti.

Muutaman kuukauden kuluttua isä tapasi toisen naisystävän, joka otti todella hienosti lapsen huomioon ja tapaamiset sujuivat ihan normaalisti.
Toki jos heillä oli jotakin kahdenkeskisiä menoja, lapsen tapaamiskuvioita muutettiin, niin että pääsivät viettämään yhteistä aikaa.

Poika tykkäsi kovasti tästä naisesta ja sellaisen kuvan sain, että nainenkin pojastamme eikä sen suhteen mitään ongelmia ollut.
Harmi vaan, että myös heidän suhteensa loppui tässä ihan hiljattain ja poikakin kaipaa tätä naista isällään ollessa.

Toivon, että seuraava naisystävä ottaa yhtä hyvin vastaan pojan lapsen isän elämään kuuluvana, vaikka en siihen tietysti millään tavalla voi vaikuttaakaan.
En kuitenkaan usko, että isä luopuisi enää lapsen tapaamisista naisen vuoksi. Ovat kuitenkin niin hitsautuneet yhteen kun viettävät paljon aikaa yhdessä.