HÄMEENLINNAN VIIKKOUUTISET MA 30.10.2006:
Leeni Ikosen mukaan huostaanottoja tehdään liian herkästi
"Ratkaisu ammattilaisten avuttomuuteen"
Useiden huostaan otettujen ja heidän perheidensä asianajajana Hämeenlinnassakin toiminut varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että sosiaalitoimi on Suomessa tänä päivänä kykenemätön vastamaan ihmisten tarpeisiin.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla yli 20 vuotta vanhaa lastensuojelulakiin ehdotettuja uudistuksia, joiden tavoitteena on lapsen edun entistä parempi huomioon ottaminen.
”Tälläkin hetkellä hoidan tapausta, joka on oiva esimerkki siitä, kuinka pallo on mennyt sosiaalitoimessa pahasti hukkaan. 12-vuotias lapsi otettiin koulukiusaamisesta johtuneiden koulupelkojen takia kiireellisesti huostaan ja sijoitetiin perhekotiin”, Leeni Ikonen kertoo.
Ikosen mielestä niin Hämeessä kuin muualla Suomessa lapsia otetaan huostaan liian hepposin perustein. Stakesin tilastojen mukaan Hämeenlinnassa oli viime vuonna 119 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ikosen mukaan määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Leeni Ikonen peräänkuuluttaa avohuollon todellisten tukien kehittämistä ja niiden käyttämistä ensisijaisena keinona auttaa lapsia lain edellyttämällä tavalla.
”Avohuollon vaihtoehtoja ei osata tai haluta käyttää, asiakkaan toiveita ei huomioida eikä huostaanottoja lopeteta, vaikka peruste niille olisi poistunut. Sosiaalitoimen pitäisi palata alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli löytää auttamisen ilo työstään ja erityisesti lasten asialla.”
Uusi laki tulossa
Nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta –83. uusi lakiesitys on perjantaina eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Lakiesityksessä sanotaan muun muassa, että nuoriso- ja seurakunnan työntekijöitä sekä yksityisillä sektoreilla toimivia palveluntuottajia velvoitettaisiin ilmoittamaan havainnoistaan.
Leeni Ikosen mielestä lakia uudistettaessa olisi viranomaisvallan lisäämisen sijasta tullut paneutua oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen, koska Suomi on jo saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
”Tällainen viranomaisvalvonta on käytännösä jo nyt johtanut ylilyönteihin, kun päiväkotien johtajat ja opettajat tekevät vanhemmille asiasta kertomatta sosiaalitoimille ilmoituksia lapsista, joilla heidän mielestään on ongelmia.”
Ikonen on myös huomannut työssään, että viranomainen kuvittelee tietävänsä perheen asiat ja lapsen edun paremmin kuin vanhemmat.
”Katsoisin, että jotain on kovasti vialla yhteiskunnassa, kun perheet eivät uskalla käydä sosiaalityöntekijöiden tai sairaaloiden lastenpsykiatrien luona ilman lakimiestä”, hän huomauttaa.
Ikonen lisää, että kuntien yleinen ongelma on, ettei niissä ole muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä.
”Pätevienkin työntekijöiden ongelma on sosiaalitoimen toimintakulttuuri. Asiakkaan kohtaaminen, hänen toiveidensa huomioiminen sekä työtapojen laatu ja arviointi tuntuvat puuttuvan. Suuri ongelma on kuitenkin oikeudenkäyntimenettely, kun hallinto-oikeudet pääsääntöisesti hyväksyvät huostaanottopäätökset ja samalla siunaavat viranomaisten mielivaltaiset toimintatavat."
Leeni Ikosen mukaan huostaanottoja tehdään liian herkästi
"Ratkaisu ammattilaisten avuttomuuteen"
Useiden huostaan otettujen ja heidän perheidensä asianajajana Hämeenlinnassakin toiminut varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että sosiaalitoimi on Suomessa tänä päivänä kykenemätön vastamaan ihmisten tarpeisiin.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla yli 20 vuotta vanhaa lastensuojelulakiin ehdotettuja uudistuksia, joiden tavoitteena on lapsen edun entistä parempi huomioon ottaminen.
”Tälläkin hetkellä hoidan tapausta, joka on oiva esimerkki siitä, kuinka pallo on mennyt sosiaalitoimessa pahasti hukkaan. 12-vuotias lapsi otettiin koulukiusaamisesta johtuneiden koulupelkojen takia kiireellisesti huostaan ja sijoitetiin perhekotiin”, Leeni Ikonen kertoo.
Ikosen mielestä niin Hämeessä kuin muualla Suomessa lapsia otetaan huostaan liian hepposin perustein. Stakesin tilastojen mukaan Hämeenlinnassa oli viime vuonna 119 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ikosen mukaan määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Leeni Ikonen peräänkuuluttaa avohuollon todellisten tukien kehittämistä ja niiden käyttämistä ensisijaisena keinona auttaa lapsia lain edellyttämällä tavalla.
”Avohuollon vaihtoehtoja ei osata tai haluta käyttää, asiakkaan toiveita ei huomioida eikä huostaanottoja lopeteta, vaikka peruste niille olisi poistunut. Sosiaalitoimen pitäisi palata alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli löytää auttamisen ilo työstään ja erityisesti lasten asialla.”
Uusi laki tulossa
Nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta –83. uusi lakiesitys on perjantaina eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Lakiesityksessä sanotaan muun muassa, että nuoriso- ja seurakunnan työntekijöitä sekä yksityisillä sektoreilla toimivia palveluntuottajia velvoitettaisiin ilmoittamaan havainnoistaan.
Leeni Ikosen mielestä lakia uudistettaessa olisi viranomaisvallan lisäämisen sijasta tullut paneutua oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen, koska Suomi on jo saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
”Tällainen viranomaisvalvonta on käytännösä jo nyt johtanut ylilyönteihin, kun päiväkotien johtajat ja opettajat tekevät vanhemmille asiasta kertomatta sosiaalitoimille ilmoituksia lapsista, joilla heidän mielestään on ongelmia.”
Ikonen on myös huomannut työssään, että viranomainen kuvittelee tietävänsä perheen asiat ja lapsen edun paremmin kuin vanhemmat.
”Katsoisin, että jotain on kovasti vialla yhteiskunnassa, kun perheet eivät uskalla käydä sosiaalityöntekijöiden tai sairaaloiden lastenpsykiatrien luona ilman lakimiestä”, hän huomauttaa.
Ikonen lisää, että kuntien yleinen ongelma on, ettei niissä ole muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä.
”Pätevienkin työntekijöiden ongelma on sosiaalitoimen toimintakulttuuri. Asiakkaan kohtaaminen, hänen toiveidensa huomioiminen sekä työtapojen laatu ja arviointi tuntuvat puuttuvan. Suuri ongelma on kuitenkin oikeudenkäyntimenettely, kun hallinto-oikeudet pääsääntöisesti hyväksyvät huostaanottopäätökset ja samalla siunaavat viranomaisten mielivaltaiset toimintatavat."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa
Julkaistu: 9.2.2008 lehdessä osastolla Mielipide
leeni ikonen
Hallinto-oikeudet ja uusi lastensuojelulaki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta, kirjoittaa Leeni Ikonen.
Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa
Kansalaisen oikeussuojasta huolehtiminen on hallinnon tärkeimpiä periaatteita. Kansalaisen oikeussuojaa hallinnossa toteuttavat maamme kahdeksan hallinto-oikeutta, ja ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein hallinto-oikeus, KHO.
Vuonna 2006 KHO järjesti vain kaksi suullista käsittelyä (4006 ratkaistua asiaa), joista toisessa toimin 13-vuotiaan nuoren lakimiehenä. Asia koski hänen huostaanottoaan ja laitokseen sijoittamistaan.
Nuori ei ollut saanut neuvoja lakimiesavun saamiseen vaan teki itse sosiaalilautakunnan huostaanottopäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen vaatien lukuisten asiavirheiden korjaamista. Hän ei osannut pyytää asiaan suullista käsittelyä, eikä hallinto-oikeus sellaista hänelle tarjonnut. Hallinto-oikeus vahvisti kirjallisessa menettelyssä huostaanoton perusteiksi sosiaalitoimen väitteet. Nuori valitti KHO:hon.
Kun sosiaalityöntekijä kirjoitti kirjelmässä saaneensa konsulttiapua eri hallinto-oikeuksien lakimiehiltä - toisin kuin päämieheni -, vetosin KHO:n suullisessa käsittelyssä perustuslain yhdenvertaisuussäännökseen. KHO ei kirjannut tätä vaatimusta, eikä siitä ollut päätöksessä mainintaa. Selvisi, että suullisen käsittelyn nauhoitukset olivat tuhoutuneet.
Tämän ainutkertaisen käsittelyn jälkeen KHO sosiaalitoimen vastustuksesta huolimatta kotiutti nuoren. Sosiaalitoimen avustajana toimi Pelastakaa Lapset ry:n lakimies.
Lapsen huostaanotto on puuttumista perusoikeuksiin ja äärimmäinen lapsen vapauteen kajoava toimi. Jokaisella kansalaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, niin lapsella kuin aikuisellakin. Yhtään lasta ei saa perusteetta erottaa perheestään.
Hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisen on näytettävä menetelleensä oikein kajotessaan perus- ja ihmisoikeuksiin. Hallinto-oikeudessa todistustakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisen väitteistä.
Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisen näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisen sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen.
Päätökseen voidaan kirjata "hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijän lausuntojen luotettavuutta siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin". Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista.
Kun yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa. Huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut laajapohjaista oikeudenkäyntimenettelyn pohdintaa, mutta tähän tärkeimpään asiaan ei kajottu. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta esitti huostaanottoasioiden siirtoa käräjäoikeuksiin, mutta esitys sivuutettiin.
Vuonna 2006 suurimmassa eli Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottoasiaa. Suullisia istuntoja oli vain 28. Kansalaisten perusoikeustasoisia asioita ratkaistiin siis pääasiassa kirjallisesti, ilman oikeudenmukaista suullista käsittelyä.
Maassamme asui vuonna 2006 kodin ulkopuolella 15628 lasta (huostaan otettuina 9532). Huostaanotot koskevat aivan tavallisten perheiden lapsia, ja suurin yksittäinen syy ovat nykyään kouluvaikeudet.
Varhaisen puuttumisen korostaminen on 2000-luvulla laukaissut lastensuojeluilmoitusten suman, joka on purettu huostaanotoilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan maamme tilanteesta ja kiinnittänyt huomiota perheen tukemisen tärkeyteen.
Hallinto-oikeuksilla olisi ollut mahdollisuus parantaa lastensuojelun tasoa ja huolehtia lasten oikeusturvasta, mutta sen sijaan ne ovat vuosien mittaan vahvistaneet miltei kaikki huostaanottopäätökset.
Hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa. Uusi lastensuojelulaki ei tuo tähän oikeusturvaongelmaan korjausta. Hallinto-oikeudet ja uusi laki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta.
Kirjoittaja on varatuomari ja toimii lastensuojeluasioihin erikoistuneena lakimiehenä.
Sosiaalilautakunnat, joissa on kaikenlaisia ihmisiä, jotka eivät tajua tuon taivaallista sosiaalityön- tekijöiden ja lastensuojelun toimista. Sosiaalilautakunnilla on ehkä liian suuri vastuu, kun ajattelee, että siellä päätetään ihmisten asioista, ja sinne on valittu tavallisia talliaisia. Olen nähnyt, kuinka lautakunnassa katsovat sosiaalityöntekijää kuin jumalaa, ja sitten tekevät päätökset, jotka sitten ovat sitä mitä sosiaalityöntekijä odottaakin.
lautakunnissa pätemisen tarpeisia vanhojapiikoja jotka ovat samaa mieltä sossujen kanssa jotta
saavat jatkaa hommiaan.
Hämeenlinnan Hallinto-oikeudelle! Eli sosiaalilautakunta ei enään hoida tai käsittele näitä asioita!Mutta ei ole takeita siitäkään onko yhtään parempi tuo Hämeenlinnan hallinto-oikeuskaan! Koska parempi paikka näille käsittelyille olisi käräjäoikeus.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että sosiaaliltk:lle ei enää tehdäkään valitusta? Kiitti, jos viittit selventää.
????????????????????????????????????????
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa. Huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut laajapohjaista oikeudenkäyntimenettelyn pohdintaa, mutta tähän tärkeimpään asiaan ei kajottu. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta esitti huostaanottoasioiden siirtoa käräjäoikeuksiin, mutta esitys sivuutettiin.