4 osakasta on vailla yhteisomistuksen purkua ja 1 osakas on valmis ostamaan osuudet.
Arviot metsistä, rakennuksista ja pelloista on tehty. Viides osuuden omista ei halua tehdä mitään tilanteelle.
Tilanne menee ilmeisesti siihen että haetaan käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua.
Arviohintaan muut ovat suostuneet, voiko käräjäoikeuden määräämä jakaja nostaa hintaa mitä arvioissa on, esim metsänhoitoyhdistyksen arvio metsistä ja metsäpohjasta.
Arviot metsistä, rakennuksista ja pelloista on tehty. Viides osuuden omista ei halua tehdä mitään tilanteelle.
Tilanne menee ilmeisesti siihen että haetaan käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua.
Arviohintaan muut ovat suostuneet, voiko käräjäoikeuden määräämä jakaja nostaa hintaa mitä arvioissa on, esim metsänhoitoyhdistyksen arvio metsistä ja metsäpohjasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laki ei anna osakkaiden enemmistölle näissä asioissa etuja. Näin ollen yhden osakkaan ollessa tyytymätön osakkaiden välisen kaupan ehtoihin, niin virkajaon tekemiseksi jakaja ottaa tarjouksia myös ulkopuolisilta ja koko tilan voi ostaa pesän ulkopuolinen taho.
Virkajaon sijaan olisikin kaikkien etu sovitella ehtoja ja antaa yhdelle erimieliselle osakkaalle jopa extraa sovintojaon aikaansaamiseksi.
vai kenties jonkinlainen yhtymä. Jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty niin tulee toimia perintökaaren 25-luvun mukaan.
Soveliaalla tilanpidonjatkajalla on oikeus vaatia, että jäämistöön kuuluva elinkelpoinen maatila taikka sellaiset jäämistöön kuuluvat tilat tai tilanosat, joista yksinään tai yhdessä hänen tai hänen puolisonsa omistamien tilojen tai tilanosien kanssa muodostuu elinkelpoinen maatila, sisällytetään maatalousirtaimistoineen jakamattomana hänen osuuteensa.
Jos soveliaalle tilanpidonjatkajalle annetaan 1 b §:n mukaisesti maatila, tila tai tilanosa, eivätkä osakkaat sovi sen muusta arvosta, on arvona pidettävä sen tulo- ja varallisuusverolain nojalla laskettua arvoa kerrottuna luvulla 1,2, kun maatalousmaan verotusarvo on laskettu mukaan 3,75-kertaisena.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
mikä tulee siis olemaan tilan arvo?
Kiitos esimerkistä.
Käräjäoikeus ei pyynnöstänne tule myöntämään yhteisomistuksen jakajaa.
Lain mukaan kiinteistöä jaettaessa kiinteistön jakaminen halkomalla (erottamalla kullekin oma osuutensa omaksi) on AINA ensisijainen keino ennen yhteisomistuksne purkua käräjoikeuden määräämän uskotun miehen avulla. Tästä on useampikin KKO:n päätös ja käytännössä käräjäoikeudet usein vaativat jopa sikseen jätetyn halkomisen ennenkuin myöntyvät lupaan vaikka perustelut olisivatkin.
Halkomisen suorittaa paikallinen maanmitaustoimisto josta sitä voi kuka tahansa kiinteistön määräosan omistajista vaikka yksin hakea.
Jos kyseessä on kuolinpesän omistama tila niin ennen halkomista (ja myös ennen yhteisomistuksen purkua) tulee tehdä perinnöjako jossa kiinteistön omistus jaetaan määräosin (murto-osin) kuolinpesän osakkaille. Jos tätä ei ole tehty eikä tästä perinnönjaosta päästä sopuun niin pitää hakea perinnönjakajaa ensin.
Käytännössä (näin olen ymmärtänyt) pesänjakajakaan ei voi tehdä jakoa sillä tavalla että kuolinpesään kuuluva kiinteistö myytäisiin ensin jos kaikki osakkaat eivät siihen suostu. Samoin jakaja ei voi ilman kaikkien osakkaiden suostumusta jakaa kuolinpesään kuuluvaa tilaa määräaloina osakkaille eikä yleensä myöskään niin että koko kiinteistö tulisi vain yhdelle osakkaalle tai osalle osakkaista jos kaikki eivät siihen suostu. Siten jäljelle jää pesänjakajan standardiratkaisu eli jaetaan kiinteistö yhteiseksi määräosin kaikille osakkaille ja jaon laillustuttua osakkaat voivat hakea halkomista jos yhteisomistuksesta ei tule mitään.
Jos kyseessä kuolinpesässä oleva elinkelpoinen maatila niin voi lisäksi ensin tulla sovellettavaksi perintökaaren 25 luvun säädöksen, kuten täällä onkin esitetty. Tosin jos jo perinnönjako on jo tehty ja kyseessä on enää kiinteistön omistus murto-osin (määräosina) niin perintökaaren 25 luvun säädöksiä ei noudateta vaan tilaa tulee halkoa.
Pesänselvittäjä/-jakaja tutkii voidaanko kiinteistö jakaa elinkepoisiin yksiköihin.
Jos esim. paikkakunnalla on rakennusluvan vaatimuksena 5000m² niin ei ole järkeä jakaa 14000m² maa alaa 3 osaan, tällaisessa tapauksessa kiinteistö myydään eniten tarjavalle.
Maatiloista on erilliset säädökset.
Kaikki riippuu kaikesta eikä yleispätevää neuvoa voi kukaan antaa, aina löytyy poikkeuksia.
Toivottavasti muistatte kaikki tämän kun annatte ehdottomia vastauksia kysymyksiin.
Niin no periaatteessa pesänjakajan toimivalta on hyvi laaja mutta muistelisin täällä käydyistä keskusteluista että pesänjakaja ei kovin helposti ainakaan jaa kiinteistöä muutein kuin määräosina ja varsinainen jako tehdään muualla kuin pesänjaossa eli usemmiten käytännössä halkomalla.
En voi sanoa että olisin nyt lukenut vastaustani varten mitään oikeuskirjallisuutta vaan vastaus on perustunut kokemuksesta ja täällä foorumilla käydyistä keskusteluista juontuvaan käsitykseeni asiasta jonka voin korjata jos joku esittää perustelluksi käsitteeni vääräksi.
Onko siis yleistä että riitaisissakin pesissä pesänjakajat yleensä jakavat kuolinpesään kuuluvan kiinteistön määräosina perillisille vai onko tämä poikkeuksellista niinkuin minä luulen?
Et kyllä sinäkään kantasi tueksi mitään ihmellisiä perusteluja tarjonnut joten niitä odotellassa...
Sitäpaitsi juuri sen takia kun sanoit että 14000 neliön kiinteistöä ei kannata jakaa tasan 3 osaan jos rakennusluvan pinta-ala vaatimuksena on 5000 neliötä ei pesänjakaja näin varmastikkaan tee mutta tuskin myöskään suoraa rupeaa määräaloina tilaa jakamaan vaan antaa kaikille määräosina omistusoikeuden joka sitten jaetaan erikseen todennäköisesti halkomalla.
Halkomisessa sitten todennäköisesti muodostetaan kaksi 5000 neliön rakennuspaikkaa ja sitten joku saa loput ja muut maksavat hänelle korvausta jos hän sai vähemmän kuin osuutensa olisi edellyttänyt.
Poikkeuksena lähinnä tilanteet jossa kuolinpesässässä on yksi tai useampia vain yhden rakennuspaikan (eikä muuta maata esim. maa ja metsätalousmaata) omaavan kiinteistön. Tosin oman kokemuksen mukaan tällöinkin usein kiinteistö annetaan yhteisomistukseen määräosina jonka jälkeen perilliset tappelevat toimituksessa tai käräjillä yhteisomistuksen purusta vaikka jako olisi kannattanut tehdä samalla kertaa pesänjakajan toimesta.
On erittäin ikävää halkoa vaikkapa 1 ha kesämökkitonttia kolmen osakkaan kesken kun oikeasti järkevää jakotilannetta ei voi saada aikaan vaikka jakaminen lain mukaan mahdollista ja siten vaatimuksesta myös pakollista olisikin.
Perinnönjakoja?
"Halkomisessa sitten todennäköisesti muodostetaan kaksi 5000 neliön rakennuspaikkaa ja sitten joku saa loput ja muut maksavat hänelle korvausta jos hän sai vähemmän kuin osuutensa olisi edellyttänyt."
Jos pesänjakaja on jakanut 14000m² maa-alueen tasan 3 perillisen kesken niin meinaatko että lohkomisvaiheessa jako muutetaankin järkeväksi ja yksi saa pienen tontin jolle ei saa rakentaa?
Tällaisessa jaossa yhtä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.
Jos perilliset ovat ermieltä miten jaetaan, eikä sopimukseen päästä niin pesänselvittäjällä on kaksi vaihtoehtoa, jakaa jokaiselle kaikenlaista omasuutta osuutensa mukaan tai jos näistä jaoista ei tule järkeviä toimivia yksiköitä muuttaa omaisuus rahaksi ja jakaa se rahana.
Suosittelen halukkaan ostajan tekemään kaupat jokaisen halukkaan kanssa erikeen - ja tappelemaan vasta lopuksi niskoittelijan kanssa.