Lämpöeristämällä kellarin seinät saadaan sisäilmasta miellyttävä. Vaikuttaako mitenkään kellarillisen perustuksen lämpö ja vesieristyksen laadun parantamiseen eristämättömän RUH-380 harkon vaihto lämpöharkkoon LTH-380? Hintaeroa tulee vain 2.500 euroa. Mitä mieltä olette kokeneet rakentajat asiasta? Onko ratkaisulla huonot puolet ja sivuvaikutukset? Talo tulee omaan käyttöön, ei myytäväksi, joten asumisen mukavuudesta ei tingitä.
Perustuksen
vesi- ja lämpöeristys
202290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ei saa vaihtaa koska lämpöharkko estää seinän hengittämisen.
oikee asijantuntijan vastaus, tottakai kannattaa vaihtaa kun eristeharkko kellariin, ei ole hengittävyyden kanssa mitään tekemistä.
yläosaan ja pari varvia maanalle. Taidat olla myyjä!!!
matala kellari pari varvii ja alkaa yläkerta, voi jeesus, mistä teitä löytyy
Perutele vähän tätä sairasta logiikkaa.
Asiantuntijoita kaikki tyynni, alkoi kiinnostaa, että eikö kellarin seinä hengitäkään, ja miksi ei? Ja mitä se "hengittäminen" sinun mielestäsi on?
vain myyjät laittaa eristeharkkoja anturaan saakka ja tekee sinne samalla bitumikermien ja ersisteiden kanssa kuivumattoman henkittämätömän rakenteen.
ratkaisuna itselläni on kellarin seinissä tavallinen harkko 340mm ja viisi ylintä kerrosta halkaistu ratkaisu 150 40 150mm, jossa keskellä on 40mm eristelevy. Sisempi 150mm kantaa variax-välipohjat ja ulompi siporex-maskiharkot.
Normaalit vaakaraudoitukset muuraustyön yhteydessä, seinän sisäpinnassa on vetonit-tasoite tai jos paneli, niin ainakin slammaus ja
ulkopuolella on slammaus, anturan kohdalla bitumihuopa ja ylempänä maan tasoon asti patolevy, jonka ulkopuolella styrox pystyyn ja lähellä maan pintaa talosta viettäen vaakatasoon. Maanpäällinen osa jalustaa on raepinnoitettu.
Salaojitus ja sadevesiviemäröinti paikallaan ja talon vieritäyttö on tehty sepelillä.
Mitään ongelmia ei ole ilmaantunut kellaritilassakaan (136m2), on sauna, pesutilaa, uima-allas ja askartelutilat.
Ei maan alla tarvita mitään eristeharkkoja (vaan tavallinen 340mm) eikä maan päälläkään. Ovat kauppiaan keksintö koko eristysharkkojuttu:- Kuluttaja maksaa:- Tuolla mainitsemallasi 2500eur hintaerolla lämmitän taloani vajaat kolme vuotta. Ja jos sama hintasuhde on yläkerroissa, eivät maksa itseään ikinä takaisin.
Talossani on normaali koneellinen ilmanvaihto ja LTO sekä allastilassa ilmankuivain.
muka tarvita eristettä?!
niitä laskelmien mukaan maan alle laita eli tavallinen harkko eristää tarpeeksi.
ja tuuliolosuhteet ovat vähän verkkaisemmat.
Huolehdi siitä, että rakenne h-a-r-v-e-n-e-e ulospäin, niin ei tule kosteusongelmia.
Älä ainakaan pussita harkkoa siten, ettei kosteus pääse haihtumaan sisään eikä ulos.
Esimerkiksi märän tilan eristys siaäpintaan ja bitumikermi ulkopintaan, niin kosteis siinä välissä on kuin kumisukassa.
...ei saa ulottaa enempää kuin 4o cm aanpinnan alapuolelle. Kantsii tehdä ihan harkkotoimittajan sivuilta löytyvän ohjeen mukaisesti:
1) Ulkoilmaa vasten eristetyt harkot
2) Maata vasten umpiharkot vesieristys EPS
tuon?
Siis miksi ei saa enempää kuin 40cm maanpinnan alapuolelle?
Ihan vaan kun valmistaja niin määrää, jos siitä poikkeaa kaivaa verta nenustaan.
...lämpöharkko ei kestä maanpaineita ja silloin niiden ulottaminen enempää kuin 40 cm maan alle on eisuotavaa - valmistajan ohjeiden mukaan. Ja niin rakenne muotoutuu kuin itsestään umpiharkolle ja vedeneristeen ulkopuoliselle EPS-eristeelle.
Jos haluaa ihan välttämättä laittaa eristeharkkoja maanpaineseiniin, niin sitten seinä pitää tehdä valueristeharkoista.
Eikö rakenteet tulekaan tuulettua ulospäin?
Perusmuurilevyhän ei toimi vesieristeenä. Rakenteen tulisi toimia jotenkin näin:
- vesihöyry kulkee sisältä ulospäin
- vesihöyry tiivistyy perusmuurilevyn SISÄpintaan perusmuurilevyn ollessa kylmä ja tippuu tuulettuvassa raossa alas ohjautuen anturan päälle asennetun kermin kautta salaojiin.
Siispä perusmuurin ulkopinta tulee slammata, jottei vesi valu rakenteen sisään. Lisäksi perusmuurilevyn ulkopuolelle EI saisi asentaa eristettä, jotta rakenne toimisi mm. tavalla.
Poikkeusolosuhteita liene, mutta kuka tietää milloin??
...on nykyisellään kirjoitettu muotoon, että kellarin maanvastaisessa seinässä on käytettävä vedeneristystä, jos sisäpuolella on ensisijaisia tiloja tai ulkopuolella on valumavesivaara. Kosteudeneristys (patolevy) riittää vain toissijaisten tilojen seinässä.
Perustelut on moniniaset, joten totean tässä yhteydessä vain, että MÄÄRÄYS on kirjoitettu näin. Ja itse en koskaan suosittele määräystenvastaista rakentamista - vaikka terve järki sanoiskin muuta, sillä mahdollisissa ongelmatilanteissa ainakin meitä ammattirakentajia tukistetaan helpommin määräystenvastaisista rakenteista.
rakennesuunnittelija oli piirtänyt vesieristeen ja tavalliset harkot kellarin seinien alaosaan.
Tulee miellyttävä ilmasto ja kuiva kellari.
jota ei saa laittaa 40 cm maanpinnan alle vai mites olikaan?