Olen kovaa vauhtia rakastumassa ihanaan naiseen, joka vähän aikaa sitten astui elämääni. Nautimme toistemme seurasta, fyysinen puoli toimii ja meillä on myös hieno henkinen yhteys.
Ongelmana on vain, että aina silloin tällöin minun täytyy jonkun tekosyyn nojalla kadota päiväksi tai pariksi itkemään nurkkaan aiemman suhteen haamua ja sitä, että hän ei ole Hän. Tunnen oloni todella typeräksi, koska menetetty suhde oli kaikin puolin toimimaton js ongelmallinen. Kun taas nykyisessä suhteessani kaikki on täydellisesti: olemme sata kertaa loistavampi "match" kuin minä ja entiseni ja sellaisia lähtökohtaisia luonne-eroista johtuvia esteitä, jotka vaivasivat edellistä suhdettani, ei ole.
Tässä tulee vain miettineeksi, että onko minussa joku luonnevika, että en osaa olla suhteessa, jossa kaikki on hyvin, vaan tahdon ehdoin tahdoin ottaa ja antaa turpaan parisuhteessa. Apua?!
Ongelmana on vain, että aina silloin tällöin minun täytyy jonkun tekosyyn nojalla kadota päiväksi tai pariksi itkemään nurkkaan aiemman suhteen haamua ja sitä, että hän ei ole Hän. Tunnen oloni todella typeräksi, koska menetetty suhde oli kaikin puolin toimimaton js ongelmallinen. Kun taas nykyisessä suhteessani kaikki on täydellisesti: olemme sata kertaa loistavampi "match" kuin minä ja entiseni ja sellaisia lähtökohtaisia luonne-eroista johtuvia esteitä, jotka vaivasivat edellistä suhdettani, ei ole.
Tässä tulee vain miettineeksi, että onko minussa joku luonnevika, että en osaa olla suhteessa, jossa kaikki on hyvin, vaan tahdon ehdoin tahdoin ottaa ja antaa turpaan parisuhteessa. Apua?!
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja anna sille sen arvo. Olet rakastumassa..älä pidättele itseäsi. Pikkuhiljaa vanha suhde jää taka-alalle. Luuletko, että voisit jutella asiasta naisesi kanssa?
Sama juttu itselläni ja kun tietäisi milloin tämä loppuu. Joinain päivinä vain tulee kaipuu vanhaan, vaikka tiedänkin ettei paluuta ole. Kykenen rakastumaan uuteenkin, mutta vanha haamu leijailee taustalla. Ehkä aika ja se itkeminen auttaa, onko tämä jokin välivaihe.
kuinka pitkä aika on tuosta vanhasta suhteesta kulunut? Sillä tuo kuulostaa siltä, että uusi suhde tulee liian aikaisin, että ette ehkä ole vielä valmiita uuteen suhteeseen, vanha pitäsi ensin käsitellä loppuun.
tiesin kohdanneeni elämäni naisen, kun tapasin hänet. Tunteita oli ja on edelleen kovastikin vaan mikään ei ottanut toimiakseen.
Nyt olen pikkuhiljaa uskaltautunut katselemaan uudelleen ympärilleni. Löytänyt uuden, ihastunut jo ja valmis menemään eteenkin päin. Vaan entinen ei unohdu, ei ehkä koskaan, sillä hän saa vieläkin tunteeni kuohumaan tavalla, jota en koe kenenkään muun kanssa. Mitä tehdä, en halua yksinkään olla, otan siis rinnalleni turvallisen naisen. Toivottavasti voin tehdä hänet onnelliseksi.
hetskumaailmassakin,otetaan joku siihen kun ei yksinkään osata olla.voi juma.arvaa miltä tästä sekundasta mahtaa tutua kun et selvästikkään ole sen kanssa täysillä mukana.sen kyllä aistii toisesta jos vähäkään tajuaa mistään mitää.heitätkö tään kakkosvaihtiksen syrjään kun tulee joku joka taas nappaa ihan oikeesti sulta jalat alta?
Kannattais ehkä ensin kuopata sen vanhan suhteen haamut, ennen kuin siirtyy eteenpäin. Muuten se voi todella pahasti varjostaa uutta suhdetta. Ainakin toi viittaa siihen ettei kaikki ole ihan ok, jos sun pitää kadota pariks päiväks itkeskelemään ja suret sitä, että hän ei ole Hän. Sun ongelmas tuskin on se, ettet osaisi olla uudessa toimivassa suhteessa, vaan se, ettet ole vielä päässyt eroon vanhasta.
Mun käsitykseni mukaan vanhaan suhteeseen ei auta muu kuin mietiskely, sureminen, irtipäästäminen ja aika. Eikä ole mitenkään sanottua, että vanhasta suhteesta olis helpompi luopua siksi, että se oli toimimaton. Esim. mulla surutyöhön kului puolitoista vuotta, vaikka eroaminen oli ainoa oikea vaihtoehto.
Ihmisillä menee eri aika eron jälkeen luopua vanhasta. Se on hyvin yksilöllistä. Kuitenkin tärkeää eteenpäin pääsemiselle ei ole suinkaan uusi suhde, vaan eron työstäminen. Jos työstämistä ei ole tehty loppuun, ei uusi suhde voi toimia.
Päästä itsesi vanhoista tottumuksistasi, sillä sitähän tuo on. Aluksi se vaatii melko systemaattista otetta, mutta takaan että kannattaa!
Vapauta itsesi olemaan onnellinen, uskalla olla!
Sitäpaitsi anna aikaa ja ole hieman armollisempi itsellesi mitä tulee irtipääsyyn exästä. Kyllä sä siitä ajallasi nimittäin pääset eroon!
PUHU uuden kumppanisi kanssa mahdollisimman paljon fiiliksistäsi, että hänkin tietää missä mennään... käsittele ja laita pois - tee tilaa uudelle!
Tsemppiä!