Olen kahdeksasluokkalainen poika ja olen suhteessa ikäiseni tytön kanssa. Tiedän olevani homo, en edes ajattele olevani bi, saati sitten hetero!! Kuitenkin ryhdyin suhteeseen kyseisen tytön kanssa, sillä väitin vain itselleni että "Et voi olla homo, ennen kuin oot kokeillu tytön kanssa olemista." Ja vielä koska tämä tyttö on tuttu minulle ja paras mahdollinen tyttöystävä, en voinut olla sanomatta "ei" kun hän kysyi että alaks oleen. Pidän tyttöä vain "kokeilupuuna", opettelen suutelua yms. mutta minulla ei ole oikeastaan mitään tunteita häntä kohtaan. Kuitenkin olen antanut hänen ymmärtää, että olen palavasti rakastunut häneen, vaikken oikeasti todellakaan ole. Pidän hänestä kiinni vain sen vuoksi että saisin opetella suutelemaan häntä ja kehua kavereilleni että minulla on tyttöystävä, ja siksi yleensäkin että saisin kokemusta tyttöjen kanssa. Tämä on suoraan sanottuna hyväksikäyttösuhde, vaikka kohtelenkin tyttöä oikeudenmukaisesti ja kunniallisesti.
Itsetyydytän kerran-kaksi päivässä, ja kertaakaan en ole ajatellut häntä tai tyttöjä yleensäkään, vain sexyjä poikia.
Olen tuntenut tämän tytön vauvasta saakka, ja sitten kun olen saanut tarpeeksi "kokemusta", minulla ei ole hajuakaan miten lopettaisin "suhteemme" ettei tämä tyttö olisi vihainen ikuisesti minulle. Mitä teen, sillä oloni on jatkuvasti "rajoitettu", niinkuin yhdessä olevilla yleensä on (esim. ettei saa fantasioida muista) yms. Haluaisin elää vapaata elämää homona, mutta jostain syystä haluan opetella suutelua yms. juuri tytön, tämän tytön kanssa. Miksen yhtä hyvin voisi opetella suutelua ja seurustelua pojan kanssa? En itsekään tiedä, varmaan sen imagon takia että on tyttöystävä, sillä olen aika suosittu tyttöjen keskuudessa omassa koulussani.
En voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä tytön kanssa!!! Mitä siis teen? Hylkäänkö imagoni tyttöjen keskuudessa ja rupean avoimeksi homoksi vai jatkanko hyväksikäyttösuhdetta vai mitä teen!!? Anteeksi tämä kirjoitus, olen juonut tämän aikana 4 GIN-lonkeroa, ei ole aivan paras olo...
Itsetyydytän kerran-kaksi päivässä, ja kertaakaan en ole ajatellut häntä tai tyttöjä yleensäkään, vain sexyjä poikia.
Olen tuntenut tämän tytön vauvasta saakka, ja sitten kun olen saanut tarpeeksi "kokemusta", minulla ei ole hajuakaan miten lopettaisin "suhteemme" ettei tämä tyttö olisi vihainen ikuisesti minulle. Mitä teen, sillä oloni on jatkuvasti "rajoitettu", niinkuin yhdessä olevilla yleensä on (esim. ettei saa fantasioida muista) yms. Haluaisin elää vapaata elämää homona, mutta jostain syystä haluan opetella suutelua yms. juuri tytön, tämän tytön kanssa. Miksen yhtä hyvin voisi opetella suutelua ja seurustelua pojan kanssa? En itsekään tiedä, varmaan sen imagon takia että on tyttöystävä, sillä olen aika suosittu tyttöjen keskuudessa omassa koulussani.
En voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä tytön kanssa!!! Mitä siis teen? Hylkäänkö imagoni tyttöjen keskuudessa ja rupean avoimeksi homoksi vai jatkanko hyväksikäyttösuhdetta vai mitä teen!!? Anteeksi tämä kirjoitus, olen juonut tämän aikana 4 GIN-lonkeroa, ei ole aivan paras olo...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet vaikeassa tilanteessa, milla siita paasisi pois,en tieda. kuitenkin et voi/halua loukata hyvaa ystavaasi.Mutta haluat ja sinun taytyy paasta omalle haluillesi koska nainen ei kiinnosta tai tympaisee. Jos olet MIES itse,tarkoitan mina itse, sano totuus. Voi sattua etta tytto jaa hyvaksi kaveriksi aina. Hyvat suhteet sailyy aina. Haluat sexia poikien kanssa , kerro se tytolle.
No, seksi astuu kuvioihin suhteessa ennemmin tai myöhemmin. Sitten niitä vaikeuksia vasta syntyykin...
Sano tytölle, että olet liian nuori seurustelemaan vakavasti, koska koulu/harrastukset/kaverit vievät liikaa aikaa. Kerro jotain siitä, että tuossa iässä seurustelu on enemmän sellaista "harjoittelua" kuin tosissaan yhdessä olemista. Moniko tuossa iässä syntynyt parisuhde on pystyssä enää vuoden, parin päästä? Ihastukset tulevat ja menevät.
Ehkäpä voisit kertoa tämän sellaisessa muodossa ikään kuin omat vanhempasi olisivat olleet huolissaan koulumenestyksestä ja turhasta roikkumisesta ulkona yms. ja ovat yrittäneet taivutella sua luopumaan suhteesta (epäsuorasti). Olethan vasta 8. luokalla, joten tuollaiset ovat varmaankin aika yleisiä keskustelunaiheita kotona, luulisin. Enpä oikein usko, että tytöllä on paljoakaan siinä vastaansanomista.
Haluaisin edellisten lisäksi kertoa vain sen, että mainitsemasi tilanne on yleistä. Ja voi olla joskus hyvin pitkäaikainen suhde. Lopulta se päättyy eroon, ehkä siihen tulee yhteinen lapsikin joskus. Sellainen tapaus on esimerkiksi Elvis ja Priscilla. Yllätys, yllätys. Ja monet muut. Suomestakin loytyy menneisyydestä ja nykyisyydestä sellaisia pareja. Yksi tapaus on hyvin kuvattu kirjassa Pentti Holoppa: Ystävän muotokuva. Lue se kirja! Ja anna se vaikka sille tytolle. älä sano mitään, anna hänen tehdä kysymykset.
http://www.penttiholappa.net/ystavanmuotokuva.html
Lopeta.
Annat tytölle vääriä toiveita. Asia paljastuu ennenpitkää. Todennäköisesti jo nyt hän on aavistamassa, että voit olla homo koska et välitä hänestä seksuaalisesti
Raukkamaista kusettaa toista tavallasi.
On oma asiasi miten hoidat asiasi, mutta hoida asia tyylikkäästi. Vastuu tytön tunteista on sinulla
Ehkä et ole homo, et vaan vielä ymmärrä tyttöjen päälle oikealla tavalla.
Tuo nimimerkki "Ota vastuu" kirjoittaa tyypillisen tyttojen näkemyksen asiasta. Noin he ajattelevat. Heidän mielestä se on aina vain pettämistä. Kun he kuulevat 20 vuoden avioliitossa olon jälkeen totuuden, he sanovat: "Miksi et kertonut". He eivät voi ymmärtää, ettei miehen psyyke ole aina niin selkeä, että on vaikeaa päättää elämästään. He eivät voi olla kiitollisia niistä vuosista vaan ovat hyvin katkeria. Sen oli helppo huomata Priscillan kirjasta. Elvis koko ajan luuli, että hän ymmärtäisi. Naiset eivät koskaan ymmärrä. Olen samaa mieltä kuin joku joka kirjoitti, että naiset on lasten synnyttämistä varten. Miehiin voi rakastua ja heidän kanssa voi elää. Muuten Mannerheim oli varmasti yksi sellainen, jolle nainen oli lasten synnyttäjä (2 lasta) ja mies oli se jota voi rakastaa.
Ja pyh. Tyypillisen bissen puhetta. Ilmankos naiset ovatkin katkeria; eihän heillä sinun puheittesi mukaan ole muuta kuin välinearvo. Sen, mitä olen ukkomiesten puheita joskus kuullut, niin vaimoksi saattaa päästä yllättävänkin karmea tapaus, jota arvioidaan vain sen suhteen, miten hyvin sopii kotia ja lapsia hoitamaan. Huvitukset löytyvät sitten jostain ihan muualta, oli kyseessä nainen tai joskus jopa mies. Onneksi nykyaikana tuollaista ajattelua harvemmin kuulee - feminismi on tehnyt tehtävänsä.
Mikä estää, etteikö nainen voisi myös pistää tuollaisessa tilanteessa ranttaliksi; mitä sitä turhaan lojaaliksi, jos ei se toista kiinnosta. Toisesta miehestä voi myös löytää huvia ja vaikka laittaa itsensä paksuksi sen kanssa. Kun sitten mies aikanaan paljastaa omat tekosensa, voi nainenkin paljastaa miehensä aisankannattajaksi, joka on kasvattanut joukon äpäriä aikuisiksi... Lopuksi voi vielä todeta saman kuin vieraisssa hypännyt mies - ei saa olla katkera. Erään satunnaisotantaan perustuneen tutkimuksen mukaan about 10% lapsista ei muuten ole oman isänsä lapsia, eli kyllä ne naisetkin tämän pelin osaavat :D